KeVer-verkoston koulutusjäjestelmä-ryhmä käynnisti työntekelynsä kesäkuussa. Päivi Vuorinen esittelee ryhmän organisoitumista ja tulevia työtapoja.

KeVer-verkoston koulutusjärjestelmäryhmän varsinainen työskentely käynnistyi 12.6.2002 pidetyssä tapaamisessa Helsingissä opetusministeriön tiloissa. Tunnelma oli odottavan innostunut, kun paikalle oli saapunut täysi tusina verkostoitujaa. Yhteisenä intressinä kaikilla tuntui olevan löytää samasta teema-alueesta aidosti kiinnostuneita keskustelukumppaneita, joiden kautta peilata omaan tutkimusaiheeseen tai erityiseen kiinnostuksen kohteeseen liittyviä kysymyksiä. Keskustelufoorumille on tarvetta myös siksi, että AMK-kentällä tapahtuu kaiken aikaa paljon uutta ja ajatuksia herättävää, josta kaivataan tietoa ja eri tahoilla toimivien henkilöiden näkökulmia asioita taustoittamaan.

Kokoontumisemme intensiivisyys ja läpi käytyjen asioiden runsaus kuvaavat hyvin sitä, että ammattikorkeakoulut todellakin ovat aktiivisen kehittämistyön keskiössä. Lähdimme liikkeelle tuoreesta ammattikorkeakoulujen OECD-arvioinnista. Sen julkistamistilaisuudessa olivat olleet läsnä ryhmän vetäjä Hannele Salminen sekä Petri Lempinen. Tutustuimme arviointiryhmän raporttiin, ja sen julkaistamisessa mukana olleet kertoivat tilaisuuden tunnelmista ja arvioitsijoiden keskeisimmistä huomioista. Esiin nousi kansainvälisen ryhmän myönteisyys ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoille, joita he kaavailivat mahdolliseksi AMK-opettajien pätevöitymisen väyläksi ja pysyväksi AMK-koulutuksen osaksi kokeiluvaiheen jälkeenkin.

Olennaista ammattikorkeakoulutuksen kehittämistyössä oli arviointiryhmän mukaan myös sen huomaaminen, että vertailu kansainväliseen tutkintojärjestelmään on helposti harhaista. Mitään yhtä yhtenäistä korkeakoulutuksen kehittämisen mallia ei ole kansainvälisesti olemassa, vaan jokaisella maalla on omanlaisensa malli, joka pohjautuu kansallisiin lähtökohtiin. Näin ollen meilläkään ei tulisi liiallisesti katsella maan rajojen ulkopuolelle. Kehittämistyö voi kulkea omaa, suomalaiselle koulutusjärjestelmälle luonteenomaista tietään.

Arvioinnin julkistamiseen osallistuneet toivat lisäksi esiin ulkomaisten asiantuntijoiden huomiot eri koulutusreittejä ammattikorkeakouluun tulleiden erilaisesta asemasta. Ammattikorkeakouluun pääseminen ammatillisen koulutuksen kautta voi arvioijien mukaan olla käytännössä hankalaa, koska opintojen sisällöt ovat sellaiset, että opinnoista suoriutuminen ammatillisella pohjakoulutuksella on työlästä. Tämä näkemys viritti ryhmässä monia ajatuksia opintojen sisällöistä ja niiden kehittämisen suunnasta, eri koulutusväyliä tulevien opiskeluvalmiuksista ja siitä, miten valmiuksia voisi parantaa toisen asteen koulutuksessa.

Antoisaa ajatusten vaihtoa

Muita parhaillaan ”ilmassa” olevia kokoontumisessa käsiteltyjä teemoja olivat ammattikorkeakoululain valmistelu, jatkotutkintokokeilua koskeva opetusministeriön päätös ja tutkintojen mahdollinen vakinaistaminen, parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän muistio sekä aikuiskoulutuspolitiikan teematutkinta, josta on myös tehty OECD-arviointi. Ryhmän vetäjä oli ystävällisesti huomioinut aiheita koskevan tiedon tarpeen hankkimalla ko. materiaalin ryhmäläisille käytettäväksi.

Tärkeä osa ensimmäistä kokoontumista oli myös toisiimme ja toistemme tutkimusteemoihin ja asiantuntemuksen alueisiin tutustuminen. Kävimme kierroksen, jossa kukin kertoi taustastaan, tehtävistään, omasta tutkimuksestaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Yhteisiä intressejä ja toisiaan täydentäviä näkökulmia löytyi hyvin jo näin työskentelyn alkuvaiheessa, ja niistä virisi antoisaa ajatusten vaihtoa.

Ryhmän työtapa muodostetaan jatkossa jäsenten toiveiden pohjalta. Kukin voi vapaasti esittää asialistalle käsiteltäviä aiheita. Työskentelyn keskeisin osa muotoutunee ryhmäläisten alustuksista ja niistä viriävästä keskustelusta. Moni tuntuikin kaipaavaan kommentoivia kuulijoita oman tutkimuksensa kysymyksille ja pulmakohdille. Toisaalta useilla ryhmäläisillä on jo valmistuneita tutkimuksia ja niiden myötä syntynyttä asiantuntijuutta, joista ollaan kiinnostuneita kuulemaan. Erityisen hedelmälliseltä ja lupaavalta verkostoituvan yhteistyön jatkon kannalta vaikutti se, että ryhmän kokoonpano on varsin monipuolinen. Mukana on eri tahojen toimijoita niin hallinnosta, ammattikorkeakouluista, yliopistosta, opiskelijajärjestöistä kuin työmarkkinakentältäkin – ihmisiä, jotka kukin tarkkailevat käynnissä olevaa kehitystä erilaisilta aitiopaikoilta ja erilaisesta näkökulmasta.