Ammatillisen koulutuksen tutkimus on perinteisesti ollut yksi keskeisiä Jyväskylän yliopistossa toimivan koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkimusalueita. Niinpä ammattikorkeakouluunkin liittyvää tutkimusta on tehty aina ensimmäisistä kokeiluista lähtien. Tutkimus on keskittynyt kahteen aihepiiriin: ammattikorkeakoulujen työelämäyhteyksiin ja opiskelijavirtojen ohjautumiseen.

Ammattikorkeakouluista valmistuneiden työelämään sijoittumista selvitettiin vuosina 1996-2000. Aineistot kerättiin kyselylomakkein kolmelta eri alalta (kauppa ja hallinto, tekniikka ja liikenne sekä sosiaali- ja terveysala) valmistuneilta noin puoli vuotta valmistumisen jälkeen. Tutkimuksen käynnistivät ja tuloksista raportoivat Kristiina Korhonen, Raimo Mäkinen ja Sakari Valkonen. Kristiina Korhosen siirryttyä Jyväskylän ammattikorkeakoulun palvelukseen ja Raimo Mäkisen jäätyä eläkkeelle työtä ovat jatkaneet Maarit Virolainen ja Marja-Leena Stenström.

Tutkimustulosten mukaan valmistuneiden työelämään sijoittuminen on ollut yleisesti menestyksellistä, mutta eri alojen välillä on eroja mm. työpaikan pysyvyydessä ja työtehtävien laadussa. Kaikista vastanneista 75 % oli saanut työpaikan, useimmat palkansaajina ja vain harvat yrittäjinä tai free lancereina. Työttömänä oli 10 % ja työmarkkinoiden ulkopuolella opiskelijoina tai kotona lapsia hoitavina 15 % vastanneista. Parhaiten työhön olivat sijoittuneet insinöörit (79 %), heikoiten kaupan ja hallinnon alalta valmistuneet (73 %). Korkein työllisyysaste oli sellaisilla valmistuneilla, joilla oli ammatillinen tutkinto takanaan ennen AMK-opintoja (83 %), heikoin suoraan lukiosta ammattikorkeakouluun siirtyneillä (69 %). Työpaikan saaneista osa-aikatyötä tekeviä oli eniten sosiaali- ja terveysalalla (15 %), vähiten tekniikan ja liikenteen alalla (2 %). Suuri osa sosiaali- ja terveysalan valmistuneista katsoi toimivansa työntekijätason tehtävissä (erityisesti ammattikoulupohjalta tulleet), kun taas insinööreistä suurin osa katsoi toimivansa asiantuntijatason tehtävissä. Parhaiten palkattuja olivat ne, joilla oli ammatillinen tutkinto ennen AMK-opintoja, erityisesti tekniikan ja liikenteen alalla, jossa palkkaustaso muutenkin oli korkein tutkituista aloista.

Ammattikorkeakouluihin hakemista ja hakijoita tarkasteleva Opiskelijavirrat-tutkimus aloitettiin vuonna 1997. Tutkijana on toiminut alusta saakka Päivi Vuorinen. Ensimmäisessä vaiheessa opiskelijavirtojen ohjautumista, ammattikorkeakouluihin hakemista ja hakijoita tarkasteltiin yhteishakurekisteritietojen pohjalta. Toisessa vaiheessa edettiin pidemmälle valituksi tulleiden opiskelijoiden opintopolulla, eli opintojen etenemisen ja keskeyttämisen ja keskeyttämisen syiden selvittelyyn.

Opiskelijavirrat-tutkimus jatkuu siten, että siinä verrataan opiskelijaksi hakeutumisen orientaatiota ammattikorkeakouluopiskelijoilla ja yliopisto-opiskelijoilla. Tarkoituksena on selvittää, ovatko ammattikorkeakouluun ja yliopistoon hakeutuvat nuoret eri tavoin suuntautuneita esimerkiksi suhteessa teoriaan ja käytäntöön ja koulutustyypin arvostukseen ja onko erilaisilla taustatekijöillä yhteyksiä suuntautumiseen. Tutkimuksen toisessa vaiheessa tullaan toteuttamaan seuranta, jossa hahmotetaan orientaation pysyvyyttä ja koulutuspolkuja toisaalta niiden osalta, jotka ovat saaneet koulutuspaikan, toisaalta niiden osalta, jotka eivät päässeet koulutukseen. Hakeutumisprosessista tarkastellaan erityisesti sitä, mistä tekijöistä (esim. koulutuksen kiinnostavuus, status, koulutusala, AMK/yliopisto) hakijat ovat pitäneet kiinni ja mistä luopuneet varsinkin silloin, kun toivotuin koulutusvaihtoehto ei ole toteutunut.

Työelämä-linjaa jatkavan Maarit Virolaisen tutkimus kohdistuu ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyöhön. Tutkimuksessa kerätään haastatteluaineisto viidestä ammattikorkeakoulusta niiltä henkilöiltä, jotka osallistuvat työelämäyhteistyön strategioiden ja opetussuunnitelman rakentamiseen sekä harjoittelun ohjaamiseen. Näitä ovat toimialapäälliköt, harjoittelun yhteyshenkilöt, ohjaavat opettajat tai ura- ja rekrytointipalveluiden työharjoittelun ohjaukseen osallistuvat henkilöt. Myöhemmässä vaiheessa tehdään lisäksi valmistuneille opiskelijoille kyselylomaketutkimus, jonka avulla kartoitetaan opiskelijoiden kokemuksia työelämäyhteistyöstä. Tutkimus kohdistuu kolmeen suurimpaan alaan eli sosiaali- ja terveys-, tekniseen ja kaupalliseen alaan.

Kaikki edellä kuvatut tutkimusprojektit ovat opetusministeriön rahoittamia.