Kever 2/2002, ISSN 1796-8283



Tutkimusryhmät

Opintojaksojen kehittäminen kollegapalautteella Haaga Instituutissa


Erkki Laurila


Erkki Laurilan alustus pedagogiikkatutkimustyöryhmässä käsitteli opintojaksojen kehittämistä kollegapalautteen avulla


Haaga Instituutin yksikössä on vuodesta 1997 kehitetty opintojaksoja mm. kollegapalautteen avulla. Palautteenanto ja -saaminen ovat samalla olleet myös reflektiotaidon yhteisöllistä kehittämistä. Palautteenantoparit vaihtuvat lukuvuosittain.

Käytetty reflektiomalli


Minä opettajana



Reflektiotaidon kehittyminen edellyttää kykyä roolin vaihtoon

1. Olen läsnä tekijänä ja kokijana opetustilanteessa (en havainnoi omaa toimintaani)
2. Olen ulkopuolisena havainnoijana (esim. kollegan opetuksen seuraaminen)
3. Olen osallistuva havainnoitsija: olen läsnä ja en ole läsnä opetustilanteessa (opetan ja havainnoin omaa toimintaani)

Palautteenantomenettelyssä on kaksi vaihetta; opetuksen suunnittelun ja opetuksen toteutuksen arviointi. Seuraavassa on kuvaus siitä, miten opettajia ohjataan kirjallisesti palautteenantoon.

Kollegan opetuksen suunnittelun arviointi

Tavoitteet:

1. Tuet kollegasi ammatillista kehitystä
2. Lisäät tietämystäsi kollegasi opetuksesta
3. Lisäät yhteistyötäsi kollegasi kanssa
4. Etsitään kehityskohteita/saat kehittämisideoita
5. Saat palautetta opintojaksokuvauksestasi/opetuksesi suunnittelusta

Tässä vertaisarvioinnissa opettaja antaa kollegalleen mahdollisuuden arvioida omaa opetuksen suunnittelun kuvaustaan ja sen vastaavuutta opetuksen toteutuksen kanssa, ts. toimiiko hän siten kuin on suunnitellut (eli kirjoittanut ops-kuvauksensa opinto-oppaaseen ja tarkennetun opintojaksosuunnitelman eli ns. briefaustekstin.

Opetuksen suunnittelua ja toteutusta arvioidaan sellaisista näkökulmista, joita pidetään tärkeinä opetuksen laadun varmistamisessa. Näitä ovat työelämän tarpeet, opiskelijan oppiminen ja osaaminen, itseohjautuvuus, vuorovaikutus jne. Arvioiva opettaja kirjoittaa oman subjektiivisen arvionsa siitä, miten hän kuulemansa ja kirjoitetun tekstin pohjalta näkee kollegansa opintojakson laadun.

Toteutus:

Opettaja arvioi kerran lukuvuodessa Opintojakson suunnittelun arviointi -lomakkeella yhden kollegansa opintojaksosuunnitelman.

Kollegan opetuksen seuraaminen

Tavoitteet:

1. Kollegan kehityksen tukeminen
2. Oman ja kollegan osaamisen laajentaminen
3. Tutustuminen kollegan opetukseen

Kollegan opetuksen seuraaminen -tilanne rakentuu kolmelle periaatteelle.

A. Opettaja saa mahdollisuuden ajatella/pohdiskella/tuntea ääneen kollegan kuullen. Jo tämä antaa mahdollisuuden oivaltaa jotain uutta itsestään. Kuunteleva kollega (opetuksen seuraaja) antaa ’tilaa’ (ohjaustyyli hyväksyvä) toisen ajatuksille ja tuntemuksille.

B. Palautteenantaja kertoo omat havaintonsa ja tuntemuksensa tapahtuneesta opetuksesta. Hän tukee kollegaansa sanomalla ääneen tämän ydinvahvuudet. Lisäksi hän antaa ideoita kehittämiseen. Nämä ideat opetusta toteuttanut opettaja oman arvionsa perusteella ottaa mahdollisesti käyttöönsä.

C. Palautteenantaja ei arvioi opettajakollegaansa, koska palautteenantaja ei tiedä, millä kriteereillä juuri tämä opetus on hyvää ja miten se olisi parempaa. Hän on tukemassa kollegansa persoonallista opetustapaa ja antaa omat havaintonsa, ajatuksensa ja ideansa toisen käyttöön.

Opettaja seuraa yhden kollegansa opetusta vähintään 1,5 tuntia lukuvuodessa. Hän antaa palautteen suullisesti ja kirjallisesti palautelomakkeella Kollegan opetuksen seuraaminen.

Toteutus:

- Valitse seurattavaksesi (jos mahdollista) sama opintojakso, jonka suunnittelun olet arvioinut
- Sovi parisi kanssa, milloin voi mennä seuraamaan hänen opetustaan lukuvuoden aikana
- Havainnoi kollegasi opetusta vähintään 1,5 tuntia.
- Anna palaute suullisesti mahdollisimman pian opetustilanteen jälkeen (mielellään samana päivänä). Kirjoita tärkeimmät havaintosi ja tuntosi oheiselle lomakkeelle ja anna se kollegallesi. Kirjallinen palaute on dokumentti, joka antaa kollegallesi mahdollisuuden oman kehityksensä seuraamiseen.
- Ennen opetuksen seuraamista: lue opintojakson kuvaus opinto-oppaasta sekä briefausteksti.

Opettajilta keräämäni palautteen (suullista ja kirjallista) perusteella tällainen kollegan sparrauskäytäntö on opettajien mielestä ”hyvä juttu”. Alla muutama esimerkki opetuksen suunnitteluvaiheen palautteesta.

Mistä innostuin?

”Alkaa olla rutiinia.. hyvä juttu, Uusi ainetuttavuus, Keskustelusta ja pohdinnasta, Opintojakson kehittämisen mahdollistaminen, Kollegan kurssin perusteisiin perehtyminen, Mukava käydä läpi kurssit toisen kanssa, Hyvä kollegatiedonvaihtoparityö, jossa oppi uutta asiaa,
Omaa kurssia koskevia kehitysideoita tuli mieleen läpikäynnin yhteydessä, Hyvästä keskustelusta, Oman kurssin kuvailusta ja mielenkiintoista kuulla toisen arviota omasta työstä, Työskentelystä parin kanssa”

Mikä oli tärkeätä ja arvokasta?

”Oppiminen/keskustelu toisen samaa työtä tekevän kanssa, Saada palautetta uusilta kasvoilta, Opetussuunnitelman läpikäynti, Keskustelun mahdollisuus, Tuntea kollegan opetus,
Perehtyä kollegan aihealueeseen riittävällä tarkkuudella, Oli mielenkiintoista syventyä kielten opetukseen, Hyvä kysymysrakenne ohjeistuksessa, Oppia toisen työstä, Kollegan ja hänen opetuksensa tarkempi tunteminen”


Erkki Laurila, Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu