Koulutusjärjestelmäryhmän toisen kokouksen aiheena 1.10.2002 Stadiassa oli AMK-jatkotutkintokokeilu, joka on käynnistynyt konkreettisesti syksyn aikana. Koska kokemuksia kokeilusta on vielä vähän, keskusteltiin ryhmässä jatkotutkintokokeilun lähtökohdista sekä joistakin keskusteluun nousseista kokemuksista. Ryhmässä on edustettuna pari koordinaatio- ja seurantaryhmän jäsentä sekä kokeiluun osallistuvien ammattikorkeakoulujen edustajia.

Jatkotutkintokokeilulla muun muassa hankitaan tietoa ja kokemuksia ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojärjestelmän rakenteesta, toimivuudesta ja laajuudesta, työelämän tarpeista ja työelämäyhteyksistä sekä tutkinnon asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä. Näiden kokemusten perusteella tehdään aikanaan linjaukset ammattikorkeakoulujen asemasta ja jatkotutkintopolitiikasta. Alun perin oli tarkoitus luoda suoraan ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojärjestelmä, mutta se muuttui sivistyspoliittisessa ministerivaliokunnassa kokeilulaiksi, joka on voimassa 1.1.2002 - 31.7.2005.

Jatkotutkinnon tavoitteena on ammattikorkeakoulututkinnon ja työelämän kehittämisen asettamien vaatimusten pohjalta antaa riittävä tieto- ja taitoperusta sekä valmiudet erityistä asiantuntemusta vaativissa työelämän kehittämis- ja muissa tehtävissä toimimista varten. AMK–jatkotutkinto on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suorittaneet AMK-tutkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja joilla on vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Kolmen vuoden työkokemusvaatimus on osoittautunut jo hakuvaiheessa tiukaksi ehdoksi. Usealta hakijalta ja hakemista harkinneelta jäi uupumaan nimenomaan tämä hakuehto. Koska hakukriteeri on kirjattu kokeilulakiin, siitä on pidetty kiinni. Näin jatko-opiskelijaksi ei ole voitu valita esimerkiksi aikuisena AMK-tutkinnon suorittanutta ja paljon käypää työkokemusta omaavaa hakijaa.

Alkuvaiheen kokemuksia jatkotutkinnosta hallinnon ja kaupan alalla

Jatkotutkintoon johtavan koulutusohjelman laajuus on hallinnon ja kaupan alalla 60 opintoviikkoa, josta 40 opintoviikkoa on syventäviä opintoja. Opinnäytetyö on 20 opintoviikon laajuinen työelämän kehittämistehtävä. Koulutusohjelman alaksi on kokeilulaissa määritelty PK-yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma. Jatkotutkinto on toteutukseltaan työelämälähtöinen ja aikuiskoulutuksellinen. Tämä tarkoittaa sitä, että jatko-opiskelija käy työssä ja suorittaa jatkotutkinnon työnsä ohessa. Opinnäytetyö liittyy oman työnantajan kanssa sovittuun kehittämishankkeeseen.

Korkeakoulupoliittisesti on kiinnostavaa, että jatko-opiskelijoilta vaaditaan työnantaja tai muu sellainen suhde työelämään, jonka perusteella on mahdollista tehdä työelämän ongelmaan perustuva kehittämishanke. Vaatimus on luonnollinen, jotta jatko-opiskelu oli sidoksissa omaan työhön ja siitä nousevaan motivaatioon. Mutta vaatimuksena se on myös kova. Käytännössä se merkitsee työttömien amk-tutkinnon suorittaneiden sulkemista koulutusmahdollisuuksien ulkopuolelle.

Koulutusohjelman aihepiiri hallinnon ja kaupan alalla on rajattu, ja saattaa vähentää julkiselle sektorille sijoittuneiden tradenomien kiinnostusta jatko-opintoihin. Hallinnon ja kaupan alalla on myös mielenkiintoista se, että yo-merkonomit eivät ole jatkokoulutuskelpoisia ennen ammattikorkeakoulututkinnon suorittamista. Yliopistoihin he kuitenkin voivat päästä muuntokoulutukseen tai maisteriohjelmiin. Tätä ovat jotkut jatko-opintoja tiedustelleet yo-merkonomit ihmetelleet.

Jatko-opiskelijat ovat innostuneita

Jatkotutkintokokeilut on otettu innostuneesti vastaan ammattikorkeakouluissa ja niiden toteuttaminen on koettu mielekkääksi kehittämishaasteeksi. Suuri yksimielisyys vallitsee siitä, että jatkotutkintokokeilut toteutetaan mallikkaasti ja laadukkaasti. Potentiaaliset jatko-opiskelijat ovat olleet kiinnostuneita jatkamaan opintojaan nimenomaan ammattikorkeakouluissa.

Ryhmässä keskusteltiin erityisesti Lahden ammattikorkeakoulussa saatujen kokemusten perusteella. Kokemukset ovat olleet positiivisia: jatko-opiskelijat ovat innostuneita, heidän työnantajansa ovat sitoutuneet kehittämishankkeisiin, opinnot ovat lähteneet käyntiin suunnitellusti ja vauhdikkaasti, e-learning –opiskeluympäristö on aktiivisessa käytössä.

Toistaiseksi kokemuksia jatkotutkinnoista, niiden mielekkyydestä ja etenemisestä tai työelämän suhtautumisesta on liian vähän, jotta pystyttäisiin arvioimaan niiden merkitystä. Jatkotutkintoja tulee seurata eri tasoilla: ammattikorkeakouluissa (ml. jatko-opiskelijat), opetusministeriössä ja yrityksissä sekä työmarkkinajärjestöissä. Siksi on ollut varmasti viisasta, että arviointia aletaan suunnitella vähitellen kokeilun edetessä.