Lehtori Ritva Kuokkasen alustus KeVer-verkostotn pedagogiikkatuutkimsuryhmässä terveyslan opiskelijoiden ohjaamiesta kohti reflektiivistä ammattikäytäntöä

Terveysalan koulutuksessa keskustellaan jatkuvasti teorian ja käytännön integroinnin tärkeydestä. Tutkimukset osoittavat toistuvasti niiden välillä vallitsevan kuilun (Hentinen 1989, Janhonen 1992, Mäkisalo 1993, Karttunen 1999, Räisänen 2002), joka näyttää syvenevän ammattikorkeakoulujen kehittämisen edetessä (Räisänen 2002). Ratkaisuna kyseiseen ongelmaan voidaan pitää reflektiivisen ammattikäytännön kehittämistä koulutuksen aikana.

Reflektiivisessä ammattikäytännössä on keskeistä sairaanhoitajan käyttämä analyyttis-intuitiivinen ajatteluprosessi, jossa käytäntö ja teoria integroituvat hoitotilanteissa (Lauri & Elomaa 1999, Lehti ym. 2000).

Reflektiivinen ja kriittinen ajattelu reflektiivisen ammattikäytännön perusta

Kriittisen ajattelun kehittyminen on reflektiivistä toiminnan ja ajattelun vuorovaikutusta (Rubenfeld & Scheffer 1995), joka liittyy kokemuksen ja tiedon prosessointiin. Kriittisellä ajattelulla tarkoitetaan kykyä löytää vaihtoehtoja, kykyä erotella ja löytää uusia ideoita sekä olla luova (esim. Burnard 1990, Brigham 1993). Kriittisesti reflektoiva sairaanhoitaja pystyy nostamaan hoitotilanteesta esiin oleellisia kysymyksiä sekä arvioimaan tekemiään ratkaisuja (esim. Säämänen 1995, Halme ja Aavarinne 1996).

Reflektiivistä ammattikäytäntöä edistäviä opetusmentelmiä ovat
1. Sokratelainen kysymysten esittäminen (Socratic Questioning). Opettajat ja ohjaajat käyttävät ajatuksia herättäviä kysymyksiä, jotka käynnistävät reflektoinnin keskusteltavasta asiasta. Menetelmän periaatteet soveltuvat hyvin opiskelijoiden kliinisten kokemusten reflektointiin.
2. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen (Journal Writing). Kokemuksista kirjoittaminen kehittää opiskelijoiden kriittistä ajattelua ja auttaa tunnistamaan hoitotilanteisiin sopivia interventioita.
3. Reflektoivat tiimit (Reflektive teams). Reflektoivat tiimit rohkaisevat opiskelijoita reflektoimaan havainnoitavaa ohjausprosessia. Oleellista on tiimien (työskentelevät tiimit ja reflektoivat tiimit) roolien vaihto ja tehdyistä havainnoista keskustelu.

Opettajalta edellytetään paljon

Opettajalta edellytetään taitoa ohjata opiskelijoiden reflektointiprosessia ja siinä esille tulevien asioiden käsittelyä. Keskeistä opettajan työssä on opetusmenetelmiin perehtyminen, niiden käyttö ja testaus sekä luokkaopetuksessa että käytännön opiskelussa. Tutkimuksen tekeminen yhdessä hoitotyöntekijöiden kanssa edistää opiskelijoiden kriittistä ja reflektiivistä ajattelua ja sitä kautta hoitamaan oppimista. Lisäksi opetussuunnitelman suuntaaminen ongelmapohjaiseen oppimiseen mahdollistaa opiskelijoiden kriittisen ajattelun kehittymisen.