Ammattikorkeakoulujen olemassaolon toisen vuosikymmenen keskeisenä kehitystehtävänä pidetään korkeatasoisen tutkimus- ja kehitystoiminnan juurruttamista luontevaksi osaksi niiden toimintaa. Tehtävän täyttämisen voidaan katsoa merkitsevän korkeakouluksi kasvua sanan varsinaisessa merkityksessä: kehittymistä instituutioksi, joka valtaosin itse tuottaa välittämänsä tiedon. Panostus tutkimus- ja kehitystoimintaan on näin ollen panostusta korkeakoulukulttuuriin ja korkeakoulumaistumiseen.

Tietoa tuottavaksi korkeakouluksi kultivoituminen ei ole pelkästään itsetarkoituksellinen päämäärä tai arvo sinänsä. Ammattikorkeakoulujen oma tiedontuotanto takaa sen, että työ- ja elinkeinoelämää palvelevan asiantuntijakoulutuksen perustana oleva tutkimustieto on tarkoituksenmukaisesti kohdentunutta ja ajankohtaista. Lisäksi ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnalla on yhteiskunnallinen tilaus. Yhteiskunnan jatkuva kehittäminen ja kansallisen kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttää tuekseen jatkuvasti lisää tutkimustietoa ja sille perustuvia innovaatioita. Tämän vuoksi kaikkien potentiaalisten tiedontuottajien, myös ammattikorkeakoulujen, on perusteltua osallistua tutkimus- ja kehitystoimintaan. Ammattikorkeakoulujen osallistuminen on erityisen tärkeää siksi, että ne toimivat tutkimus- ja innovaatioketjussa lähellä alueensa työ- ja elinkeinoelämää, mikä takaa niille erityisen hyvät mahdollisuudet toimia nimenomaan aluekehityksen aktivaattoreina.

Ammattikorkeakoulun tehtävänkuvan muutos näkyy myös lainsäädäntötyössä. Uudessa ammattikorkeakoululaissa ammattikorkeakouluille säädetään tutkimuksen vapaus. Tällä tarkoitetaan ammattikorkeakoulujen vapautta itsenäisesti valita, miten tutkimus lain säätämissä puitteissa kohdennetaan. Puitteet on määritelty lakiesityksen kohdissa, joissa määrätään ammattikorkeakoulujen tehtävät sekä säädetään yhteistyöstä toimintaympäristön kanssa sekä ylläpitäjän strategisesta ohjauksesta. Ammattikorkeakoulujen tulee harjoittaa opetusta tukevaa sekä työelämää ja aluekehitystä palvelevaa soveltavaa tutkimusta ja kehitystoimintaa. Tätä tehtäväänsä suorittaessaan ammattikorkeakoulun tulee tehdä yhteistyötä elinkeino- ja työelämän sekä kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen, samoin kuin muidenkin oppilaitosten kanssa. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyössä korostuu toiminnan alueellisuus: nimenomaan pienen ja keskisuuren teollisuuden ja palvelutoiminnan tukeminen. Alueellisen näkökulman rinnalla ammattikorkeakoulut nähdään kuitenkin myös kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuvina ja sitä kautta laajemminkin vaikuttavina työelämän kehittäjinä ja asiantuntijoina.

Lain yleisperusteluissa tutkimus- ja kehitystyö nostetaan esiin nopeasti kehittyvänä ja keskeisenä ammattikorkeakoulujen toiminta-alueena. Se valaa ammattikorkeakouluihin osaamisperustaa, jolle osa opetettavista tiedoista ja taidoista rakentuu. Lain ja sen perusteluiden pohjalta voidaan pelkistäen todeta, että ammattikorkeakouluilla on kaksi perustehtävää – koulutus sekä tätä tukeva tutkimus- ja kehitystoiminta – joita tulee toteuttaa nimenomaan yksikön lähialuetta ajatellen valtakunnallista vaikuttavuutta ja kansainvälisyyttä kuitenkaan unohtamatta. Kuviossa 1 on hahmoteltu ammattikorkeakoulujen tehtäväkuvaa uuden ammattikorkeakoululain hengessä.

Alueellinen kehys Lahden ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämiselle rakentuu opetusministeriön toimeksiannosta laaditussa Lahden alueen korkeakoulustrategiassa. Ministeriön linjausten mukaan korkeakoulujen tulee osana strategiatyötään sopia vahvuusalueidensa määrittelyn pohjalta alueellisen toiminnan työnjaosta. Alueellisessa kehittämistyössä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tehtävät ovat erilaiset ja verkottuessaan niiden tulisi löytää oma paikkansa ja tehtävänsä alueellisessa innovaatioketjussa. Näin ollen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tehtäväkuva tutkimus- ja kehitystyössä rajautuvat erilaisiksi ja sellaisina toisiaan täydentäviksi.

Ammattikorkeakoulujen tutkimus on yleisiltä tavoitteiltaan ja menetelmiltään samanlaista tieteellistä toimintaa kuin yliopistojenkin tutkimus – se ainoastaan kohdentuu toisin. Lahden ammattikorkeakoulussa tutkimus- ja kehitystoiminnalla tarkoitetaan yleisen määritelmän mukaisesti systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi sekä näin hankitun tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi ja käytännön ongelmien ratkaisemiseksi. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kriteerinä on, että pyritään löytämään tai tuottamaan jotain olennaisesti uutta.

Lahden ammattikorkeakoulussa tutkimus- ja kehitystoiminta koostuu perustutkimuksesta, soveltavasta tutkimuksesta ja kehitystyöstä painopisteen ollessa selkeästi kahdessa jälkimmäisessä. Soveltavalla tutkimuksella ymmärretään perustutkimuksen tuloksille rakentuvaa omaperäistä tieteellisen tiedon etsintää. Sen tavoitteena on uusien sovellusten etsiminen tai uusien menetelmien ja keinojen löytäminen käytännön ongelmien ratkaisemiseksi. Kehitystyössä katsotaan olevan kyse innovatiivisesta tutkivaan otteeseen ja tutkimustuloksiin perustuvasta käytännön kehittämistyöstä. Toiminta tähtää uusien tuotteiden sekä tuotantomenetelmien, - välineiden ja –prosessien sekä palveluiden kehittämiseen tai olemassa olevien olennaiseen parantamiseen. Osaltaan tutkimus- ja kehitystyö leikkaa myös ammattikorkeakoulussa harjoitettavan palvelutoiminnan kenttää. Kuviossa 2 havainnollistetaan Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) tutkimus- ja kehitystoiminnan painotusta suhteessa T&K-toiminnan kokonaiskenttään, jossa perustutkimus jää ensisijaisesti alueen yliopistoyksiköiden (Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia ja ympäristöekologian laitos, Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahden yksikkö, Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus) tehtäväksi.

Edellä esitetyn pohjalta Lahden ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön toiminta-ajatus määritellään seuraavalla tavalla.

Kyse on erityisesti Päijät-Hämeen elinkeino- ja kulttuurielämää, hyvinvointia sekä ammattikorkeakoulun sisäistä kehittämistä edistäviin innovaatioihin tähtäävästä, opetusta tukevasta soveltavasta tutkimuksesta ja tutkivaan otteeseen perustuvasta kehittämistoiminnasta.

Kuluvan vuosikymmenen loppupuolelle ulottuvassa visiossa Lahden ammattikorkeakoulun tutkimus ja kehitystoimintaa luonnehditaan seuraavalla tavalla.

Tutkimus- ja kehitystoiminta on luonteva osa ammattikorkeakoulun toimintaa. Opetuksen ja tutkimuksen yhteys on kiinteä ja asiantuntijakoulutus keskeisillä osaamisalueilla perustuu osaltaan ammattikorkeakoulun omalle tutkimukselle. Työnjako alueen yliopistoyksiköiden kanssa on selkeä ja yhteistyö vakiintunutta. Lahden ammattikorkeakoulu tunnistetaan toiminta-alueellaan tutkimus- ja kehitystyön osaamiskeskittymäksi, joka kykenee tyydyttämään alueellisia innovaatiotarpeita. Tutkimus- ja kehitystoiminnan laatu osaamisen kärkialoilla tunnustetaan myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti, mikä ilmenee käynnistyneinä yhteistyöprojekteina.

Kehittämisen organisatoriset puitteet

Lahden ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoimintaa linjattaessa perusajatuksena on ollut, että tutkimusta tehdään laitoksilla opetukseen kiinteästi kytkettynä. Keskeiseksi tavoitteeksi onkin otettu opetuksen ja tutkimuksen yhdistäminen opettajan työssä. Tutkimushenkilöstön lisäksi myös opetushenkilöstöllä on oltava mahdollisuus tutkimukseen. Opetuksen ja tutkimuksen yhteys on turvattava profiloimalla opetushenkilöstön toimenkuvaa tutkimuksellisempaan suuntaan: tutkimus- ja kehittämistehtävät on onnistuttava resursoimaan osaksi opettajien työaikaa. Tavoitteena on, että laitosten omille ja niiden yhteisille tutkimusosaamisen vahvuusalueille osuvista projekteista muodostuu monialaisia tutkimusohjelmia, joita toteuttavat laitoksille palkattujen tutkimusvastaavien vetämät – projektitutkijoista, tutkivista opettajista ja opiskelijoista koostuvat – tutkimusryhmät.

Laitoksista irrallaan toimivaa, niistä erilleen keskitettyä, tutkimus- tai hankeyksikköä ei ole haluttu perustaa, jotta ammattikorkeakoulutuksen perusprosessit – opetus ja tutkimus – eivät erkaantuisi toisistaan ja jotta harjoitettu tutkimus olisi aidosti koulutusta tukevaa. Tutkimusta on kuitenkin mahdollista keskittää kiinteästi laitosten yhteydessä toimiviin – oppimisen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän kosketuspintaan organisoituviin – osaamiskeskittymiin. Tällaisia ovat esimerkiksi Sosiaali- ja terveysalan laitoksen yhteydessä toimiva Oppimiskeskus Optiimi, Tekniikan laitoksen ja Teknillisen korkeakoulun yhteinen IT-alan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Lahden IT-keskus sekä Muotoiluinstituutin innovaatiotoimintaa kanavoiva ja tuotteistava Muotoportti. Myös muita - kiinteästi laitoksilla annettavaan koulutukseen linkittyviä, innovaatioiden tuottamiseen ja niiden tuotteistamiseen panostavia - osaamiskeskittymiä on suunnitteilla.

Koko ammattikorkeakoulun tasolla tutkimus- ja kehitystoiminta organisoituu T&K-foorumin kautta. T&K-foorumi on laitosrajat rikkovaan tutkimus- ja kehitystoimintaan tähtäävä monialainen tiimi, jonka keskeisiä toimijoita ovat laitosten tutkimustoimintaa aktivoimaan ja koordinoimaan palkatut tutkijat ja tutkimusvastaavat. Se on luonteeltaan kollegiaalinen keskustelu- ja kehittämisareena, joka on avoin muiden muassa opettajille, yritysyhteistyöstä, yrityshautomotoiminnasta ja kansainvälisistä asioista vastaaville henkilöille, opiskelijoille sekä elinkeinoelämän ja muiden korkeakoulujen edustajille.

T&K-foorumin tehtävänä on 1) käsitellä laitoksilla esiin nousseita tutkimustyön kehittämiseen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä, 2) varmistaa tutkimus- ja kehitystoimintaa koskevan tiedon kulku ammattikorkeakoulun sisällä, 3) valmistella tutkimus- ja kehitystoimintaa koskevaa päätöksentekoa, 4) profiloida tutkimus- ja kehitystoimintaa kartoittamalla ammattikorkeakoulun laitosrajat ylittävät tutkimusosaamisen vahvuusalueet sekä ideoimalla ja käynnistämällä monialaista hanketoimintaa, 5) edistää tutkivan otteen vankistumista niin ammattikorkeakoulun sisäisessä toimintakulttuurissa kuin sen välittömässä toimintaympäristössäkin sekä 6) vastata ammattikorkeakoulun T&K-strategian laadinnasta, toteutuksesta, toteuttamisen arvioinnista ja arviointiin perustuvasta täsmentämisestä.

T&K-foorumin asemaa Lahden ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan organisaatiossa havainnollistetaan kuviossa 3.

Organisatoriset puitteet tutkimus- ja kehitystoiminnan koordinoidulle kehittämiselle alkavat olla valmiit ja toimintaa suuntaavat peruslinjaukset hahmottuneet. Jatkossa toiminnan painopiste siirtyy selkeästi strategisesta operatiiviselle tasolle. Foorumissa käynnistyy suunnittelutyö, joka tähtää konkreettisiin ehdotuksiin, suunnitelmiin ja toimiin strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Käytännössä tämä ilmenee uusien monialaisten tutkimusohjelmien kokoamisena ja toteuttamisena – tutkimus- ja kehitystoiminnan volyymin merkittävänä lisääntymisenä.