Kajaanin ammattikorkeakoulussa järjestettiin 15.-16.5.2003 toinen metodologian seminaari. Järjestäjinä olivat Kajaanin ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu sekä Kever. Käytännön järjestelyistä vastasi ensimmäisenä mainittu. Seminaari toimi samalla Keverin yhteydessä toimivan metodologian tutkimusryhmän vuosikokouksena.

Ensimmäinen seminaaripäivänä saimme nauttia lämpimästä ja aurinkoisesta kevätsäästä. Peilityyni Kajaanijärvi ja viheriöivä kevät tekivät lähtemättömän vaikutuksen – mitään hienompaa tuskin osaisi toivoa. Seminaarin käytännön järjestelyt toimivat erinomaisesti. Vieraanvaraisuus täydellistyi Kajaanin kaupungin illanvietossa, missä saimme nauttia hienon, paikallista ruokakulttuuria esittelevän illallisen.

Hienoimmatkaan puitteet eivät yksin riitä. Tarvitaan ihmisiä. Kajaaniin kokoontui runsas joukko asiasta kiinnostuneita ihmisiä. Osallistujat edustivat ammattikorkeakouluja eri puolelta Suomea. Erittäin miellyttävää oli, että Kajaanin ammattikorkeakoulun edustajia oli runsaasti paikalla. Osallistujat edustivat eri aloja, mutta kaikilla oli yhteinen intressi – pohtia syvällisesti mitä on amk-tutkimus ja –opetus. Keskusteluissa tuli esiin erilaisia näkemyksiä ja painotuksia, mutta yhteinen teema sitoi näkemyksiä yhdeksi kokonaisuudeksi. Tässä seurassa toisen päivän vesisade tuntui lähes auringonpaisteelta.

Seminaarin aluksi pidettiin joukko alustuksia, jotka orientoivat osallistujat seminaarin teemaan – moni- ja poikkitieteellinen tutkimus. Alustuksissa tuli esiin niin yleinen hallinnollinen kuin myös yleinen metodologinen näkökulma. Uskoakseni nämä valottivat seminaarin teemaa varsin kattavasti.

Seminaarin yleinen ilmapiiri oli avoin ja keskusteleva. Tämä keskusteleva ilmapiiri kulminoitui tutkimussessioissa. Näissä asiansa tuntevat puheenjohtajat johdattelivat keskustelua eteenpäin valmistelemiensa teemojen puitteissa. Tutkimussessiot olivat pieniä keskusteluryhmiä, mikä mahdollisti tiiviin, intiimin ja avoimen keskustelutilanteen. Uskoakseni tässä myös onnistuttiin hyvin.

Pienryhmien keskusteluiden pohjalta puheenjohtajat tekivät toisen seminaaripäivän paneeliin tiivistelmän ryhmänsä ajatuksista ja tuntemuksista. Näin koko yleisö pääsi osalliseksi ryhmien keskusteluihin. Paneeli toimi samalla kiinnostavana keskustelufoorumina. Paneelikeskustelu oli runsasta ja rikasta.

On hienoa nähdä, ja olla mukana, kun asiansa tuntevat ihmiset pohtivat amk-tutkimuksen ja –opetuksen – oman työnsä – perustavia kysymyksiä. (Mitä se on? Mitäs sen tulisi olla? Mitä se voisi olla?) Tämä on erinomainen esimerkki tutkimuksellisesta kehitystyöstä.

Seminaarin aika tuntui loppuvan kesken. Keskustelu olisi varmaankin jatkunut vielä pitkään. Kuitenkin keskustelut tuottivat runsaasti tuloksia: moni asia selkeytyi ja useita uusia mielenkiintoisia kysymyksiä nousi esiin. Tämä mahdollistui ainoastaan asiaan paneutuneiden alustajien ja yleisön yhteisellä ponnistuksella. Tämä henki sitä ammattimaista asennetta, mikä seminaarin osanottajissa – alustajissa ja muussa yleisössä – oli aistittavissa. Keskustelujen tuottamat ideat ja ajatukset eivät varmaankaan ole lopullisia, mutta niiden runsaus ja hedelmällisyys olivat lupauksia antavia.

Seminaari tuntui tulevan tarpeeseen ja sille tuntuu olevan tarvetta myös tulevaisuudessa. On uskottavaa ja toivottavaa, että keskustelu jatkuu ja laajenee. Metodologian seminaarin ja metodologian tutkimusryhmän tarkoituksena on toimia jatkuvana ja avoimena foorumina tällaiselle keskustelulle. Metodologian tutkimusryhmään ovat tervetulleita kaikki amk-metodologiasta kiinnostuneet henkilöt. Mukaan pääsee esimerkiksi Keverin kautta tai ottamalla yhteyttä allekirjoittaneeseen. Seminaari on avoin tilaisuus niin metodologian tutkimusryhmän jäsenille kuin myös muille seminaarin teemoista kiinnostuneille. Seminaari osoitti, että on tärkeää ja antoisaa kokoontua yhteen pohtimaan keskeisiä perustavia kysymyksiä. Tässä prosessissa kannattaa olla mukana.