Suomalaisten kasvatusalan ammattilaisten osallistuminen alansa kansainväliseen keskusteluun on eräs tärkeimmistä keinoista vastata koulutussektorin muutoshaasteisiin sekä nyt että tulevaisuudessa. Tietoyhteiskunta on laajentanut koulutuksen horisontin kansainvälisiin mittakaavoihin, ja on tärkeää, että suomalaisilla asiantuntijoilla on mahdollisuus vaikuttaa alan kehitykseen mm. osallistumalla kansainvälisiin konferenssitapahtumiin. Suomalaiset hyötyvät konferensseista paljon, mutta voimme myös antaa niissä paljon. Osallistumisaktiivisuutemme ja –mahdollisuutemme ovat viime vuosina merkittävästi lisääntyneet.

Eräs tärkeimpiä kansainvälisiä vaikuttajia koulutusalan tulevaisuuden rakentamisessa on AERA:n (American Educational Research Association) vuosittainen huippukonferenssi, johon osallistui tänäkin vuonna useita suomalaisia. Konferenssi pidetään Yhdysvalloissa tai Kanadassa tavallisesti pääsiäisen aikaan maalis-huhtikuussa. Tänä vuonna konferenssi järjestettiin Chicagossa 21. - 25. huhtikuuta.

1 Suomalaiset konferenssissa

Yhden osallistujaryhmän muodostivat Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksen (AkTkk), Hämeen ammattikorkeakoulun sekä Profenix Oy:n organisoimalle ryhmämatkalle osallistuneet 32 suomalaista ammattikasvatuksen asiantuntijaa. Näitä asiantuntijamatkoja konferenssiin on järjestetty jo useita vuosia. Ryhmämatkojen osanottajajoukko on koostunut pääosin ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksen kirjoissa olevista jatko-opiskelijoista (lis., tri) ja AkTkk:n yhteistyöverkostossa toimivista asiantuntijoista (dosentteja ja Akatemian tutkijatohtoreita) sekä elinkeinoelämän edustajista (henkilöstöjohtajia ja koulutuspäälliköitä).

Tämä ryhmä valmisteli matkaa konferenssiin noin kahdeksan kuukauden ajan ennen konferenssia. Ennen lähtöä ryhmä sai useita matkatiedotteita valmistautumisohjeineen ja kokoontui kolme kertaa yhteiseen valmistautumistilaisuuteen. Konferenssiohjelman verkkoversioon tutustuttiin ja sen avulla moni laati oman ”konferenssiohjelmansa” jo ajoissa ennen matkaa. Muutamat ryhmämatkan osanottajista pitivät konferenssissa ansiokkaat esitykset. Kaiken kaikkiaan konferenssimatka oli onnistunut ja tuloksellinen.

Aiemmista matkoista (San Diego 1998, Montreal 1999, New Orleans 2000, Seattle 2001, New Orleans 2002) on laadittu monistemuotoinen ryhmäraportti, johon matkan osanottajat ovat kirjoittaneet artikkeleita ja konferenssikokemuksiaan. Vuosien 2001 ja 2002 konferenssien innoittamina syntyneistä artikkeleista on toimitettu kaksi HAMKin ja AkTkk:n julkaisusarjassa ilmestynyttä julkaisua: Honka, J., Lehtinen, M. & Honka, U. (toim.) 2001. Ammattikasvatuksen uudet tuulet. Vaikutteita AERA 2001 Konferenssista. Honka, J., Lehtinen, M. & Honka, U. (toim.) 2002. Ammattikasvatus katsoo tulevaisuuteen. Vaikutteita AERA 2002-Konferenssista. Myös vuoden 2003 konferenssista ilmestyy vastaavanlainen kirja.

Vuoden 2004 AERA-konferenssimatkan valmistelut ovat jo käynnistyneet.

2 AERA-konferenssi

AERA:n vuosittainen kokous pidetään joka kevät. Konferenssissa on tarjolla noin 1500 sessiota ja 3000 esitystä monista eri aiheista. Tapahtuma antaa osanottajille mahdollisuuden tutustua erilaisiin esityksiin ja raportteihin sekä tilaisuuden osallistua myös vapaamuotoisiin keskusteluihin. Lisäksi intensiiviset, puolesta päivästä kolmeen päivään kestävät tutkimusharjoitussessiot tarjoavat osallistujille mahdollisuuden saattaa tutkimuksentekotaitonsa ajan tasalle. Saatavilla on myös työnvälityspalveluita. Kirja- ja materiaalinäyttelyssä esitellään alan uusinta tuotantoa. (Annual meeting of the AERA, main page, 2003.)

2.1 Osanottajat

Konferenssissa on vuosittain noin 10.000 - 16.000 osanottajaa. Suurin osa on USA:laisia ja kanadalaisia, mutta mukana on osallistujia arviolta noin viidestäkymmenestä eri maasta. Suomesta oli vuoden 2003 konferenssissa viitisenkymmentä osanottajaa, joista 32 oli Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksen organisoimalla ryhmämatkalla.

2.2 Ohjelma

Konferenssi kestää viisi päivää, joiden aikana ohjelmaa on tarjolla jopa kello seitsemästä aamulla ilta puoli yhdeksään asti. Ohjelmakalenterissa on noin 300 sivua tiivistä ohje- ja ohjelmatekstiä. Ohjelmasta ilmestyy myös verkkoversio, jonka avulla voi hakea mm. hakusanojen ja esiintyjien mukaan kiinnostavia aiheita ja laatia oman viikkokalenterin. Päivittäin on valittavissa runsaasti sekä sisällöltään että toteutustavaltaan vaihtelevia tilanteita kuten Symposia, Panels, Paper Sessions, Single Presentations, Poster Sessions, Paper Discussion Sessions, Advance Paper Sessions, Book Sessions, Consultation Sessions, Demonstrations, Interactive Papers, Workshops, Interviews, Town Meetings, Performances.

Konferenssissa

• kootaan yhteen kasvatusalan huippututkijoita vaihtamaan tietoja ja ajatuksia
• esitellään uusimpia tutkimuksia ja niiden tuloksia
• valmistellaan yhteistyöprojekteja, verkotutaan
• tuodaan esille uusia tutkijoita ja tutkimushankkeita sekä saadaan uusille tutkijoille (esim. väitöskirjan tekijät) neuvoja, ohjeita ja materiaaliviitteitä kokeneilta tutkijoilta eri puolilta maailmaa
• esitellään alan uusinta kirjallisuutta ja verkkomateriaalia.

Konferenssilla on joka vuosi eri teema. Esimerkiksi vuonna 2001 teema oli “What We Know and How We Know It” ja vuonna 2002 “Validity and Value in Education Research”. Vuonna 2003 konferenssin teema oli ”Accountability for Educational Quality: Shared Responsibility”.
(Previous annual meetings of the American Educational Research Association, 2003.)

Konferenssin ohjelmakalenterit pitävät sisällään lähes kaiken mahdollisen. Hakemistossa on yli 800 nimikettä. Tavanomaisten kasvatusta ja koulutusta koskevien teemojen rinnalle on tulossa uusia aiheita. Maininnan ansaitsevat seuraavat teemat:

• ammatillinen kasvu
• arviointi
• erityisopetus
• johtaminen, sen kehittäminen ja tutkiminen
• koulutus ja työelämä
• koulutuspolitiikka
• koulu-uudistukset
• opettajankoulutus
• osaamisen kehittäminen organisaatiossa
• tiedon luonti organisaatiossa
• tulevaisuuden ennustaminen ja tutkiminen
• tutkimusmetodit
• työssäoppiminen
• uudet opetusmenetelmät, mm. verkko-oppiminen ja virtuaaliset oppimisympäristöt

Konferenssin yhteyteen on joka vuosi järjestetty laaja kirja- ja materiaalinäyttely, jossa mm. eri kustantamot esittelevät aiheeseen liittyviä julkaisujaan. Siellä konferenssin osanottajilla on mahdollisuus tutustua mm. alan uusimpaan kirjallisuuteen ja tuoreimpiin tutkimusraportteihin sekä hankkia niitä mukaansa tai tilata kotiinsa.

2.5 Kokemuksia konferenssista

Ryhmämatkalaisten kokemusten mukaan

• osallistuminen on hyvä valmistella etukäteen
• ryhmätyö kannattaa (koordinointipalaverit, työnjako, materiaalinkeruu, yhteenveto- ja raportointipalaverit)
• oma ohjelma kannattaa suunnitella etukäteen konferenssiohjelman verkkoversion avulla. Myös ”päällekkäisiä”, yhtä aikaa pidettäviä sessioita voi ja kannattaakin valita - paikan päällä on joskus hyvä olla varasuunnitelma tai vaihtoehtoja, esimerkiksi siltä varalta, että jokin esitys ei vastaakaan ohjelmassa alun perin annettua kuvausta.
• se, kuinka paljon konferenssista saa irti riippuu täysin osallistujasta, siitä, kuinka aktiivisesti ja kuinka hyvin valmistautuneena hän osallistuu seminaariin
• oman esityksen kautta saa tuotoksiaan muiden arvioitavaksi (esim. posterit ja paper discussion sessions)
• konferenssi on erinomainen paikka solmia henkilökohtaisia kontakteja eri puolille maailmaa
• Suomen edustus kannattaa ehdottomasti olla mukana konferenssissa vuosittain
• Suomelle seminaari tarjoaa oivan paikan PR-työn tekoon.

Seuraava AERA – vuosikonferenssi pidetään 12.–16.4.2003 San Diegossa. Vuoden 2005 konferenssi järjestetään Montrealissa 11.-15.4.

3 Mikä on AERA?

The American Educational Research Association (http://www.aera.net/) AERA (The American Educational Research Association) keskittyy koulutuksen kehittämiseen. Se tukee kasvatustieteen alaan liittyvää tieteellistä tutkimusta ja pyrkii edistämään tutkimustulosten levitystä ja käytäntöön soveltamista. (RE:AERA main page: Information about the AERA, 2003.) AERA perustettiin jo vuonna 1916. Sen yli 20.000 jäsenen joukkoon kuuluu mm. kouluttajia, johtajia, tutkimuksen, testauksen ja arvioinnin johtajia liittovaltion, osavaltion ja paikallisen tason laitoksista, opinto- ym. ohjaajia, arvioijia, jatko-opiskelijoita sekä käyttäytymistieteilijöitä. Jäseniä on monilta eri tieteenaloilta, mm. kasvatustiede, psykologia, tilastotiede, sosiologia, historia, taloustiede, filosofia, antropologia ja valtiotiede. Useimmille jäsenistä opettaminen on tärkein työtehtävä, kun taas noin neljäsosa tekee pääasiassa tutkimusta. Jäsenten joukossa on myös opiskelijoita, johtotehtävissä, arviointi- tai kehittämistyössä, konsulttitehtävissä ja ohjaus- ja neuvontatehtävissä toimivia. (AERA fact sheet, 2003.)

AERA:an kuuluu 12 osastoa (divisions) ja 128 erityisaiheryhmää (special interest group, SIG). Jokainen osasto keskittyy tiettyyn aiheeseen, monet julkaisevat uutislehtistä tai jäsenkirjettä ja jotkut järjestävät alueellisia konferensseja. (AERA fact sheet, 2003.)

AERA:n toimintaan kuuluu mm. tutkimuskoulutusohjelma, jonka tarkoituksena on tarjota ammatillista kehittymistä tutkimuksessa ja tutkimuksen suunnittelussa, sekä ohjelma ajankohtaisten kasvatustieteen ongelmien ja asioiden tutkimiseksi. AERA julkaisee neljää tieteellistä neljännesvuosijulkaisua sekä lehteä “Educational Researcher”, joka ilmestyy yhdeksän kertaa vuodessa. Lisäksi vuosittain ilmestyy katsaus kasvatusalan tutkimukseen. (AERA fact sheet, 2003.)