Nykyajan verkko- ja vuorovaikutusyhteiskunnan kansalaisten odotetaan yhä useammin osallistuvan yhteiskunnalliseen keskusteluun ajankohtaisista kysymyksistä esittämällä niistä perusteltuja mielipiteitä. Niin lukio-, ammattikorkeakoulu- kuin yliopisto-opetuksenkin tehtävänä on välittää opiskelijoille niitä tietoja ja taitoja, joita he tarvitsevat voidakseen keskustella sekä kotimaisella että kansainvälisellä foorumilla. Tällöin tarvitaan kriittistä ajattelua ja argumentointitaitoja. Argumentointi on myös olennainen osa yhteisöllistä oppimista. Argumentoivan keskustelun keskeinen tavoite on rakentaa aktiivisesti uusia tietorakenteita yhdessä muiden kanssa. Argumentoinnin avulla opittaessa on keskeistä omien perusteltujen mielipiteiden esittäminen, toisten esittämien näkemysten kritisoiminen sekä omia näkemyksiä kohtaan esitettyyn kritiikkiin vastaaminen. Yhteisölliselle argumentoinnille on olennaista se, että dialogi ei perustu keskustelijoiden väliselle kilpailulle, vaan pyrkimykselle ymmärtää asioita syvällisemmin arvioimalla ja vertailemalla erilaisia kantoja puoltavia ja kyseenalaistavia perusteluja.

Toimin Suomen Akatemian tutkijana Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitoksella. Tutkimusintressini liittyvät argumentointitaitojen ja argumentoivan vuorovaikutuksen tutkimukseen osana yhteisöllistä oppimista. Tutkimuksissamme olemme selvittäneet verkko- ja kasvokkaisvuorovaikutuksen merkitystä oppimisen kannalta. Työskentelen tällä hetkellä EU-tutkimusprojektissa, jossa kehitetään argumentoivaa verkkovuorovaikutusta tukevaa oppimisympäristöä lukio-opintoihin. Esittelen alustuksessani tuloksia opetuskokeiluista, joissa on analysoitu argumentoivan vuorovaikutuksen laatua ja argumentointitaitojen oppimista verkko- ja kasvokkaisvuorovaikutukseen perustuvissa ympäristöissä yliopisto- ja lukio-opinnoissa.