Alustuksessa tarkasteltiin Hämeen ammattikorkeakoulun kaikille yhteisten opintojen verkkototeutusten kehittämistyötä yhtenä pedagogisen kehittämisen välineenä. Verkkototeutusten tavoitteena on tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen tapa opiskella kaikille yhteisiä opintoja koulutusohjelmasta ja yksiköstä riippumatta.

Tuotantorenkaan ydinryhmään, ns. tekijäryhmään on osallistunut 4 – 7 opettajaa eri koulutusohjelmista, informaatikko kirjastosta sekä eLearning Centren asiantuntijat. Muut kyseisen opintojakson tai aihealueen opettajat ovat toimineet ohjausryhmänä arvioiden ja testaten tekijäryhmän tuotoksia eri vaiheissa. Yhteiset kokeilut ovat antaneet opettajille mahdollisuuksia uudenlaiseen työskentelyyn ja toiminnan arviointiin yhdessä kollegoiden kanssa. Keskusteluun ovat nousseet opetuksen tavoitteet ja sisällöt sekä opetus- ja arviointitavat. Tuotoksina on syntynyt sekä verkkototeutuksia että yhteistä verkkomateriaalia myös lähiopetuksen tueksi. Lisäksi yhteiset keskustelut ovat synnyttäneet oppimistehtäviä, testejä ja kokeita sekä muutoksia arviointiin.

Haasteellisin opintojakso on ollut Tutkiva ja kehittävä osaaja (2 ov), joka käytännössä valmentaa opiskelijaa opinnäytetyön tekemiseen. Opettajien tapaamisissa on todettu, että opintojakso ajoittuu eri koulutusohjelmissa eri ajankohtiin (1.-3. opiskeluvuodelle), sisällöt ja toteutukset ovat erilaisia ja osalla koulutusohjelmista on lisäksi erillisiä menetelmäopintoja 2 - 5 opintoviikkoa. Koulutusohjelmissa on myös hyvin erilaisia opinnäytetyökäytänteitä.

Työryhmän työskentely ja opettajien tapaamiset ovat viestineet tarvetta ja halua yhteiselle keskustelulle amk-opinnäytetyön luonteesta. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön luonne haluttiin selvästi näkyviin yhteiseen verkkomateriaaliin. Vaikeaa onkin ollut löytää yhteistä kieltä tai käsitteitä tätä kuvaamaan. Opettajien tapaamisissa kysyttiinkin: minkä tyyppisiä tutkimus- ja kehittämistöitä eri koulutusaloilla tehdään? millaisia menetelmiä opinnäytetöissä käytetään? Tutkimus- ja kehitystyön uskottavuus todettiin varmistettavan parhaiten menetelmällisellä osaamisella.

Tiedekorkeakouluista valmistuneet amk-opettajat tuovat mukanaan oman maailmansa

Opinnäytetyökulttuuri herätti osallistujissa keskustelua. Tiedekorkeakouluista valmistuneet amk-opettajat tuovat mukanaan oman maailmansa metodologiaan liittyen. Metodologinen ajattelu myös kasvaa siten, että opiskellaan yliopistossa lisää metodologiaa. Mikäli tiedekorkeakoulun opinnäytetyökulttuuri on käytännöllinen, se näkynee myös amk-opinnäytetöissä. Samoin, mikäli gradut ovat hyvin tieteellisiä jollakin alalla, tämä heijastuu myös amk-opinnäytetöihin. Keskusteltiin matkailu- ja terveysalan (hoitotyö) sekä tekniikan alan töiden luonteesta. Soveltavan tutkimus- ja kehitystyön osuutta tulisi amkeissa korostaa. Amkilaisethan valmistuvat keskeisesti esimiestehtäviin, joten opinnäytetöiden pitäisi valmentaa työn ja prosessien kehittämiseen.

Ammattikorkeakoulussa käytettävät tutkimus- ja kehitystyön menetelmät kirvoittivat myös keskustelua. Miten menetelmällinen osaaminen varmistetaan ja millainen kirjo menetelmiä tulisi oppia? Tärkeänä pidettiin myös menetelmien käsitteistön hallintaa siten, että amkista valmistunut pystyy keskustelumaan tiedekorkeakoulusta valmistuneen kanssa työelämässä. Syvällisemmin opiskelija perehtynee omassa opinnäytetyössään tarvitsemiinsa menetelmiin esimerkisksi erillisellä metodiopintojaksolla. Opinnäytetöiden ohjausta ja yhteisöllistä työskentelyä pidettiin tärkeänä sekä kasvokkain että verkossa tapahtuvassa ohjauksessa.

Rajatusta opettajakulttuurista yhteisökeskeiseen opettajakulttuuriin

Yhteisten opintojen verkkototeutusten työstämisessä verkosta on tullut väline ja pääpaino on ollut pedagogisessa kehittämisessä. Lähtökohdat ovat olleet opetustyön arjessa ja opettajat ovat kokeneet saneensa tukea oman opetuksensa kehittämiseen. Opettajien osallistuminen on tapahtunut omilla ehdoilla ja he ovat voineet kokeilla uusia työvälineitä ja tapoja tuetusti, mutta omien tarpeidensa mukaisesti. Verkko on tehnyt yhteistä näkemystä näkyväksi ja toiminut mainiona keskustelun avaajana amk-opinnäytetyön osalta. Yhteistä kehitystyötä, kokeiluja, tapaamisia ja koulutuksia jatketaan edelleen. Rajatusta opettajakulttuurista ollaankin siirtymässä yhteisökeskeiseen opettajakulttuuriin, jota kuvaavat vuorovaikutuksen laaja-alaisuus, avoimuus, yhteisymmärrys ja erimielisyyden sieto, uusien ideoiden kokeileminen, sitoutuminen ja yhdessä valitut päämäärät. Yhteisellä kehitystyöllä on vaikutusta koko oppilaitoksen toimintaan.

Monialaisten yhteisten opintojen rakentaminen vaatii paljon yhteisiä keskusteluja

Keskustelussa nousi esille pedagogisen kehittämisen ja eLearningin rajan hämärtyminen myönteisessä mielessä. Verkko-opetuksen kehittäminen on osa pedagogista kehittämistä eikä erillään oleva alue. Verkko-opetukselle asetetut määrälliset tavoitteet eivät välttämättä palvele kokonaisuutta. Lähtökohtana pitäisikin olla verkko-opetuksen tarjoama lisäarvo oppimiselle. Opiskelijoiden yksilöllinen ja yhteisöllinen työskentely verkossa herätti keskustelua. Yksilöllinen työskentely näyttäisi sujuvan opiskelijoilta helpommin kuin yhteisöllinen työskentely. Ryhmäyttämiseen ja verkko-opiskeluun valmentamiseen tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Opintojen alussa olevaan perustietotekniikan opintojaksoon voisi liittää osion, mitä on verkko-opiskelu ammattikorkeakoulussa. Kaikille yhteisten opintojen rikkautena pidettiin sitä, että eri koulutusalojen opiskelijat kohtaavat toisensa ja pääsevät monialaiseen vuorovaikutukseen. Todettiin lisäksi, että monialaisten yhteisten opintojen rakentaminen vaatii opettajilta paljon yhteisiä keskusteluja, jotta saadaan yhteisymmärrys ja yhteisiä konkreettisia tuotoksia ja toteutuksia.