Korkeakouluopiskelusta keskustellaan julkisuudessa ja lehtien yleisöosastoilla lähinnä kahden teeman alla: toisaalta päättäjät ja korkeakoulujen edustajat ovat huolissaan pitkittyneistä opiskeluajoista ja yrittävät kehittää malleja, joissa pitkittymistä estettäisiin jopa opinto-oikeuksien rajoittamisella tai nopeasti valmistuneita opiskelijoita palkitsemalla. Toisaalta keskusteluissa on esillä nykyopiskelijoiden kokemat ristiriitaiset paineet, jotka johtavat uupumiseen ja lisäävät mm. opiskelijoiden mielenterveyspalvelujen tarvetta. Yhä useamman opiskelijan arkipäivää on se, että hän joutuu yhteensovittamaan opiskelun ja työn sekä muun elämän vaatimukset. Opiskelijat kokevat opiskelussaan jäävänsä ilman tukea ja joutuvansa selviytymään opintojensa ja ongelmiensa kanssa yksin.

Ammattikorkeakouluhin on kehitetty toimivia opintojen ohjaus –järjestelmiä, mutta se ei kuitenkaan ole riittävä auttamaan opiskelijaa suoriutumaan opinnoistaan. Opiskelijoiden ohjauksesta on muodostunut opintojen ohjaus –järjestelmää laajempi, kaikkien amk-toimijoiden työhön kuuluva tehtävä. Ammattikorkeakouluissa on kiinnitetty huomiota opiskelijoiden ohjaukseen ja kehitetty mm. tutorointia ja mentorointia. Uuden ammattikorkeakoululain hengessä opiskelijoiden ohjaukseen tulisi edelleen kiinnittää huomiota, nimenomaan ammatillisen kasvun ohjauksen näkökulmasta.

KeVerin teemaryhmissä on alusta lähtien ollut mukana opiskelijoiden ohjaukseen keskittynyt ryhmä. Olemme tavanneet vuoden 2003 aikana kolme kertaa: 26.2. Helsingissä, 15.5. Hämeenlinnassa ja 20.11. Jyväskylässä. Olemme tutustuneet Kevät- (www.hamk.fi/esrkevat/) ja Oped-projekteihin (www.hamk.fi/oped-laatu) ja kuulleet tutkijoiden ja opiskelijoiden ohjausta kehittävien toimijoiden näkemyksiä aiheesta.

Ryhmän toimintaidea

Opiskelijoiden ohjaus –ryhmässä keskustellaan amk-opiskelijoiden ohjauksesta ja amk-opettajan ohjaustyöstä. Tapaamisten tarkoituksena on tutustua tuoreeseen aihetta käsittelevään tutkimukseen ja kehittämistyöhön ja toimia foorumina, jossa tutkijat ja kehittäjät voivat esitellä työtään prosessin eri vaiheissa ja keskustella siitä muiden amk-toimijoiden kanssa. Ryhmä kokoontuu vuorotellen osallistujien ammattikorkeakouluissa. Tapaamisen järjestäjinä toimitaan vuoroperiaatteella. Tapaamisiin kutsutaan yksi tai useampi tutkija ja kehittämishankkeen edustajia mielellään tapaamispaikkana toimivan ammattikorkeakoulun alueelta. Tapaamisiin voi myös ilmoittautua alustajaksi esittelemään omaa tutkimus- tai kehittämishankettaan. Ilmoittautumiset ja ehdotukset voi lähettää osoitteeseen: liisa.vanhanen-nuutinen@helia.fi

Jyväskylän tapaamisen antia

Viimeisin kokoontumisemme oli Jyväskylässä 20.11.2003 ja se toteutettiin yhteistyössä OPED-laatu projektin kanssa. Päivän alustajina olivat tutkija Päivi Vuorinen Jyväskylän yliopistosta ja KT Asta Suomi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta sekä OPED-laatu –projektin teemaryhmä.

Päivi Vuorinen alusti opiskelijoiden valikoitumisesta korkeakoulutukseen tuoreen tutkimuksensa tuloksien pohjalta. Kiinnostava havainto opiskelijoiden ohjauksen näkökulmasta oli mm. se, että opiskelijoiden opiskelupaikan valinta näyttää siirtyneen korkeakoulutuksen sisälle niin, että yhä useammin opiskelijat vaihtavat opiskelupaikkaa ja keskeyttävät opinnot todettuaan alan olevan sopimaton itselle. Tämän perusteella opiskelijoiden valintaan ja opintojen alkuvaiheen ohjaukseen tulisi erityisesti kiinnittää huomiota. Päivi Vuorisen tutkimus on julkaistu raporttina: Vuorinen, P. & Valkonen, S. 2003. Ammattikorkeakouluun vai yliopistoon? Korkeakoulutukseen hakeutumisen orientaatiot. (Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylän yliopisto. Tutkimusselosteita 18.) Julkaisua on esitelty tarkemmin Keverin verkkolehdessä 3/2003. Jatkoa tutkimuksesta on luvassa ensi vuoden kuluessa, kun seurantatutkimus samalle kohderyhmälle valmistuu.

Asta Suomen aiheena oli aikuisopiskelijoiden kertomukset sosiaaliohjaajakouluksesta. Alustus perustui pääosin hänen vuonna 2002 julkaistuun väitöstutkimukseensa: Ammattia etsimässä. Aikuisopiskelijat kertovat sosiaaliohjaajakoulutuksesta ja narratiivisen pätevyyden kehittymisestä. (Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social reserch, numero 194) Asta Suomen tutkimuksen mukaan: “Aikuisopiskelijat rakentavat sosiaaliohjaajan ammattitaitoa ja ammatti-identiteettiä sekä konkreettisten opiskelusuoritusten että henkilökohtaisen identiteettityön avulla. Heidän tekemänsä identiteettityö sisältää oman toiminnan arviointia suhteessa alaa ja ammattia koskeviin julkisiin ja kollektiivisiin mallitarinoihin. Mallitarinat puolestaan ohjaavat opetusta, sillä ne kertovat, millainen on sosiaalialan tosityöntekijä ja mitä hän osaa.”

Asta Suomi korosti tutkimuksessaan yhteisöllisyyden merkitystä aikuisopiskelijan identiteettityössä: “Oppilaitoksen kulttuuri, sosiaalisuutta ja tosityöntekijyyttä koskevat ihanteet ja hyveet sekä koulutuksen yhteinen rytmi tuottavat yhteisöllisiä projekteja ja prosesseja. Yhteisöllisyys rakentuu erottumisen ja samana olemisen kokemuksista ja näin rakentaa ammatti-identiteettiä. Oma luokka ja ryhmä puolestaan sekä suojelee ja tukee että myös tarpeen mukaan sanktioi. Jos koulutus ja oppilaitos ei tuota riittävää yhteisöllisyyttä, koulutusryhmä rakentaa yhteisön itse.”

Opiskelijoiden ohjauksessan yhteisöllisyys-näkökulma on hyvinkin ajankohtainen. Ammattikorkeakouluopiskelu on useinmiten organisoitu niin, että se ei mahdollista opiskelijaryhmän yhteisöllisyyden rakentumista. Silloin opiskelijat ovat tilanteessa, jossa opiskelusta puuttuu yhteisöllisyys ja sen mukana tukiverkosto.

Myös OPED-teemaryhmä oli kiinnittänyt huomiota yhteisöllisyyden merkitykseen amk-opiskelijan ohjauksessa. Teemaryhmän aiheena oli opetuksen ja ohjauksen integroituminen amk-opiskelijan ammatillisen kasvun ohjauksessa. Teemaryhmä on yksi OPED-laatu –projektin neljästä ryhmästä, jotka ovat vuoden 2003 ajan työskennelleet ohjauksen laatukysymysten parissa. Ohjauksen ja opetuksen integroituminen perustuu toisaalta opintojen ohjauksen, toisaalta ammattikorkeakoulupedagogisiin lähtökohtiin. Oleellista käytännön toiminnassa on se, että opiskelijoiden ohjaustarpeet ja ammattikorkeakoulussa tarjolla oleva ohjaus kohtaavat. Tähän tarvitaan dialogia niin opettajien ja opiskelijoiden kuin koko ammattikorkeakouluyhteisön toimijoiden välillä. Dialogin kohteena tulisi olla opiskelijan ammatillinen kasvu ja sitä tukevat pedagogiset ratkaisut ja niiden kehittäminen yhteistyössä. Teemaryhmä kuvasi opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ohjausprosessia ja ehdotti kriteeristöä laadukkaan HOPS-ohjauksen kehittämiselle. Lisäksi ryhmä laati kuvauksen ja kriteeristön opettajien ohjauksellisten valmiuksien kehittämiselle ja arvioinnille. Projektin päätösseminaari on 11.12.2003 Tampereella ja loppuraportti julkaistaan tammikuussa 2004.

Miten ryhmän toiminta jatkuu vuonna 2004?

Opiskelijoiden ohjaus –ryhmän seuraava tapaaminen on vuoden 2004 alussa Laureassa, Leppävaaran tiloissa ja se toteutetaan yhteistyössä KeVerin pedagogiikka-ryhmän kanssa. Tapaamisessa tutustutaan Laurean Aktor-projektiin (http://opko.laurea.fi/aktor-projekti/) ja perehdytään Laurean pedagogiseen strategiaan. Lisäksi mukana on tutkimusesittely. Tarkempi ohjelma ja aikataulu (päivämäärään on tulossa muutos) ilmoitetaan Keverin verkkosivujen kautta ja ryhmän postituslistalla mahdollisimman pian.

Opiskelijoiden ohjaus –ryhmän aihepiirit integroituvat monilta osin muiden KeVerin ryhmien, erityisesti pedagogiikka-ryhmän teemoihin. Siksi jatkossa onkin tärkeää, että keskustelua syntyy ryhmien kesken. Tätä keskustelua pyrimme nyt tammikuun tapaamisessa käynnistämään.