Tutkimukseni tarkoituksena on vertailla suomalaisten ammattikorkeakoulujen taloudellista autonomiaa Alankomaiden ja Norjan vastaavien oppilaitosten autonomiaan. Tutkimus on organisaatiolähtöinen korkeakoulun talouden ja hallinnon prosesseihin keskittyvä tutkimus. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti sitä, miten taloudellinen autonomia muotoutuu eli organisaatioteoreettisin käsittein ilmaistuna miten autonomian sisältö määräytyy korkeakouluyksikön ja ympäristön välisissä vuorovaikutussuhteissa ja -prosesseissa.

Osana tätä tutkimusta kevään 2004 aikana julkaistaan vertailuraportti kyselytuloksista, jossa Suomea verrataan Alankomaihin, Belgian Flaaminkieliseen yhteisöön, Norjaan, Saksaan ja Tanskaan. Raportin tavoitteena on luoda peruskartoitus taloudellisen autonomian nykytilasta ja analysoida tuloksia erityisesti jatkokysymyksien kehittelemiseksi. Raportti ilmestyy Tampereen yliopiston hallintotieteiden laitoksen julkaisusarjassa.

Tässä vaiheessa on työn etenemisessä vielä paljon avoimia kysymyksiä. KeVer-lehden lukijakunnalla on varmasti näkemyksiä esimerkiksi tutkimuksen rajauksien osuvuudesta. Riittääkö, jos autonomiaa tarkastellaan Suomen osalta suhteessa ammattikorkeakoulun ylläpitäjään ja valtioon vai onko joitakin muitakin stakeholdereita otettava mukaan ja miksi? Tulen haastattelemaan kaikista kolmesta maasta (Alankomaat, Norja ja Suomi) mm. ammattikorkeakoulun edustajia. Keitä haastateltavat voisivat olla rehtoreiden ja talousjohtajien lisäksi ja toiseksi miten valita case-ammattikorkeakoulut? Valintakriteereitä voisivat olla ainakin oppilaitosten omistuspohja, koko, sijainti, tulorahoitusrakenne ja toimiala sekä koulutusalojen määrä, mutta onko vielä muita olennaisia kriteerejä?.

Kaikki kannanotot, mielipiteet ja näkemykset ovat erittäin tervetulleita. Yhteystietoni ovat alla.