Esitys perustuu syksyllä 2003 aloittamani väitöskirjatutkimuksen tekemiseen ja nykyvaiheeseen. Tämän tutkimuksen tutkijan positiota määrittää kaksi merkittävää tekijää: ensiksi yli 20 vuoden ajalta kertynyt kokemus erilaisista matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoimialojen työtehtävistä ja toiseksi nykyinen työtehtävä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusyksikössä eli em. toimialojen työtehtäviin kouluttavassa yksikössä. Tutkija on siis vahvasti sitoutunut edustamiensa toimialojen kehittämiseen ja näkee ammattikorkeakoulutuksen yhtenä välineenä tässä työssä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tieteellistä tietoa yhdestä tällaisen kehittämistyön osa-alueesta eli opinnäytetyötoiminnasta. Tällaisen johdonmukaiseen, kriittiseen ja pohtivaan otteeseen perustuvan tiedon ensisijainen tarkoitus on toimia välineenä opinnäytetyötoiminnan edelleen kehittämisessä - muodostuva tieto voi myös tuottaa uutta ymmärrystä tutkimuksen kohteena olevista toimialoista tai käytäntöön liittyvän tiedon luonteesta, asiantuntijuudesta ja työelämän kehittämisestä yleensä.

Tutkimuksen viitekehyksessä tarkastellaan matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoimialojen (engl. tourism and hospitality industries) käsitteitä, määritelmiä ja kuvauksia sekä kansainvälisestä että suomalaisesta näkökulmasta. Toimialojen rakennetta ja taloudellis-yhteiskunnallista merkitystä käsitellään lähinnä suomalaisesta näkökulmasta. Samoin tutkimuksen viitekehyksessä tarkastellaan suomalaisen ammattikorkeakoulujärjestelmän syntymistä 1990-luvulla ja sen asemaa koko koulutusjärjestelmässä. Tarkemmin käsitellään tutkimuksen aiheena olevien toimialojen kannalta keskeisimmän ammattikorkeakoulun koulutusalan eli matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusta Suomessa ja pyritään asettamaan sitä jossain määrin myös kansainväliseen kontekstiin.

Tutkimuksen viitekehyksessä tarkastellaan myös niitä tutkimus- tai tieteenaloja, joista käsin edellä kuvattua tieteellistä tutkimustietoa pyritään tuottamaan. Koska tutkimus on matkailualan tutkimukseen suuntautunut aikuiskasvatustieteen väitöskirjatyö, näitä substanssialueita on kaksi. Tutkimuksen kohteena olevan opinnäytetyötoiminnan kontekstina toimivia työelämän toimialoja tarkastellaan matkailualan tutkimuksen monitieteisestä näkökulmasta. Itse opinnäytetyötoimintaa ammattikorkeakoulun toimintana puolestaan tarkastellaan kasvatustieteen näkökulmasta. Ammattikorkeakoulututkimuksen paikkaa on etsittävä kasvatustieteen, ammattikasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen kentillä. Kuviossa 1 pyritään hahmottamaan näiden tutkimusalueiden keskinäisiä suhteita.




Kuvio 1. Ammattikorkeakoulututkimus

Sekä tämä tutkimus tutkimustehtävänä että opinnäytetyötoiminta tutkimuskohteena nostavat välttämättä teoreettisen ja käytäntöä koskevan tiedon sekä työelämän organisaatioita hyödyttävän tiedon pohdinnat osaksi tutkimuksen viitekehystä. Viitekehyksen tieteenteoreettiset ja -filosofiset tarkastelut keskittyvät tiedon, merkityksen ja toiminnan käsitteisiin ja niiden tulkitsemiseen tämän tutkimuksen näkökulmasta.

Ammattikorkeakoulun toimintaa säätelevän asetuksen mukaan ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu opinnäytetyö, jonka tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvissä käytännön asiantuntijatehtävissä. On siis perusteltua tutkia opinnäytetöitä suhteessa johonkin ammattikäytäntöön ja tämän tutkimuksen näkökulmana on siis matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoimialojen ammattikäytäntö. Tutkittavaksi ilmiöksi voidaan määritellä sellainen ammattikorkeakoulun opinnäytetyötoiminta (prosessi), jonka tuloksena on em. toimialoja käsitteleviä opinnäytetöitä (produkti). Prosessin toimijoita ovat opinnäytetyötä tekevä opiskelija, häntä ohjaava opettaja sekä työn toimeksiantanut yritys tai muu organisaatio. Opinnäytetyötoimintaa kuvaavia dokumentteja ovat valmiin opinnäytetyön lisäksi opiskelijan itsearviointi, ohjaajan ja toimeksiantajan arvioinnit sekä opinnäytetyötoiminnan ohjausta ja arviointia käsittelevät dokumentit.

Opinnäytetyö on varsin keskeinen osa opiskelijan ammattikorkeakoulututkintoa ja opinnäytetyötoiminnalla nähdään olevan oma roolinsa myös ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan - ja samalla alueellisen elinkeinoelämän kehittämisen - alueella. Tähän sekä tutkijan omiin kokemuksiin opinnäytetöiden ohjaajana perustuen nousee mielekkääksi tutkimusongelmaksi, miten opinnäytetyötoiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan. Opinnäytetyötoiminnan tavoitteiden asettamisessa ovat siis mukana kaikki kolme toimijaa: opiskelija omaa oppimistaan, ammatillista kehittymistään ja ammattiuraansa koskevine tavoitteineen; ohjaaja ammattikorkeakoulun sekä opetus- että tutkimus- ja kehitystoimintaan ja alueelliseen kehittämiseen liittyvine tavoitteineen; ja toimeksiantaja yrityksen tai muun organisaation - ja sitä kautta toimialan ja työelämän - kehittämistä edistävine tavoitteineen.

Mutta tavoitellaanko prosessissa todella kaikkien toimijoiden tavoitteita ja jos niin millaisen painoarvon nämä eri tavoitteet saavat suhteessa toisiinsa? Ja ovatko kaikki prosessissa asetetut tavoitteet jonkin toimijan julkituotujen tai ilmeisten (näkyvien) tavoitteiden mukaisia vai voisiko mukana olla piiloisia tai odottamattomia (näkymättömiä) tavoitteita? Mihin toimijoiden tai heidän taustallaan olevien ilmiöiden piirteisiin mahdollisesti esiintyvät julkituotujen tavoitteiden painotuserot tai piiloiset tavoitteet voisivat liittyä? Tutkimuskysymyksiksi nousevatkin ensiksi se, millaisia tavoitteita opinnäytetyötoiminnassa käytännössä asetetaan ja miten niiden saavuttamista arvioidaan; toiseksi se, miten käytännössä esiin tulevat tavoitteet ja niiden saavuttamisen arviointi vastaavat näkyvää tavoitteiden asettamista; ja kolmanneksi se, mitä mahdollisesti esiintyvien näkymättömien tavoitteiden ilmeneminen tarkoittaa opinnäytetyötoiminnan käytännön kannalta.

Valmista opinnäytetyötä voidaan lukea tekstinä, dokumenttina, kertomuksena, joka kuvaa opinnäytetyötoiminnan tavoitteita ja niiden saavuttamista (yhden työn kohdalla). Useamman opinnäytetyön tutkimisen avulla on mahdollista saada laajempi kuva ja riittävä vastaus tutkimusongelmiin. Tutkimusaineistona ovat siis valmiit ja arvioidut opinnäytetyöt. Tässä tutkimuksessa tutkimustapaukseksi on valittu tutkijan itsensä edustaman koulutusyksikön opinnäytetyötoiminta tutkimuksen näkökulman rajaamana. Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusyksikkö on yksi koulutusalan ensimmäisiä (kokeilu vuodesta 1992 ja vakinaistaminen vuodesta 1997) ja suurimpia (aloituspaikkoja 130 vuodessa, v. 2003 opiskelijoita 703). Koulutusyksikössä on sen toiminnan aikana vuoden 2003 loppuun mennessä valmistunut 494 opinnäytetyötä. Töiden nimin perustuvan luokittelun perusteella niistä 338 eli 68% käsittelee matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoimialoja. Muiden töiden aihealueita ovat mm. ravitsemus, elintarviketuotanto, kuluttaja- ja neuvontapalvelut sekä toimitila- ja ympäristöpalvelut. Koska tutkimus suuntautuu opinnäytetyötoiminnan kehittämiseen, vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta valita aineisto mahdollisimman läheltä nykyhetkeä. Tutkimusaineistona onkin tällä hetkellä v. 2003 valmistuneista opinnäytetöistä (yhteensä 112 työtä) tutkimuksen aiheena olevia toimialoja käsittelevät työt eli 85 työtä (76%).

Valittu tutkimusaineisto luokitellaan alustavasti tutkimusyksiköittäin (opinnäytetyökohtaisesti) perusindikaattoreilla kuten työn valmistumisvuosi, opiskelijan sukupuoli, yksilö- tai parityö, koulutusohjelma ja suuntautumisvaihtoehto, nuoriso- vai aikuisopiskelija, työn tutkimusaihe toimialan suhteen, perinteinen tutkielma / kehittämishanke / tuotekehitystyö jne. Tällaisesta analyysista esimerkkinä on työn tehneiden opiskelijoiden arvosanavertailu nuoriso- ja aikuisopiskelijoiden kesken (kuviot 2 ja 3). Varsinainen analyysi tehdään lukemalla alustavan analyysin perusteella valitut opinnäytetyöt ja keräämällä töille asetettuja tavoitteita ja niiden saavuttamista koskeva teksti. Teksti puretaan tutkimuskysymyksiin liittyviin teemoihin, jonka jälkeen tiivistetään teemojen sisällöt esimerkiksi käsitekartan avulla. Näitä tekstianalyyseja tehdään siis useista opinnäytetöistä ja vähitellen syntyy käsitys siitä, minkälaisista tavoitteista opinnäytetyöt kertovat sekä siitä, miten niistä ja niiden saavuttamisesta kerrotaan. Tätä tulosta voidaan sitten verrata edellä kuvattuihin näkyviin tavoitteisiin ja tehdä tulkintoja, miksi teksteissä esiintyvät tavoitteet ovat samoja /eriä kuin näkyvissä tavoitteissa. Tekstianalyysien tulosta voidaan myös verrata tekstien perusindikaattoreihin ja mahdollisesti löytää samanlaisille käsitekartoille yhteisiä indikaattoreita (esim. nuoriso- tai aikuisopiskelija) ja muodostaa tietynlaisen tavoitteen asettamisen ja saavuttamisen malli esim. opiskelijaprofiilin muodossa. On myös mahdollista, etteivät opinnäytetöiden tekstien sisältö riitä tutkimuskysymyksiin vastaamiseen. Tällöin voidaan käyttää lisäaineistona opinnäytetöiden arviointimateriaalia.




Kuvio 2. Esimerkki aineiston luokittelusta: nuoriso-opiskelijoiden arvosanat.





Kuvio 3. Esimerkki aineiston luokittelusta: aikuisopiskelijoiden arvosanat.

Tutkimuksen tuloksia voidaan ajatella hyödynnettävän toisaalta opetussuunnittelun (näkyvien tavoitteiden asettamisen) ja toisaalta opinnäytetyön ohjauksen (erilaisten tavoitteiden asettamisen ja saavuttamisen profiilien hyödyntämisen) näkökulmista. Tulosten hyödynnettävyyteen vaikuttaa tietenkin oleellisesti se, miten hyvin tutkija pystyy tulkitsemaan tekstianalyysinsa tulokset suhteessa opinnäytetyötoimintaan erityisesti ja ammattikorkeakoulutoimintaan yleisesti - ottaen huomioon hänen oman asemansa osana tutkittavaa opinnäytetyötoimintaa. Tulkinnassa on luonnollisesti otettava huomioon myös opinnäytetyötoimintaan vaikuttavat taloudellis-yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät.

Esityksen jälkeen toivon erityisesti keskustelua tutkimusasetelman osuneisuudesta ja siten myös tutkimusongelman ja -kysymysten hahmotuksesta. Lisäksi esitelty tutkimusmenetelmällinen ratkaisu antaa toivottavasti aiheen kommentteihin ja kysymyksiin.