Oped -toimintana tunnettu ammattikorkeakoulujen yhteinen opintojen edistämis- ja tukemistoiminta käynnistyi Hämeen ammattikorkeakoulun koordinoimana ”pääkonttorihankkeena” v. 2000. Hankkeen taustalla oli huoli ammattikorkeakouluissa opiskelevien opintojen edistymisestä – olihan käynyt ilmi, että opintojen keskeyttämis- ja pitkittymisprosentit ovat ammattikorkeakouluissakin varsin korkeita, eikä valmiita tutkintoja tule läheskään toivottavassa määrin. Eräänä lääkkeenä ongelmaan nähtiin opintojen ohjauksen tehostaminen.

Kolme vuotta toimineen hankeen jatkoksi Opetusministeriö antoi Hämeen ammattikorkeakoululle koordinoitavaksi ammattikorkeakoulujen yhteisen, vuoden mittaisen jatkohankkeen, jonka tuli keskittyä opintojen ohjauksen kehittämiseen. Vuoden 2003 toimineessa Oped-Laatu -projektissa etsittiin vastausta kysymykseen, mitä on laadukas opintojen ohjaus. Hankkeessa katsottiin ohjauksen tavoitteisiin oleellisesti kuuluvan myös muuta kuin keskeyttämis- tai pitkittymislukujen parantaminen. On panostettava myös opintojen sisällön hallintaan ja tarkasteltava saavutettuja valmiuksia: mitä opiskelija itse asiassa on oppinut ja miten? Opintojen sujuminen vaatii sitä, että opiskelijan uravalintaa, ammatillista ja persoonallista kasvua sekä oppiainevalintoja ohjataan ja tuetaan riittävästi. Opiskelu- ja oppimisvaikeuksia kokevia on tuettava yksilöllisesti entistä enemmän.

Antoisinta osaa Oped-Laatu -projektissakin edustivat yhteiset kokoontumiset ja keskustelut, joissa noin 20 ammattikorkeakoulun edustajat saivat tuoda yhteiseen dialogiin omia näkemyksiään. Näistä tapaamisista saatiin virikkeitä omien ammattikorkeakoulujen opetuksen ja opintojen ohjauksen kehittämishankkeisiin. Projektin tarkoituksena oli myös löytää vaikuttavuudeltaan keskeisiä ohjauksen alueita ja asettaa niiden toteutukselle yhteisiä tavoitteita, jotka johtavat ohjauksen laadun paranemiseen koko ammattikorkeakoulusektorilla.

Oped-Laatu –projektin 28.1.04 julkistettu loppuraportti sisältää hankkeen tuotosten yhteenvetona laadukkaan opintojen ohjauksen kriteeristön. Siinä esitetään ohjauksen keskeiset osa-alueet, niiden päätavoitteet sekä esimerkkejä keinoista tavoitteisiin pääsemiseksi. Ohjausprosessin alkuvaiheen keskeisiä tehtäviksi koettiin opiskelijarekrytointi, opiskelupaikkaan ja –alaan sitoutuminen sekä opiskeluun valmentaminen ja motivointi. Ammatillisen kasvun ohjaus haluttiin rakentaa Hops-prosessin ympärille. Opintomenestyksen seuraaminen nähtiin keskeiseksi toiminnoksi, jonka tuloksena havaitaan yksilöllistä tukea erityisesti tarvitsevat opiskelijat. Täsmäohjauksen kehittäminen onkin eräs ohjauksen suurimpia haasteita. Myös valmistumisvaihe on ohjauksen kannalta tärkeä. Projektissa aikaansaatu ohjauksen tavoitemäärittely on avaus jatkokeskustelulle ja –kehittämiselle. Opintojen ohjauksen periaatteet, toteutus ja laadun arviointi kaipaavat edelleen aktiivista pohdintaa.

Oped-Laatu -projektissa omaksuttiin tarkoituksellisesti ohjauksen kehittämiseen hyvin käytännönläheinen lähestymistapa. Sen myötä toivottiin, että ohjauksen haasteet ja tavoitteet tulisivat tutuiksi ja laadukkaan ohjauksen mukanaan tuomat hyödyt sisäistyisivät kaikille ammattikorkeakouluissa toimiville.

Oped-Exo – OPED jatkuu

Opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen välisissä tavoitesopimuksissa vuosille 2004 - 2006 painopisteeksi asetettiin edelleen opetuksen ja ohjauksen kehittämiseen liittyvät asiat. Tämän myötä opetusministeriö päätti myöntää rahoitusta kuudelle valtakunnalliselle verkostohankkeelle, joista yksi on seuraavaksi esiteltävä Oped –Exo.

Oped-Exo -projektin (Oped = opintojen edistäminen, Ex = Expert = asiantuntija, o = ohjaus) tavoite on asiantuntijuuteen ohjaaminen ammattikorkeakoulussa. Oped-Exo rakentuu aikaisemmalle Oped-toiminnalle ja sitä hallinnoi, kuten aikaisempiakin Oped-projekteja, Hämeen ammattikorkeakoulu. Oped-Exoon osallistuvat ammattikorkeakoulujen opettajat, opot, opintoasiainpäälliköt, opiskelijat ja muut ohjaukseen osallistuvat henkilöt sekä eri intressiryhmät, mm. työelämän edustajat ja muut hankkeet. Oped-Exossa on kolme kokonaistavoitetta, joita käsitellään neljässä työrenkaassa.

1) Työelämävastaavuuden vahvistaminen
Ammattikorkeakouluissa tulee tarkastella työelämässä tarvittavia valmiuksia myös ohjauksen viitekehyksestä. Oped-Exon tavoitteena on koota ammatillisen kasvun ohjaajille ja opintojen suunnittelijoille tietopaketti ala-analyyseistä ja erilaisten indikaattorien hyödyntämisestä koulutussuunnittelussa. Lisäksi kartoitetaan koulutussuunnitteluun sovellettavia tulevaisuuden hallinnan ennakointimenetelmiä. Tavoitteena on edesauttaa alakohtaisten työelämävaatimusten taitoprofiilien tunnistamista.

2) Toimivien ja laadukkaiden ohjausjärjestelmien kehittäminen
Oped-Exon keskiössä on toimivan ja laadukkaan ohjausjärjestelmän kehittäminen ohjauksellinen näkökulma huomioonottaen. Projektissa selvitetään tämän hetkinen ohjausjärjestelmien kehittämisen tila ammattikorkeakouluissa. Tavoitteena on, että kolmen vuoden aikana muutamat ammattikorkeakoulut rakentavat tai kehittävät pilotteina jo olemassa olevaa ohjausjärjestelmäänsä. Pilotit laativat opintojen ohjausjärjestelmän rakenteen sekä opintojen ohjauksen suunnitelman, jossa määritellään opintojen aikana tapahtuvan ohjauksen ja neuvonnan (ohjauspalvelujen) tavoitteet ja sisällöt. Yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena on järjestelmän internet-pohjainen ohjaus.

3) Tuutoritoiminnan kehittäminen ammattikorkeakouluissa
Tuutoritoiminta jakaantuu opintojen a) tuutorointiin sekä b) vertaistuutorointiin

a) Tuutoroinnissa keskitytään kartoittamaan opiskelun ohjauksen kohteet opiskelijapolun aikana ja erityisesti kehittämään eri vaiheissa tarvittavia opintojen ohjauksen menetelmiä (henkilökohtainen ohjaus, ryhmäohjaus, ja internet-pohjainen ohjaus) ja suunnitella tuutorikoulutusta.
b) Vertaistuutoroinnissa selvitetään ammattikorkeakouluissa annettavan vertaistuutoroinnin määrä, laatu ja roolit. Tavoitteena on selkiyttää vertaistuutoreiden tehtäväkenttää sekä koota, kehittää ja ”testata” hyviä vertaistuutorointi käytänteitä.

Oped-Exon tavoitteena on kehittää hyviä ohjauksen toimintamalleja, tukemiskäytäntöjä ja tutkimustietoa sekä soveltaa niitä käytäntöön. Ohjaus ei voine toteutua samalla lailla eri aloilla ja koulutusohjelmissa. Jokaisen korkeakoulun ja koulutusohjelman on muokattava oma ohjauksen toimintasuunnitelmansa. Oped-Exo kerää, tuottaa ja kehittää ”rakennusmateriaalia” sekä soveltaa niitä ammattikorkeakoulun ohjauksen kenttään. Oped-Exon tavoitteena on myös julkaista sovelluksista julkaisuja ja toimia linkkinä ja tiedonvälittäjänä ammattikorkeakoulujen välillä.

Oped-Exon keskeisin tunnus on toiminta ja käytäntöön soveltaminen

Oped-Exoon on jo ilmoittautunut 15 ammattikorkeakoulua. Kaikki työryhmät ovat olleet tasapuolisesti kiinnostuksen kohteena. Oped-Exon ensimmäinen yhteistyöfoorumi on 18.3 Hämeenlinnassa, jonne toivomme runsaasti osallistujia.

Mikäli haluatte lisätietoja tai teillä on kysyttävää Oped-Exosta, ottakaa yhteyttä, me vastaamme mielellämme! Tutustu www-sivuihimme, www.hamk.fi/oped-exo, josta löytyvät mm. projektisuunnitelma, yhteistyökutsu ja yhteistyöfoorumin ohjelma.

Tervetuloa kehittämään yhdessä opintojen ohjausta!