T&K-toiminta ei olekaan häirikkö, joka on tullut oppilaitoksiin sekoittamaan työarkea, vaan sen koetaan olevan tärkeä osa oppilaitosten perustehtävää ja menestystä. T&K-toiminta tunnetaan hyvin, vaikka siihen osallistuvien opettajien määrä on vielä varsin vähäinen. T&K:n koetaan hyödyttävän omaa työtä, kehittymistä ja opetusta. Nämä päätelmät käyvät ilmi Kirsi Jokirannan ja Sinimaaria Rankin ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusohjelmissa tehdystä kyselystä.

Arvossako arvaamattomassa?

Työvaliokunnan tutkimuksessa pyydettiin vastaajia arvioimaan asteikolla 5-1 (5=erittäin suuri merkitys, 1=ei juurikaan merkitystä), kuinka tärkeänä oppilaitoksen menestystekijänä he kokevat T&K-työn. Tulokset osoittavat, että T&K-työn merkitys oppilaitoksen menestystekijänä nähdään varsin mittavana. Arvosanan 4 tai 5 antoi noin 80 % vastaajista. Sen sijaan arvosanaa 1 ei antanut kukaan ja arvosanan 2 antoi vain 2 % vastaajista.

Tulosta voidaan pitää jossain määrin jopa iloisena yllätyksenä. Se heijastelee oppilaitosten henkilöstön myönteistä asenneilmastoa T&K-työtä kohtaan. Vastaajien näkemystä T&K-työn tärkeästä roolista voidaan näin ollen pitää vähintäänkin hyvänä lähtökohtana oppilaitosten T&K-työn kehittämiselle.

T&K:n kehittämiseen kohdistuukin paljon odotuksia: alueellinen vaikuttaminen ja soveltavan tutkimuksen hyödyntäminen elinkeinoelämän tueksi nimetään sekä valtakunnallisissa että maakunnallisissa strategioissa painopistealueena. Esimerkiksi Opetusministeriön kehittämissuunnitelmassa vuoteen 2008 korostetaan, että tutkimusyhteistyön korkeakoulujen kesken ja elinkeinoelämän kanssa tulee lisätä. Edelleen ministeriö odottaa, että korkeakoulut hyödyntävät nykyistä laajemmin osaamistaan ja tutkimustuloksiaan paisti kaupallisesti myös sosiaalisesti.

Ammattikorkeakoulututkimuksessa tulee ministeriön näkemyksen mukaan voimakkaasti painottua alueellinen innovaatiotoiminta. Näihin yhteiskunnan odotuksiin vastaaminen on haaste, jonka ehdoton edellytys on, että ammattikorkeakoulujen henkilöstö tuntee TK-työtä ja kokee sen omakseen.

Kenpä tietäis sen?

Mitkä sitten ovat T&K-työn tunnistamisen keskeiset tietolähteet ja millä tasolla T&K-työn tuntemus yleensäkin on? T&K-työn tunnistamista selvitettiin tutkimuksessa kysymyksellä, jossa vastaajia pyydettiin merkitsemään, kuinka hyvin kyseinen väittämä kuvaa hänen suhdettaan T&K-työhön. Asteikkona käytettiin 5-1-asteikkoa, jossa 5=kuvaa erinomaisesti ja 1=ei kuvaa lainkaan.

Vastaajista yli 90 % ilmoitti tienneensä jo ennen tätä kyselyä, että oppilaitoksessa tehdään T&K-työtä. Oppilaitosten henkilöstöstä jopa yli 80% osasi nimetä T&K-työtä tekeviä henkilöitä erinomaisesti tai hyvin. Lisäksi vastaajista noin puolet osasi nimetä erinomaisesti tai hyvin jonkin T&K-projektin, jossa oma oppilaitos on mukana.

Henkilöstö osallistuu T&K- projekteihin kuitenkin vielä varsin vähäisesti. Yli 70 % tämän tutkimuksen vastaajista sanoo, että oma työ ei liity millään lailla T&K-projekteihin ja vähemmän kuin yksi kymmenestä vastaajasta tekee päätyönään T&K-työtä. Ne, jotka eivät itse osallistu vielä T&K-työhön, kuvasivat, millä tavalla he ovat saaneet tietää oppilaitoksensa T&K-asioista.

Oheinen yhteenveto havainnollistaa keskiarvojen mukaan, kuinka tärkeinä tietolähteenä vastaajat pitävät käyttämiään tietokanavia:

TIETOLÄHDE	KESKIARVO
	(5= erittäin tärkeä, 1= ei juurikaan tärkeä tietolähde)
Nyt tehty kysely	2,6
Keskustelut T&K-henkilöstön kanssa	2,9
Kirjallinen T&K-materiaali	2,5
Oppilaitoksen toimintakertomus	2,6
Yhteiset henkilöstötilaisuudet	3,8
Oppilaitoksen verkkomateriaali	2,4

Tulosten mukaan oppilaitoksen henkilöstön yhteisillä tilaisuuksilla on keskeinen asema T&K-tiedon valuttajina laajoille rintamille. Sen sijaan esimerkiksi verkkomateriaalin ja kirjallisen materiaalin merkitys on vielä melko vähäinen. Vastausten mukaan henkilöstö ei kuitenkaan ota kovin aktiivisesti itse selvää oppilaitoksensa T&K-asioista. Asteikolla 5-1 keskiarvoksi saatiin vain 2,6.

Tervetuloa T&K!

Tulosten mukaan alle 30 % liiketalouden yksiköiden henkilöstöstä on mukana jossakin T&K-projektissa ja alle 10% tekee päätyökseen T&K-työtä. T&K –työhön osallistutaan yleensä tutkijan roolissa. Muita osallistumisen muotoja ovat toimiminen hankkeen ohjaajana tai koordinaattorina sekä muu aktiivinen osallistuminen yhteisiin tutkijatapaamisiin. Ne, jotka osallistuvat jollakin tavalla T&K-työhön kuvaavat omaa rooliaan siinä ennen kaikkea tutkijaroolina, koordinaattorin tai vetäjän roolina sekä opinnäytetyöohjaajan tai verkosto-osallisen roolina.

Kiinnostusta T&K-työtä kohtaan on kovasti. T&K:n mielekkyys selittyy sillä, että sen koetaan hyödyttävän opetusta ja kehittävän omaa osaamista. Tämä on havaittavissa oheisesta yhteenvedosta, jossa kuvataan keskiarvoina henkilöstön käsityksiä T&K–työn vaikuttavuudesta.

T&K- TYÖN VAIKUTUKSIA	KESKIARVO
	(5 = kuvaa käsitystäni erittäin hyvin,
	1= ei juurikaan kuvaa käsitystäni)
TK-toiminta kehittää henkilöstön osaamista	4,2
TK-toiminnasta on hyötyä opetuksessa	4,1
TK toiminta helpotta yritysyhteistyötä	4,2
TK-toiminta lisää vuorovaikutusta opiskelijoiden kanssa	3,4
TK-toiminta tuo vaihtelua opetustyötön	3,9

Tutkimuksessa nouse esiin, että henkilöstön mielestä T&K-työn suurin este on käsitys siitä, että T&K on työlästä. Sen sijaan pienimmäksi esteeksi mainitaan sen hyödyttömyys opetuksessa. Vastaajien kokemat T&K-työn esteet voidaan yleisesti ottaen luokitella jossain määrin varteen otettaviksi esteiksi. Oheisessa taulukossa esteet on listattu keskiarvojen mukaan.

T&K- TYÖN ESTEITÄ	ESTEEN TÄRKEYS
	(5= erittäin tärkeä este,
	1= ei juurikaan tärkeä este)
TK-työ ei kiinnosta lainkaan	2,1
Minulla ei ole TK osaamista	2,3
TK-työ ei hyödytä opetusta	1,8
TK-työ on liian työlästä	2,5
En ole tiennyt mahdollisuudesta osallistua TK-työhön	2,3

Työvaliokunnan kysely osoittaa, että T&K-työhön liittyy runsaasti positiivisia odotuksia. Se on kuitenkin vielä harvojen herkkua ja tiedon saannissa T&K-asioista olisi parantamisen varaa.

Tärkeää on tieto siitä, että henkilöstö kokee T&K-työn olevan osa oppilaitoksen perustehtävää. Se nähdään merkittävänä oppilaitoksen menestystekijänä ja henkilöstön omaa kehittymistä hyödyttävänä toimintana.

Mikä on T&K-työvaliokunta?

Hallinnon ja kaupan alalla on toiminut jo vuodesta 2002 valtakunnallinen tutkimus- ja kehitystyövaliokunta. Työvaliokunnan päätehtävänä on tukea toiminnallaan oppilaitosten perustehtävää niin, että se kartoittaa ammattikorkeakouluissa hallinnon ja kaupan alan t&k-toimintamalleja ja -resursseja. Työvaliokunta pohtii t&k-toiminnan painopisteitä ja tekee vertailuja muuhun korkeakoulututkimukseen. Työvaliokunnassa on edustajia kymmenestä eri ammattikorkeakoulusta kautta maan.

Vuoden 2003 toimintasuunnitelmassaan työvaliokunta on keskittynyt ensisijaisesti seuraaviin teemoihin:

- T&K-toiminta ja jatkotutkinnot
- Kansainvälisyys T&K-hankkeissa
- Ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön lisääminen ja syventäminen
- Opettajien osallistuminen T&K-toimintaan.

Miten opettajien osallistumista T&K-työhön selvitettiin?

Toimintasuunnitelmassaan mainittujen teemojen työstämistä varten työvaliokunta on muodostanut alaryhmiä, jotka kukin keskittyivät omaan osa- alueeseensa. Kahden oppilaitoksen, Helian ja Mercuria Business Schoolin edustajat, Sinimaaria Ranki ja Kirsti Jokiranta ovat näiden oppilaitosten yhteishankkeena selvittäneet liiketalouden koulutusohjelmassa työskentelevien opettajien ja opetusta tukevien henkilöiden osallistumista ja kiinnostusta oppilaitoksen tutkimus- ja kehitystyöhön.

Edellä mainitun osa-alueen selvittämiseksi toteutettiin syksyllä 2003 kysely, jonka kohdejoukoksi valittiin T&K-työvaliokunnan jäsenten edustamien oppilaitosten liiketalouden koulutusohjelmien henkilöstö. Lähtökohtana oli kohdejoukon valtakunnallinen edustavuus. T&K-työvaliokunnan jäsenet edustavat laajasti eri puolilla Suomea sijaitsevia sekä eri kokoisia ammattikorkeakouluja. Lisäksi arveltiin, että työvaliokunnan jäsenet omissa oppilaitoksissaan pystyvät vaikuttamaan osaltaan siihen, että vastauksia saataisiin riittävästi.

Vastaukset kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella pääosin em. oppilaitosten henkilöstön yhteisten tilaisuuksien yhteydessä. Lomake oli laadittu niin, että sen kysymykset peittivät seuraavat teoreettiset tutkimuskysymykset:

1. Kuinka hyvin henkilöstö tuntee oppilaitoksensa T&K-työtä ja mitkä ovat käytetyt tietolähteet?
2. Missä määrin henkilöstö osallistuu oppilaitoksen T&K-työhön?
3. Mitkä ovat T&K-työn antamat hyödyt ja millaisena henkilöstö kokee T&K-työn merkityksen oppilaisoksen menestystkijänä.
4. Mitkä ovat suurimmat esteet TK-työhön osallistumisessa?
5. Millaisilla toimilla oppilaitos voisi tukea henkilöstön kiinnostusta ja osallistumista T&K-työhön?

Vastauksia saatiin yhteensä 266 kappaletta kuudesta työvaliokunnan jäsenten edustamasta oppilaitoksesta. Nämä oppilaitokset olivat:

- Turun amk
- Helia
- EVTEK- Mercuria Business School
- Rovaniemen amk
- Satakunnan amk
- Savonia amk.

Saadusta aineistosta selvitettiin tilastojakaumat sekä keskiluvut. Vastaajien taustatietoja käytettiin ainoastaan vastaajaprofiilin kuvaamiseen. Selvityksen tulokset eivät ole yleistettävissä kaikkiin liiketalouden yksiköihin, mutta ne ovat suuntaa-antavia ja niiden perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä tutkimuksessa esitetyistä kysymyksistä.

Vastaajista oli 75% naisia ja 25% miehiä. Opettajia oli 79 % ja opetusta tukevaa henkilöstöä 21%. Hieman yli puolet vastaajista oli ollut nykyisessä oppilaitoksessa alle 5 vuotta töissä. Koulutustaustaltaan vastaajista 75% edusti maisterin, kandidaatin tai vastaavan koulutusta. Yksi viidestä vastaajasta ilmoitti parhaillaan suorittavansa jatko-opintoja. Tyypillinen vastaaja oli näin ollen opetustehtäviä tekevä nainen, jolla on nykyisessä oppilaitoksessa enintään 5 vuoden työhistoria ja joka on koulutukseltaan kandidaatti tai maisteri.

Tutkimustuloksiin sekä mittariin voi tutustua yksityiskohtaisemmin alla olevissa www-osoitteissa:

http://www.helia.fi/ ->Tutkimus ja kehittäminen/Projektit ja hankkeet/