Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2003 - 2008 yhdeksi tavoitteeksi on ammattikorkeakoulujen osalta linjattu opetuksen kehittäminen. Kehittämissuunnitelmakaudella erityistä huomiota tullaan kiinnittämään opiskeluprosessien sekä opetuksen laatutason kehittämiseen. Kehittämisen painopistealueiksi otetaan yksilölliset opintosuunnitelmat (HOPS), opiskelijoiden ohjaus- ja neuvontapalvelut, virtuaaliopetus sekä keskeyttämisten vähentämiseen liittyvät toimenpiteet.

Nämä teemat ovat esillä myös opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen sekä niiden ylläpitäjien välisissä tavoitesopimuksissa vuosille 2004 - 2006. Sopimuksissa päätettiin, että kaikki ammattikorkeakoulut osallistuvat koko ammattikorkeakoulujärjestelmää koskeviin verkostomaisiin hankkeisiin. Opetusministeriö myönsi kolmivuotisen rahoituksen kuudelle valtakunnalliselle hankkeelle (ns. pääkonttorihankkeet), joilla tavoitellaan kehittämissuunnitelman linjauksia sekä tavoitesopimuksissa määriteltyjä kehittämiskohteita. Näiden lisäksi opetusministeriö rahoittaa noin 30 pienempää ammattikorkeakoulujen yhteistä hanketta.

Hankkeet toteutetaan kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteistyönä, joilla pyritään verkostoitumiseen, tietämyksen jakamiseen sekä mahdollisuuksien mukaan myös yhteisen näkemyksen aikaansaamiseen. Toimintatapa sinällään ei ole uusi, sillä verkostomainen yhteistyö on jo aikaisemmissa hankkeissa todettu hyväksi tavaksi toimia. Vuoden 2004 alusta käynnistyneet tai jatkorahoitusta saaneet verkostohankkeet ovat seuraavat:

• Opintojen ohjauksen kehittäminen (Hämeen amk)
• Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen (Lahden amk)
• Harjoittelun kehittäminen (Keski-Pohjanmaan amk)
• VirtuaaliAMK:n kehittäminen (Tampereen amk)
• Opinnäytteiden kehittäminen sekä valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu (Oulun seudun & Satakunnan amk)
• Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto (Jyväskylän amk).

Kehittämisverkostot ovat lähteneet lupaavasti käyntiin ja osa jatkaa toimintaansa aikaisempien projektien pohjalta. Ne, joilla on jo usean vuoden toiminta takanaan, ovat myös tehneet uusia suunnitelmia alkaneelle kolmivuotiskaudelle. Toimintamuotoina ovat muun muassa erilaisten asiantuntijaryhmien sekä työrenkaiden muodostaminen, kartoitusten (haastattelut, kyselyt) tekeminen, tapahtumien ja seminaarien järjestäminen sekä aiheita käsittelevien julkaisujen ja opinnäytetöiden tuottaminen.

Hankkeiden päällekkäisyyksien välttämiseksi ja keskinäisen yhteistyön tehostamiseksi hankkeiden vetäjät ja opetusministeriön ammattikorkeakouluyksikön edustajat ovat muodostaneet VeHa-ryhmän, joka kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa käsittelemään hankkeiden etenemistä sekä niiden suunnittelua. Ryhmän tehtävänä on myös toimia yhteistyöelimenä ja tiedonvälittäjänä verkostojen välillä.

Hankkeista tiedottaminen ammattikorkeakouluissa on koettu tärkeäksi ja yhteistyöstä tehdään mm. Ammattikorkeakoulujen kehittäjäverkoston (KeVer), Helian vetämän ammattikorkeakoulujen opettajuuden kehittämishankkeen sekä tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatuhankkeen (Hämeen amk) kanssa.

Kehittämishankkeiden tulokset riippuvat pitkälti siitä, miten verkostoituminen ammattikorkeakoulujen kesken toteutuu ja edetäänkö synergian avulla kohti yhteisiä näkemyksiä. Tekemistä riittää, mutta innostuneiden ja osaavien asiantuntijoiden sekä yhteistyön avulla pysyvä kehitys on jo monta askelta lähempänä.