Ammattikorkeakouluissa on tehty ja tehdään hyvää työtä harjoittelun kehittämiseksi. Harjoittelun kehittämisestä on toteutettu esimerkiksi useita projekteja, selvityksiä ja tutkimuksia joko usean korkeakoulun yhteistyönä tai yhden ammattikorkeakoulun tekemänä (esim. Kaartinen-Koutaniemi 2001, Vesterinen 2002, Ylipulli-Kairala & Lohiniva 2002, Kantola 2003). Luonteenomaista kehittämistyölle on ollut keskittyminen tietylle koulutusalalle tai tiettyyn koulutusohjelmaan.

Kehittämistyöstä huolimatta ammattikorkeakoulut eivät ole löytäneet koulutusalakohtaisia yhteisiä käytänteitä eivätkä siten myöskään koko harjoittelujärjestelmää koskevia yhteisiä toimintatapoja. Toimintatapojen yhtenäistäminen on tärkeää opiskelijoiden tasa-arvoisen kohtelun vuoksi – opiskelijalla on oikeus laadukkaaseen, tavoitteelliseen ja ohjattuun harjoitteluun koulutusalasta, opiskeltavasta tutkinnosta ja ammattikorkeakoulusta riippumatta. Lisäksi on tärkeää, että ammattikorkeakoulun harjoittelu näyttäytyy valtakunnallisesti nykyistä yhtenäisempänä harjoittelupaikkoja tarjoaville yrityksille ja organisaatioille.

Harjoittelu on asetettu yhdeksi painopistealueeksi opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen välisissä tavoitesopimuksissa vuosille 2004–2006 (Opetusministeriö 2003). Tavoitesopimuksissaan ammattikorkeakoulut sitoutuivat muutamaan koko ammattikorkeakoulujärjestelmää kehittävään verkostomaiseen hankkeeseen. Nämä hankkeet ovat:

- Harjoittelun kehittäminen
- Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto
- Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu
- Opinto-ohjauksen kehittäminen
- Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen
- Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittäminen

Hankkeet toteutetaan kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteistyönä, ja niissä pyritään verkostoitumiseen, tietämyksen jakamiseen sekä mahdollisuuksien mukaan myös yhteisten näkemysten aikaansaamiseen. Hankkeiden koordinointivastuu on eri ammattikorkeakouluilla. Harjoittelun kehittämishanketta koordinoi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on kehittää harjoittelua projekti- ja opinnäytetyöskentelynä siten, että harjoittelujakso oppimisena työpaikoilla luo ammatillisen osaamisen kasvua ja kehitystä osana ammattikorkeakoulututkintoa. Projektin yleistavoitteena on vahvistaa koulutuksen ja työelämän suhteita niin, että opiskelijoiden harjoittelu toteutuu laadukkaana ja edesauttaa työllistymistä opintojen jälkeen.

Hankkeella on siis kaksi tavoitekokonaisuutta – toisaalta parantaa harjoittelun laatua, toisaalta vahvistaa työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä. Taulukossa 1. on esitetty toimenpiteitä, joilla tavoitteisiin tullaan pääsemään.

Taulukko 1. Toimenpiteet, joilla hankkeen tavoitteet saavutetaan.

Harjoittelun laadun parantaminen

Työ- ja elinkeinoelämäyhteistyön vahvistaminen

Laaditaan selvitys ammattikorkeakoulujen harjoittelujärjestelmästä. Etsitään uusia toimintamalleja ja suosituksia harjoittelun kehittämiseen, suunnitteluun ja toteutukseen. Yhtenäistetään harjoittelukäytänteitä sekä kehitetään ja yhtenäistetään harjoittelun ohjaus- ja arviointikäytänteitä sekä koulutusalojen välisesti että alojen sisällä. Levitetään hyviä harjoittelukäytänteitä julkaisuin ja seminaarein. Laaditaan harjoittelusopimus ja harjoitteluohjeistuksia kaikkien ammattikorkeakoulujen käyttöön.

Laaditaan selvitys, jossa kartoitetaan työ- ja elinkeinoelämän toiveita ja kokemuksia ammattikorkeakouluharjoittelusta. Lisätään harjoittelun tunnettuutta tekemällä työ- ja elinkeinoelämälle suunnattu esite yhteistyössä ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämishankkeen kanssa. Markkinoidaan harjoittelua hyödyntämällä yhteistyömuotona Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa käyttöön otettua opettaja-yrittäjäpari -työskentelyä.

Yhtenäistettäviä käytänteitä – ohjaus ja arviointi

Harjoittelun laadun parantamiseen kuuluu yhtenä merkittävänä asiakokonaisuutena harjoittelukäytänteiden yhtenäistäminen. Hankkeessa onkin tarkoitus yhtenäistää harjoittelukäytänteitä sekä koulutusalojen välillä että niiden sisällä. Ajatuksena on se, että tietyt harjoitteluasiat on järkevää toteuttaa samoilla periaatteilla kaikilla aloilla kaikissa ammattikorkeakouluissa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi harjoittelun ohjaus ja arviointi.

Valtioneuvoston (352/2003: 7§) mukaan harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Tällä hetkellä kuitenkin eri aloilla tulkinnat ohjauksesta ovat hyvin erilaisia. Myös eri ammattikorkeakoulut ovat eri kehitysvaiheessa ohjauksen suhteen. Toisilla asiat on hoidettu erittäin hyvin kun taas toisilla on vielä paljon tekemistä. Tavoitteena on, että harjoittelun kehittämishankkeessa luodaan ammattikorkeakouluihin malli ja ohjeistus harjoittelun ohjauksesta.

Myös harjoittelun arviointi on asia, joka selvästikin kaipaa yhtenäistämistä. Osassa ammattikorkeakouluista harjoittelua arvioidaan numeraalisesti, osassa siitä annetaan hyväksytty-merkintä. En näkisi ongelmaa kuitenkaan näiden käytänteiden erilaisuudessa. Avainkysymyksenä tässä on mielestäni arviointikriteereiden yhtenäistäminen.

Harjoittelun kehittämishankkeessa toteutettiin ammattikorkeakouluille web-pohjainen kysely huhtikuussa 2004. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää harjoittelun kehittämiskohteita, hyviä käytäntöjä, eri ammattikorkeakouluissa meneillään olevia toimia harjoittelun kehittämisessä sekä toiveita harjoittelun kehittämishankkeelta. Sekä kehittämiskohteissa että toiveissa nousi useista vastauksista voimakkaasti esiin tarve harjoittelukäytänteiden yhtenäistämiselle – yhteisiä pelisääntöjä ja periaatteita kaivataan erityisesti ohjaukseen ja arviointiin:

”Harjoittelun ohjauksen periaatteiden ja käytäntöjen kehittäminen.”

”Arviointi ja harjoittelun laatu: esim. valtakunnallisesti samanlaiset arviointikriteerit.”

”Valtakunnalliset kriteerit harjoittelun ohjaukselle, joita myös tulisi noudattaa.”

”Yleisiä linjauksia opiskelijoiden ohjauksen ja arvioinnin osalta. Hyvien käytänteiden levittäminen ja niistä tiedottaminen.”

”Harjoittelun ohjaus ja sen ohjeistus. Harjoittelun raportointi – mitä siltä voisi odottaa? Arviointi – täytyykö tästä antaa arvosana.”

Harjoittelun ohjauksen kehittämiselle on ammattikorkeakouluissa aitoa halua ja intoa. Samalla kuitenkin suureksi ongelmaksi koetaan resursointi. Harjoittelusta vastaavilla henkilöillä ei ole resursoitu riittävästi työaikaa harjoittelun ohjaamiseen. Aikaa tarvittaisiin enemmän niin opiskelijoiden kuin työnantajan tapaamiseen.

Yhteisiä pelisääntöjä koulutusaloille

Jotta koulutusalojen välillä saadaan yhtenäistettyä toimintatapoja, niin harjoittelukäytänteiden yhtenäistämistä ja kehittämistä tulee jatkaa myös koulutusalojen sisällä toteutettava kehittämistyönä. Tällä hetkellä harjoittelukäytänteet ovat hyvin kirjavia. Jopa saman ammattikorkeakoulun sisällä samalla koulutusalalla eri yksiköissä tai eri koulutusohjelmissa harjoittelukäytänteet voivat poiketa hyvin paljon toisistaan. Harjoittelupaikkoja tarjoaville yrityksille ja organisaatioille tämän on koettu olevan hämmentävää, koska esimerkiksi erilaisia harjoittelusopimuksia on liikkeellä kymmeniä erilaisia.

Halu harjoittelukäytänteiden yhtenäistämiselle eri koulutusaloilla koettiin tärkeäksi myös web-kyselyssä.

”Harjoittelulle olisi jonkinlaiset yhtäläiset raamit samassa koulutusohjelmassa opiskeleville koko valtakunnassa, mikäli tällainen mahdollista.”

”Yleiset linjaukset ohjaamaan alakohtaista harjoittelua ja arviointia kaikissa ammattikorkeakouluissa.”

”Harjoittelun pituus pitäisi yhtenäistää kaikissa saman alan koulutusohjelmissa, samoin kuin harjoittelun pääsisältövaatimukset ja termistö. Harjoittelun ohjausjärjestelyä voisi vielä kehittää. Nyt kaikki opettajat eivät koe harjoittelua niin tärkeänä, kuin sen pitäisi olla.”

”Edes jossain määrin yhtenäinen rakenne, määrä ja ehkä vaativuustaso ainakin samalla koulutusalalla.”

”Järkevät ja toteuttamiskelpoiset harjoittelusuositukset erikseen eri koulutusaloille.”

Jalkautuminen työrenkaiksi

Hankkeessa ovat mukana kaikki ammattikorkeakoulut, koulutusalat ja koulutusohjelmat. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaavat projektipäällikkö, projektin johtaja ja työrenkaat. Projektin johtajana toimii koulutusjohtaja, vararehtori Pekka Hulkko ja projektipäällikkönä Paula Salonen Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta. Kaikki ammattikorkeakoulut ovat nimenneet hankkeeseen yhteyshenkilönsä, joiden tehtävänä on tiedonvälitys hankkeen ja ammattikorkeakoulujen välillä. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmola. Ohjausryhmä koostuu ammattikorkeakoulujen, työmarkkinajärjestöjen sekä ammattikorkeakouluopiskelijoiden edustajista. Ohjausryhmään on kutsuttu asiantuntijajäseninä suunnittelija Anne-Mari Pyökäri ja opetusneuvos Terttu Jääskeläinen opetusministeriöstä.

Projektin keskeisin työ tapahtuu työrenkaissa, joista jokaiselle on määritelty tavoite, toimintasuunnitelma ja aikataulu. Työrenkaita on kahdenlaisia: temaattisia ja koulutusalakohtaisia. Temaattisten työrenkaiden aiheet pohjautuvat eri yhteyksistä esiin nousseisiin harjoittelun kehittämiskohteisiin. Näitä ovat jo edellä mainitut ohjaus ja arviointi sekä rahoitus ja harjoittelukäytänteet. Näiden lisäksi yksi työrengas pohtii innovatiivisia harjoittelukäytänteitä. Temaattiset työrenkaat työskentelevät 9/2004–12/2005 välisenä aikana.

Koulutusalakohtaiset työrenkaat aloittavat työskentelynsä vuoden 2005 alussa. Tarkoituksena on perustaa jokaiselle koulutusalalle oma työrengas. Mahdollista on, että luonnontieteiden ala integroidaan yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alaan – molemmilla aloillahan koulutetaan tradenomeja eivätkä alojen harjoittelujärjestelmät juuri poikkea toisistaan. Koulutusalakohtaisten työrenkaiden toiminta jatkuu vuoden 2006 loppuun.

Työrenkaita johtavat etukäteen nimetyt vetäjät. Vetäjien nimeäminen tapahtuu kevään 2004 aikana. Renkaiden ytimen muodostavat vetäjän lisäksi muutaman henkilön ryhmä. Jokaisessa ydinryhmässä on mukana myös opiskelijan edustaja. Ammattikorkeakoulut ja opiskelijakunnat voivat ilmoittautua eri työrenkaisiin oman kiinnostuksensa mukaan.

Harjoittelun kehittämishanke tekee yhteistyötä muiden meneillään olevien valtakunnallisten verkostohankkeiden kanssa. Tätä varten verkostohankkeiden vetäjät, opetusministeriön ammattikorkeakouluyksikön edustajat sekä SAMOK ry ovat muodostaneet VeHa-ryhmän. Ryhmän tavoitteena on välittää tietoa hankkeiden välillä, keskustella yhteistyön tekemisestä ja vaihtaa ajatuksia sekä kuulumisia hankkeista. Verkostohankkeista etenkin opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu, opinto-ohjauksen kehittäminen sekä ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen ovat aihepiireiltään erityisen lähellä harjoittelun kehittämishanketta.

Yhteistyötä tehdään myös Hämeen ammattikorkeakoulun koordinoiman tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatuhankkeen, Helian ammatillinen opettajakorkeakoulun hallinnoiman ammattikorkeakoulujen opettajuuden kehittämishankkeen sekä muiden eri ammattikorkeakouluissa meneillään olevien harjoittelun kehittämiseen liittyvien hankkeiden kanssa.


Hankkeen www-sivut: www.cop.fi/harke.