Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus on pitkän neuvottelukierroksen pohjalta syntynyt ratkaisu, jolla korvataan koulutusjärjestelmästä poistetun teknikkokoulutuksen jättämää aukkoa. Se on tasoltaan normaalia AMK-insinöörikoulutusta. Koulutuksen toteutukseen liittyy runsaasti sekä odotuksia että paineita. Koulutusmäärät ja toteutusten laatu ovat osapuolten jatkuvan tarkkailun ja kiinnostuksen kohteina. Tarvittiin järjestelmällinen toteutus sekä seuranta- ja arviointitiedon keräämiseen ja analysointiin että hyvien käytäntöjen esille nostamiseen ja laajaan hyödyntämiseen.

Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus tähtää tuotannon ja palvelujen esimies-, johto- ja asiantuntijatehtäviin. Se sisältää 20 opintoviikkoa työpaikalla tapahtuvaa käytännön opiskelua, jonka sisältö on sovittu ja joka poikkeaa työpaikkaharjoittelusta. Tuotantopainotteisuus voi heijastua sisältöihin ja painotuksiin myös laajemmin. Työelämäintegroidut 20 opintoviikon opinnot voivat olla joko työpaikalla tapahtuvia opintoja tai käytäntöpainotteisia kehitysprojekteja.

Tavoitteet

Hankkeen tuloksena synnytetään kaikki ammattikorkeakoulut kattava seurantajärjestelmä tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen toteuttamisesta, keskeisten vastuuhenkilöiden verkosto, vuosikatsaukset, hyvien käytäntöjen julkaisut sekä vuosiseminaarit keskeisille toimijoille ja sidosryhmille. Hanke tekee tarvittaessa myös esityksiä ja suosituksia tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämiseksi.

Toiminnan seurauksena tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen toteutusmallit kehittyvät sisällöllisesti ja rakenteellisesti sekä vaihtoehdon suosio ja opiskelijamäärät kasvavat.

Toteuttaminen

Hanke toteutetaan opetusministeriön ja Hämeen ammattikorkeakoulun välisen tavoite- ja tulossopimuksen mukaisesti vuodesta 2003 alkaen, ja se käynnistyi erillisrahoituksella 1.9.2002. HAMK vastaa hankkeen koordinoinnista ja vetämisestä osoittamalla hankkeelle projektipäällikön ja -sihteerin sekä asettamalla hankkeelle ohjausryhmän. Hanke päättyy 31.12.2006.

Hanke on tähän mennessä järjestänyt kaksi valtakunnallista kehittämisseminaaria, julkaissut artikkelijulkaisun, koonnut taulukkoja tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen järjestämisestä ja opiskelijamääristä eri ammattikorkeakouluissa, ohjeistanut tilastointia, tarkentanut tavoitemääritelmää, tehnyt aloitteita koulutuksesta ja laadunarvioinnista sekä tehnyt yleisesitteen. Hankkeella on verkkosivut. Yhdyshenkilöverkostossa on noin sata jäsentä. Seuraavaksi tavoitteena on työpaikalla tapahtuvan opiskelun kehittäminen sekä vaihtoehdon suosion ja opiskelijamäärän kasvattaminen. Tulossa on seminaari ja uusi julkaisu alkusyksyllä 2004.

Hanke pyrkii saamaan käyntiin ESR-rahoitteista työpaikkajaksojen ohjaajakoulutusta, johon osallistuminen edellyttää ammattikorkeakouluilta pientä omarahoitusta.

Verkosto

Ammattikorkeakoulut ovat nimenneet koulutusohjelmittain vastuuopettajia yhdyshenkilöiksi hankkeen verkostoon. Koska benchmarkkaus ja hyvien käytänteiden levittäminen on keskeinen osa kehittämistä, ovat yhdyshenkilöt esitelleet omia kokemuksiaan artikkelein ja seminaariesityksin sekä antaneet tietoja TUPA-verkkosivuille.

Organisaatio

Hanketta koordinoi Hämeen ammattikorkeakoulu, ja sille on nimetty ohjausryhmä: Timo Luopajärvi (pj) Helsingin amk Stadia, Manu Altonen TT, Marja-Terttu Tanttinen Teknologiateollisuus ry, Ossi Jalonen AKL, Hannu Saarikangas IL, Petri Lempinen STTK, Ari Kolehmainen TU, Tarmo Mykkänen OPM, Liisa Rikala TAMK ja Veijo Hintsanen HAMK.

Hanke tutkimuskohteena

Tuotantopainotteisesta insinöörikoulutuksesta on tehty ainakin yksi lisensiaatintutkimus; tekeillä on myös toinen lisensiaatintutkimus. Nämä ovat Jari Kurteliuksen (Kajaanin amk) Oulun yliopistoon 1998 tekemä työ Kiinteistönpidon insinöörikoulutukselle asetettavat vaatimukset sekä Seppo Sääskilahden (RAMK) Oulun yliopistoon syksyllä 2004 valmistuva tutkimus aloittavien rakennustekniikan opiskelijoiden kiinnostuksesta, asenteista ja soveltuvuudesta työmaatehtäviin.

Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen työelämäintegroitu 20 opintoviikkoa sivuaa käsitteenä ammatillista harjoittelua, työelämäprojekteja ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen työpaikkaopintoja, joten niistäkin aiheista tehtyihin tutkimuksiin ja julkaisuihin kannattaa tutustua.

Marja-Liisa Vesterinen (Etelä-Karjalan AMK) teki vuonna 2002 tohtorinväitöskirjan Jyväskylän yliopistoon aiheesta Ammatillinen harjoittelu osana asiantuntijuuden kehittymistä ammattikorkeakoulussa. Sen kohde on aiheena liiketalouden koulutusohjelman ammatillinen harjoittelu.

Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi vuonna 2003 Ismo Kantolan toimittaman raportin benchmarking-projektista, jossa tehtävänä oli arvioida, miten hyvin harjoittelu ja työelämäprojektit Jyväskylän, Tampereen ja Turun ammattikorkeakouluissa toteutuvat työelämäperusteisina oppimisympäristöinä. Kohteeksi on valittu tekniikan ja liikenteen alalta tietotekniikan koulutusohjelma, hallinnon ja kaupan alalta Degree Programme in International Business sekä kulttuurin alalta viestinnän koulutusohjelma. Projektissa tehtiin myös kansainvälinen vertailu hollantilaisen ja saksalaisen ammattikorkeakoulun oppimisympäristöihin. Benchmar-projektin toteutti JAMK:n, TAMK:n ja TuAMK:n arviointipooli.

HAMKin Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus ovat vuosina 2000 ja 2001 tehneet julkaisuja työssäoppimisesta ammatillisella toisella asteella.

Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus on tutkimusalueena varsin ajankohtainen ja mielenkiintoinen, jos aikoo tehdä vaikuttavan tutkimuksen. Työpaikoilla tapahtuva tai niiden kehityskohteisiin vahvasti integroitu opetus saattaa olla tuotantopainotteista insinöörikoulutusta laajemminkin toteutettava pedagoginen ratkaisu ammattikorkeakouluissa. Tällaisen koulutuksen konkreettinen ja merkittävä vaikutus oppilaitosten työelämäyhteyksiin on yleisessä tiedossa, mutta saisiko siitä tutkimuksella vielä enemmän irti. Työelämäjaksojen yhteinen suunnittelu työelämän kanssa, ohjaus ja arviointi työelämäjaksoilla sekä työelämäjaksojen ja ammatillisen harjoittelun vuorovaikutus ovat aiheita, jotka sivuavat myös muita meneillään olevia verkostohankkeita. Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämishanke on kiinnostunut yhteistyöstä sen toiminta-alueella toimivien tutkijoiden kanssa.

Lisätietoja projektisihteeri Liisa Siivola, HAMK, etunimi.sukunimi@hamk.fi

Hankkeen www-sivut: http://tupa.hamk.fi
Kehittämisseminaari 30.9.-1.10.2004 Hämeenlinnassa