AMK-jatkotutkintokokeilusta on kerätty kokemuksia vajaat kaksi vuotta. Helmikuussa 2004 on käynnissä 34 jatkokoulutusohjelmaa eri puolilla Suomea, ja syksyllä 2004 käynnistyy vielä 10 ohjelmaa, joihin on parhaillaan hakuajat. Keväällä 2005 ei ole tarkoitus ottaa kokeilun puitteissa uusia opiskelijoita jatkotutkinto-ohjelmiin. Lähes kaikki ammattikorkeakoulut ovat mukana vireässä ja innovatiivisessa kokeilussa.

Opiskelijat motivoituneita työelämässä toimivia asiantuntijoita

Opiskelupaikan vastaanottaneita on tähän mennessä yhteensä 570, kun hakijoita on ollut 1093. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla paikan vastaanottaneita on 185, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla 225 sekä tekniikan ja liikenteen alalla 160. Eniten kiinnostusta ovat herättäneet osaamisen johtaminen, pk-sektorin yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen, sosiaaliala, terveyden edistäminen ja ehkäisevä työ sekä hyvinvointiteknologia. Hakijamäärät ovat olleet lain asettamilla valintakriteereillä odotetun kaltaisia.

Valtaosa opiskelijoista on suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon. Joka kymmenennellä opiskelijalla on ensimmäisen, toisen tai kolmannen syklin yliopistollinen tutkinto siis kandidaatin, maisterin tai tohtorin tutkinto. Lisäksi joka kolmannella opiskelijalla on opistotasoinen tutkinto ja joka seitsemännellä on toisen asteen ammatillinen tutkinto. Korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelijat olivat olleet keskimäärin vajaat kuusi vuotta työelämässä. Opiskelijat ovat motivoituneita työelämässä toimivia asiantuntijoita, joita kiinnostaa oman osaamisen ja työelämän kehittäminen. Opettajien näkökulmasta ryhmät ovat hyvin heterogeenisiä ja vaativia.

Jatkotutkinto-ohjelmista vastaavat yliopettajat täyttävät lain vaatimat kriteerit, ja heillä on tohtorin tai lisensiaatin tutkinto. Lisäksi heillä on monipuolista yhteistyötä työelämän kanssa opetukseen, hankkeisiin ja tutkimukseen liittyen. Heitä kiinnostavat aito yhteistyö ja kumppanuus. Voitaneen sanoa, että tämä yhteistyö on entisestään tiivistänyt ammattikorkeakoulujen alueellisia verkostoja.

Työelämäyhteydet vahvasti mukana

Jatkotutkintoon johtavat opinnot pohjautuvat mmattikorkeakoulututkinnon ja työelämän kehittämisen asettamiin vaatimuksiin. Tavoitteena on, että opinnot antavat riittävän tieto- ja taitoperustan sekä valmiudet toimia erityistä asiantuntemusta vaativissa työelämän kehittämistehtävissä ja muissa tehtävissä. Työelämäyhteydet ovat siis vahvasti mukana AMK-jatkotutkinnon kehittämisessä.

Yhteys työelämään näkyy jo opiskelijoita valittaessa, sillä keskeisenä valintakriteerinä on työkokemus. Opetussuunnitelmat on lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa tehty yhdessä työelämän edustajien kanssa, jolloin he ovat voineet vaikuttaa aktiivisesti opetussuunnitelman sisältöön. Työ- ja elinkeinoelämän asiantuntijat ovat mukana myös syventävien opintojen toteutuksessa ja opinnäytetyön prosessissa. Edelleen heidän asiantuntemustaan käytetään sekä koulutusohjelmakohtaisissa ohjausryhmissä että valtakunnallisissa arviointi-, koordinointi- ja seurausryhmissä. Näin tiivis kumppanuus tuo vaateita työelämän edustajia kohtaan. Heidän on kyettävä visioimaan tulevaisuuden työelämän haasteita ja kehityskulkuja. Heidän on myös paneuduttava syvällisesti AMK-jatkotutkinnon kehittämisen ideaan ja sitouduttava aikaa vievään työskentelyyn kokeilussa, jolla luodaan uutta korkeakoulutusväylää.

Toinen kokeiluvuosi työntäyteinen

Toinen kokeiluvuosi on ollut työntäyteinen. Valtakunnallinen koordinaatio- ja seurantaryhmä järjesti ensimmäisen AMK-jatkotutkintofoorumin, ja samassa tilaisuudessa esiteltiin kokeilun lähtökohtia ja haasteita käsittelevä julkaisu. Teos jakautuu useaan teemakokonaisuuteen ja koostuu eri kirjoittajien artikkeleista sekä puheenvuoroista. Se tarjoaa tietoa tutkinnon taustasta, tarpeesta ja koulutuksen käynnistämisestä sekä valottaa aiheesta käytyä vivahteikasta keskustelua. Syvällinen pohdinta yksilön ja yhteisön asiantuntijuuden kehittymisestä kytkeytyy jatkotutkintojen tavoitteisiin ja ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistyöhön. Julkaisussa selvitetään jatkokoulutusohjelmien suunnittelua ja alkuvaiheen toteutusta eri näkökulmista, ja siinä paneudutaan kokeilun ensimmäisiin seurantatuloksiin. Julkaisussa oli tilaa myös kriittiselle pohdinnalle ja keskustelulle. Julkaisun ensimmäiset 1500 kappaletta myytiin parissa kuukaudessa loppuun, minkä jälkeen siitä otettiin uusi painos. Julkaisua voi tilata osoitteesta www.hamk.fi/julkaisut. Uusi foorumi järjestetään 5.10.2004, jolloin esitellään uusi julkaisu.

Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokoulutuksen jatkumiseen ja kehittämiseen on otettu kantaa myös muissa julkaisuissa syksyn 2003 ja kevään 2004 aikana:

- Opetusministeriö 2003. Koulutus ja tutkimus vuosina 2003–2008 Kehittämissuunnitelma
- Kekäle ym. 2004. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilu Käynnistysvaiheen arviointi. Korkeakoulujen arviointineuvosto
- Liljander 2004. Ammattikorkeakoulutuksen asema eurooppalaisella korkeakoulutusalueella.

Seuraavilla ammattikorkeakoulun aikuiskoulutus- ja palvelutoiminnan neuvottelupäivillä on mahdollista kuulla AMK-jatkotutkinnosta lisää (http://aikuiskoulutuspaivat.stadia.fi). Päivät järjestetään 2.–3.6.2004 EVTEKissä, Mercuria Business Schoolissa Vantaalla.

Opetusministeriön mukaan eduskunnalle annetaan hallituksen esitys ammattikorkeakoulujen tutkintojärjestelmän kehittämisestä siten, että uudet säädökset ovat voimassa jatkotutkintokokeilun loppuessa vuonna 2005. Ammattikorkeakoulut varautuvat jatkotutkintokoulutuksen jatkumiseen ja laajentamiseen opetusministeriön kanssa tekemiensä aikuiskoulutussopimusten puitteissa.

Aktiivinen verkostoituminen ja aito kumppanuus ovat siivittäneet näitä ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon ensimmäisiä vuosia. Tiivis työmme kokeilun parissa jatkuu.