Tunnettu englantilainen korkeakoulututkija Roland Barnet on verrannut korkeakoulutuksen toimitapaa biljardin pelaamiseen. Barnetin mukaan korkeakoulutuksessa tavoitteena on saavuttaa "syvin ymmärrys, joka mahdollistaa älyllisen itsenäisyyden". Tämä tavoite ei tule saavutetuksi suoraviivaisella tiedon siirtämisellä, vaan siihen voidaan päästä vain epäsuorilla keinoilla.

Biljardissa ei tähdätä suoraan kohteeseen, vaan valkoisen pallon kautta pyritään saamaan värillinen pallo haluttuun pussiin. Tämä tähtäyslinja on harvoin suora pallojen ja pussin suhteen. Ja vaikka linja olisikin suora, lyödessään ihminen keskittyy ensisijaisesti valkoiseen palloon. Tärkeää on lyönnissä huomioida siitä aiheutuvat seuraukset kuten riski epäonnistumiseen. Barnetin mukaan biljardissa menestyminen vaatii harkintaa, teoista aiheutuvien seurauksien huomioimista, kokonaisen ajattelutavan sisäistämistä ja epälienaaristen vaikutusten ymmärtämistä.

Biljardi pelinä perustuu valkoisen lyöntipallon kontrollointiin. Kohdepallot, joilla lyöntipalloa pussitetaan, ovat sinänsä toissijaisia. Lyönti- ja pelattavan pallon välinen suora linja ei ole välttämättä paras, vaan useimmiten lyöntipallo ja pelattava pallo pyritään jättämään epälineaariselle lyöntilinjalle. Tällöin lyönnissä hyödynnetään horisontaalinen liike, joka aikansaadaan pallojen sivuttaisesta osumasta. Kehittyneimmät mestarit oppivat käyttämään myös kaarevia linjoja, kuten kierteitä ja jopa kaksoiskierteitä. Samoja ominaispiirteitä on muissakin pallopeleissä kuten keilailussa, bingiksestä, sulkapallossa ja tenniksessä.

Korkeakoulutuksessa samoin kuin vaikka sunnistuksessa suorin tie on harvoin paras tie. Maaliin pääseminen vaatii kiertoteiden taitavaa käyttöä. Korkeakoulutuksessa, silloin kun sillä pyritään laajempaan sivistykseen, on vältettävä liian suoraa vaikuttamista. Opiskelijoille on annettava mahdollisuus kiertoteiden käyttöön ja omien ratkaisujen etsimiseen. Konstruktivistisessa oppimiskäsityksessä painotetaan kunkin opiskelijan ainutkertaisuutta. Jokainen rakentaa oman reittinsä ainutlaatuisista lähtökohdistaan.

Biljardissa taitavimmankin pelaajan on varauduttava yllätyksiin. Vaikka valkoisen pallon linja olisi kuinka suora, värillinen pallo voi valita arvaamattoman reitin. Näin on koulutuksessakin. Jokainen yksilö on perimmältään aina yllätys. Tähän yllätyksellisyyten perustuu koulutuksen ja kasvatuksen syvin viehätys.

Epälineaarisuus ja kiertoteiden määrä lisääntyy osanottajien määrän kasvaessa. Siksi kaikki organisaatiot ovat aina vaikeasti hallittavia ja yllätyksellisiä. Vaikeimpia ovat korkeakoulut ja taidelaitokset, joissa pelaajien itsenäisyys on menestymisen tärkein edellytys.