Maanantaina 24.5.2004, klo 13.00-16.00, Metodologian tutkimusryhmä ja Toiminnan teorian ryhmä pitivät yhteisen keskustelutilaisuuden Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikössä. Tilaisuudessa alustajina toimivat: Mervi Friman (Hamk, KeVer-esittelyä), Pirjo Lambert (Helia, Toiminnan teorian ryhmän esittelyä), Arto Mutanen (Lamk, Argumentaatiosta), Merja Helle (HY, Toiminnan tutkimuksesta), Matti Vesa Volanen (JY, Tool, Medium, Praxis: Kommentteja Georg Rückriemin 2. 12. 2003 Kauniaisissa pitämään alustukseen) sekä Ritva Egeström (HY, ’Kehittämisinterventio' ja tutkimus?). Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Riitta Konkola (Stadia).

Molemmat KeVer-ryhmät ovat toiminnassaan pyrkineet aktiiviseen yhteistyöhön yliopistojen kanssa. Metodologian tutkimusryhmän osalta tämä on näkynyt selvästi aikaisempien ryhmän tapaamisten kokoonpanosta (metodologiaseminaarit). Toiminnan teorian ryhmän osalta tämä tapaaminen oli ensimmäinen tapaaminen perustamistapaamisen jälkeen. Kuitenkin aktiivinen yhteistyö eri koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa on selkeä tavoite myös tällä ryhmällä, mikä tuli esiin myös tämä tapaamisen kokoonpanosta: Tilaisuudessa oli läsnä henkilöitä molemmista KeVer-ryhmistä ja lisäksi henkilöitä Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksiköstä. Yhteistyö näkyy myös ryhmien jäsenistön rakenteessa: molemmissa ryhmissä on jäseniä sekä ammattikorkeakouluista että yliopistoista, toiminnan teorian ryhmässä myös ammatillisista oppilaitoksista. Erilaiset toimintakulttuurit ja yhteistyön tarve tulivat esiin myös alustuksissa ja keskusteluissa.

Pirjo Lambert painotti kehittämistyön perustana olevien teorioiden syvällisen pohdinnan merkitystä. Molemmilla ryhmillä tämä asia on keskeisessä sijalla. Lambert toi esille reflektiokumppaneiden tärkeyden tutkimustyössä: kumppaneita tulee hakea niin ammattikorkeakouluista kuin myös yliopistoista. Tällainen mahdollistuu paremmin, jos hyödynnämme yhteydenpidossa myös teknisiä ratkaisuja. Esim. ko. tilaisuuteen osallistui yksi henkilö kaiutinpuhelimen välityksellä. Vaikka kaiutinpuhelimen käyttö rajoittaa mahdollisuutta osallistua aktiivisesti tilaisuuteen, on KeVerin kaltaisen verkoston hyvä ja tärkeä lähteä etsimään ja kehittämään aktiivisesti erilaisia (virtuaalisia) mahdollisuuksia osallistua tilaisuuksiin. Tällainen erilaisten mahdollisuuksien olemassaolo ja niiden kehittäminen tuo verkostoon laajuutta, dynamiikkaa ja aktiivisuutta.

Tilaisuus oli luonteeltaan avoin keskustelutilaisuus. Alustukset toimivat keskustelun virittäjinä kuitenkin mahdollistaen teeman laajan ja monipuolisen käsittelyn. Keskustelu oli vilkasta ja aktiivista. Tässä yhteydessä ei ole syytä lähteä tarkemmin dokumentoimaan alustusten tai keskustelun sisällöllistä puolta. Tämä toki olisi tärkeä ja mielenkiintoinenkin tehtävä. Kuitenkin sekä alustukset että keskustelu olivat niin sisällöllisiä, että niiden suppea esittäminen tekisi liian suurta väkivaltaa. Laajemman esityksen laatiminen taas, niin mielenkiintoista kuin se olisikin, veisi niin paljon aikaa, että joudumme sanomaan kuin tapaamisen lopussa: valitettavasti joudumme keskeyttämään, sillä aikamme loppuu. Kuitenkin tästä on hyvä jatkaa: keskustelu varmaankin jatkuu niin ryhmissä, niiden välillä kuin myös muualla.