Ammattikorkeakoulu on vielä suhteellisen nuori korkeakoulujärjestelmän osa, joka hakee vielä vakiintunutta muotoaan yliopistolaitoksen rinnalta. Pysyvää olomuotoa koulutusinstituutiolla ei muuttuvassa maailmassa voi koskaan olla, mutta tällä hetkellä suomalainen korkeakoululaitos elää poikkeuksellisen voimakasta rakenteellista ja sisällöllistä uudistumisvaihetta. Korkeakoulutuksen rakenteet muuttuvat eurooppalaisessa mittakaavassa ja Suomenkin on sopeutettava koulutusrakenteitaan ympäristönsä kanssa yhteensopiviksi.

Alkanut vuosi on suurten korkeakoulu-uudistusten vuosi pitkälti Bolognan prosessin välitavoitteiden vuoksi. Prosessiin sitoutuneissa valtioissa tulee vuonna 2005 olla kansainvälisesti uskottava laadunarviointijärjestelmä, eurooppalaisittain yhteensopiva opintojen mitoitusjärjestelmä, tutkintotodistuksen eurooppalaisittain asemoiva liite sekä kandidaatti- ja maisteritasosta rakentuva kahden syklin tutkintojärjestelmä ja tätä eurooppalaisesta näkökulmasta ymmärrettävällä tavalla kuvaava korkeakoulututkintojen kansallinen viitekehys.
Kaikkea tätä perustellaan tarpeella luoda vuoteen 2010 mennessä yhtenäinen eurooppalainen korkeakoulutusalue, jonka uskotaan merkittävästi lisäävä eurooppalaisen korkeakoulutuksen vetovoimaa ja kilpailukykyä globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Korkeakoulutus, niin kuin muukin koulutus, nähdään maapalloistuvassa kilpailussa voimavarana, joka turvaa taloudellisen kilpailukyvyn ja kansallisen hyvinvoinnin.

Tavoitteet ovat epäilemättä oikeita ja tarve kehittää korkeakoulutusta tältä pohjalta todellinen. Tämä on kuitenkin vain yksi näkökulma korkeakoulutukseen, jonka kulttuuriset juuret ja kasvatukselliset päämäärät ovat moninaiset. Tämän ”suurten korkeakoulu-uudistusten vuoden” avaava Kever-verkkolehden numerossa tarkastellaan laajasti korkeakoulutuksen kansainvälistymiskehitystä, sitä ohjaavia prosesseja ja muutostekijöitä sekä muutoksen vaikutusta korkeakoulutuksen identitettiin – kriittisiä ja kyseenalaistavia puheenvuoroja unohtamatta.

Ajankohtaisten uudistusten vuoksi verkkolehden ensimmäisen teemanumeron toimittaminen lankesi kuin luonnostaan Keverin koulutusjärjestelmätyöryhmälle. Työ on koonnut ryhmän uudella tavalla yhteen ja antanut aineksia sen toiminnan edelleenkehittämiselle. Ryhmää kokoava ydin on kiteytynyt selkeämmäksi, mikä varmasti aktivoi sen toimintaa pitkälle tulevaisuuteen.