Aika: 16.5.2005 klo 14.00-16.30

Paikka: Leppävaara, Laurea-ammattikorkeakoulu

Läsnä:
Ava Numminen	Haaga-ammattikorkeakoulusta
Minna Palos	Kever-verkostosta
Liisa-Maria Nikkanen	Otus ry:stä
Pirjo Nieminen	Laurea-ammattikorkeakoulusta
Armi Jyrkkiö	Laurea-ammattikorkeakoulusta
Marika Nordlund	Samokista
Tuulikki Pöllänen	Samokista
Paula Karttunen	Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta
Tia Isokorpi	Hämeen ammattikorkeakoulusta
Elina Ora-Hyytiäinen	Laurea-ammattikorkeakoulusta

1. Kokoontumisen järjestäytyminen. Osallistujina on eri ammattikorkeakoulujen opettajia ja ammattikorkeakoulutoimintaan liittyvien sidosryhmien edustajia.
   
   
2. Liisa-Maria Nikkanen aloittaa ensin alustuksensa ja kertoo Erolan tutkimuksesta (2004), jossa kartoitettiin ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointipalveluista ja samasta aineistosta kirjoittamastaan artikkelista (Nikkanen 2004). Erolan tutkimuksessa on kartoitettu terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelijahuollon tilannetta kattavasti. Opiskelusta pitäminen ja kokemus oikealla opiskelualalla olemisesta nousivat keskeisiksi. Suurimman osan mielestä opiskelijan ohjaus on riittävää. Opiskeluongelmat liittyivät ohjauksen riittämättömyyteen. Omatoimisen opiskelun kokeminen hankalaksi liittyi ohjauksen riittämättömyyden kokemukseen. Ohjauksen koki riittäväksi eniten ensimmäisen opintovuoden opiskelijat ja opintojen etenemisen myötä riittäväksi ohjauksen kokevien lukumäärä pienenee. Opintojen ohjaus vaikuttaisi olevan alkuvaiheessa riittävämpää kuin myöhemmin opintojen edistyessä. Toiveita opiskelijoilta tulevat jatkuvuus, säännöllisyys ja henkilökohtaisuus. Tässä tarkastelussa on erityisesti kokemus jokaisen opiskelijan ohjauspalveluiden toteutumisessa.
   
   
3. Ava Numminen jatkaa alustuksellaan opintopsykologisista palveluista. Hän tulee Haaga-instituutista ja toimii siellä lehtorina. Hänellä on kokemusta myös yliopisto-opiskelijoiden opintopsykologisena ohjaajana. Lahden ammattikorkeakoulussa toimii tällä hetkellä ainoa kokopäivätoiminen opintopsykologi. Haagassa on toimintaa tällä hetkellä perinteisessä mielessä, opintojen ohjaajina toimivat opettaja- ja opiskelijatuutorit, terveydenhoitaja ja tarvittaessa tukipalvelut. Kokeiluna käynnistyy osa-aikainen opintopsykologinen toiminta, jota toteuttava opettaja toimii samanaikaisesti opettajana. Nopean puuttumisen periaate olisi ihanteellinen. Tavoitteina toiminnalla ovat opiskelun ja elämänhallinnan tukeminen, eronneiden ja keskeyttäneiden määrän vähentäminen, normiaikaisen valmistumisen tukeminen. Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat hyvin eroarvoisessa asemassa suhteessa yliopiston opiskelijoihin. Vastaanottoaikaa on pilotissa varattu 12–13 opiskelijalle yksikköä kohti opintovuoden aikana. Opiskelijapastoritoiminta aloitetaan samanaikaisesti yhteistyössä seurakunnan kanssa. Toimintamuodot ovat näkyminen ammattikorkeakoulussa, joka toinen viikko pidettävät vastaanotot ja chat. Lahden ammattikorkeakoulussa on kehitetty mittari, jolla toteutetaan vuosittain opiskelijoiden hyvinvointikysely. Apua tarvitsevina opiskelijoina ovat olleet erityisistä vaikeuksista kärsivät, erityisesti ovat opinnäytetyöskentelyyn apua tarvitsevat sekä aloitusvaikeudet että tuottamislukot, opiskelijoiden opintojen pitkittymisvaikeudet, opiskelutekniset vaikeudet, ajanhallinnan vaikeudet, priorisointivaikeudet ja yleiset elämänhallinnan vaikeudet. Toimintaa opintopsykologisessa mitoitetaan siten, että vaikeuksissa ratkaisukeskeistä ja tukevaa neuvottelua, hyvinkin konkreettisia auttamistekniikoita käyttäen kerran viikossa 4-5 kertaa. Tässä tarkastelussa ovat erityisesti erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevat opiskelijat.
   
   
4. Pirjo Nieminen ja Armi Jyrkkiö käynnistävät oman alustuksensa työnjaolla, jossa Armi kertoi ensin Polulla-hankkeesta. Polulla-hanke on ESR-rahoitteinen hanke, jossa on kehitetty erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaus- ja tukipalveluita. Opiskelijahuoltoryhmän toimintakäytäntöjä on kehitetty, käytäntöjä HOPSin laatimisessa on jäsennetty, opintojen etenemisessä kohdanneiden opiskelijoiden henkilökohtaisen opintosuunnitelman arvioimiseksi ja tarkentamiseksi on suunniteltu käytäntö, arviointilomake on kehitetty myös erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevan opiskelijan ohjauksen tueksi. Polulla-hankkeessa on kehitetty opettaja- ja opiskelijatuutortoimintaa järjestämällä koulutusta, erityinen painotus on ryhmäkohtaisen tuutortoiminnan kehittämisessä. Opiskelijakuratiivisia työmuotoja on kehitetty hankkeessa myös. Perusaineissa, esimerkiksi kielet, matematiikka apua tarvitseville opiskelijoille on järjestetty ryhmämuotoista lisäopetusta. On myös perustettu kasvuryhmiä tukemaan ammatillista kasvua, mm. opinnäytetyön tukiryhmä, sekä ohjattuna että itseapu- ja vertaistukiryhminä. Kohtaamisfoorumit ammattikorkeakoulun ja työelämän edustajien välillä vahvistamaan opiskelijan kokemusta oikealle alalle hakeutumisesta. Tätä on jatkettu Aktor-projektissa rakennetusta mentoriverkostosta, mentorit kertovat omista kokemuksistaan työelämässä kyseisellä alalla toimimisesta. Projektin kohteena ovat siis olleet erityisesti opinnoissaan erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevat opiskelijat.
   
   
5. Keskustelua nousee arvioinnista erilaisten projektien ja kokeilujen vaikutuksista, koska rahoitus on ratkaisematta näiden palvelujen kohdalla. Arviointitietoa tulisi saada kerättyä, jotta voitaisiin osoittaa toiminnan tuottama mahdollinen hyöty.
   
   
6. Pirjo Nieminen jatkaa alustusta kertomalla kokemuksistaan kuraattorina. Hän on ammatillinen opettaja, ei siis kuraattori koulutukseltaan. Nimikkeenä on ollut nyt kuraattori, koska kokemus on antanut tietoa opiskelijoiden kokemasta ristiriidasta tilanteessa, jossa hän ei tiedä onko henkilö opettaja vai kuraattori. Kuraattori käy antamassa toiminnasta informaatiota kaikille opiskelijaryhmille. Yleisimpiä yhteydenottoja kokeilun 2004–2005 aikana ovat olleet erityisesti opintojen keskeyttämistä harkitsevat, opiskelumotivaation puutteesta kärsivät sekä ammatti-identiteettiään pohtivat opiskelijat. Harjoitteluun meneminen jännittää opiskelijoita, kokeiden hylkääminen synnyttää paineita ja alan sopivuus itselle pohdituttaa. Lisäksi opiskelijoilla on mielenterveydellisiä ongelmia, väsymystä, masennusta, uupumusta ja päihteiden väärinkäyttöä. Masennus on jollakin tavalla mukana lähes jokaisen vastaanotolle tulevan opiskelijan elämässä. Pirjo Nieminen on hakeutumassa koulutukseen tältä osin. Päihteiden väärinkäyttöä tulisi myös käsitellä opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoilla on myös parisuhdeongelmia ja perheen ongelmia, ongelmia suhteessa opettajiin ja opiskelijakavereihin sekä asumiseen tai taloudelliseen tilanteeseen liittyviä ongelmia. Lisäksi ongelmia on ollut oppimisessa, lukiasioissa ja matematiikassa. Erityinen ryhmä ovat myös opiskelijat, jotka kokevat monien asioiden kuormittavan elämäntilannettaan.
   
   
7. Keskustelua käydään siitä, missä vaiheessa opintoja opiskelija tarvitsee erityistä tukea ja ohjausta opiskeluongelmiinsa. Siinä vaiheessa kun ammattikorkeakoulu ei enää saa rahaa opiskelijasta, tuntuu, että on liian myöhäistä olettaa, että häntä tuetaan. Keskivaiheen opintojen ohjaus tuntuisi aika järkevältä painotuskohdalta. Tästä kaikesta ei ole tutkittua tietoa, sitä kaivattaisiin todella. Opiskelijat tarvitsisivat hyvää ja kannustavaa tietoa opintojen pitkittymistilanteessa ja erityisesti ennaltaehkäisemisessä.
   
   Palvelujen järjestäminen, kokeilutoiminta ja projektit liittyvät nyt ongelmien ratkaisemiseen, suuntaamista tarvittaisiin ennaltaehkäisevään toimintaan. Koordinointia erilaisten palvelujen järjestämiseen tarvittaisiin, lisäksi tutkittua tietoa ja koordinointia järjestettävissä palveluissa suhteessa olemassa oleviin yhteiskunnan palveluihin. Esimerkiksi lukion ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen ohjauksen kehittäminen olisi myös tarpeellista, jotta opiskelijoiden hakeutuminen tapahtuisi oikealle alalle. Työskentelyn suuntaaminen tulisi tapahtua oppimisessa yhteisölliseen oppimiseen yksilöllisen oppimisen sijasta.
   
   Opettajan tehtävä painottuu ammatillisen kasvun ohjaamiseen, kuraattorin toiminta painottuu opiskelijan psyko-sosiaalisen hyvinvoinnin tukemiseen. Opiskelija ei koskaan opiskele tyhjiössä, vaan ongelmat saattavat olla yhteydessä opiskeluyhteisöön.
   
   Paljon hyviä kokeiluja ja työtä tehdään opiskelijoiden hyvinvoinnin varmistamiseksi, mutta niistä tarvitaan tutkimusta ja erityisesti vaikuttavuuden tutkimusta, jotta voidaan tunnistaa hyvät käytänteet ja kohtaavuus opiskelijoiden tarpeiden sekä ammattikorkeakouluorganisaation odottaman hyödyn kanssa.
   
   Keskustelu palaa takaisin opiskelijapastorin toimintaan. Laurean Vantaa-instituutissa on opiskelijapastori, joka pitää vastaanottoa ja toimii ammattikorkeakoulussa. Perinne on jäänyt elämään terveydenhuolto-oppilaitoksen yhteistyöstä seurakunnan kanssa. Myös Kotkassa on seurakunta ollut aktiivinen ja siellä on ammatillisen koulutuksen toisen asteen ja korkea-asteen kanssa yhteinen täysipäiväinen pastori. Pastori on seurakunnan palkkaama. Pastorilla on myös nettitoimintaa. Keskustelua käydään myös eri uskontokuntien tarpeista. Kirkkohallituksen työntekijä Pekka Nummela vastaa opiskelijapastoritoiminnasta.
   
   
8. Syksyn tapaamiseen Opirkelijan ohjaus-ryhmä on kutsuttu Jyväskylän ammattikorkeakouluun tutustumaan Eeva-Liisa Lerberin aloittamaan opintopsykologitoimintaan. Tähän samaan yhteyteen voitaisiin kutsua Jyväskylästä opintopastori kertomaan toiminnastaan.
   
   
9. Lopuksi vielä Minna esittää Kever-tietoa.
   
   
10. Muistioon kirjataan vielä Jyväskylän kokoontumisen päivä. Eeva-Liisa Lerber on kutsunut meitä Jyväskylän ammattikorkeakoululle 30.9 klo 12.00. Eeva-Liisa kertoo heidän opintopsykologitoiminnastaan, opintopastori kertoo omasta toiminnastaan ja tutkija Marja-Leena Stenström tulee kertomaan kesän alussa ilmestyvästä tutkimuksestaan, joka koskee ammattikorkeakouluopiskelijoiden sijoittumista työelämään.