Ammattikorkeakoulu etsii rooliaan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa

Suomen koulutusjärjestelmä kelpaisi mainiosti vientituotteeksi muualla maailmaan, hehkutti hollantilaisprofessori Peter de Rooij Lappeenrannan ammattikorkeakoulupäivillä. Erityistä kiitosta sai ammattikorkeakoulusektori ja sen läheiset yhteydet alueelliseen kehittämiseen ja yrityksiin. Mutta ammattikorkeakouluväellä riitti silti pohtimista niin rahoituskysymyksistä kuin jatkotutkinnoistakin.

Rehtori Pentti Rauhala korosti avauspuheessaan tutkimus- ja kehitystyön perusresurssoinnin järjestämisen tärkeyttä. Erityisesti ammattikorkeakoulujen voimavarat ovat rajallisia kun haetaan voimakkaasti kilpailtuja kansallisia tai EU-rahoituksia. Hakuprosesseihin ei pystytä panostamaan tarpeeksi resursseja, sillä hyvän hakemuksen teko voi viedä kuukausia. Rauhala vaatikin valtion budjettiin opetusministeriön talous- ja toimintasuunnitelmassa esitettyä 10 miljoonan euron rahoitusta ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyöhön.

Toinenkin tärkeä raha-asia nousi esille Rauhalan puheessa. Hän ehdotti harkittavaksi sellaista rahoitusmallia, että ammattikorkeakoulut voisivat olla edelleen kunnallisessa ja yksityisessä omistuksessa, mutta niiden toiminta rahoitettaisiin kokonaan valtion varoin.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan tarpeita ja tuloksia esiteltiin laajasti ensimmäisen päivän iltapäiväsessiossa. Teknologiateollisuuden edustaja Mervi Karikorpi näki suomalaisen teollisuuden tarvitsevan hyvin koulutettuja asiantuntijoita niin yliopistoista kuin ammattikorkeakouluistakin. Osaamistasovaatimukset nousevat kaikissa työtehtävissä. Karikorpi korosti maanlaajuisten, kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamisklustereiden merkitystä. Ammattikorkeakouluille se tarkoittaa toisaalta profiloitumista omalle vahvalle osaamisalueelle ja toisaalta verkostoitumisen tärkeyttä. Karikorpi piti myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä tärkeänä. Ammattikorkeakoulujen vahvuudet hän näki oman alueen ja sen yritysten hyvässä tuntemisessa ja käytännönläheisessä lähestymistavassa. Erityisesti PKT-yritysten kanssa olisi panostettava yhteistyöhön. Yhteenvetona T&K-toiminnan tulisi olla käytännönläheistä, työelämän tarpeista lähtevää ja tukea samalla opetuksen kehittämistä.

Ajankohtainen aihe päivillä oli myös ammattikorkeakoulujen jatkotutkinto, jonka kokeiluprojektin onnistuneita tuloksia esiteltiin useammasta ammattikorkeakoulusta ja niiden muodostamista verkostoista. Amk-jatkotutkintokokeilun aloitti 707 opiskelijaa ja heistä yli 80 prosenttia koki saaneensa korkeatasoista opetusta, kertoi projektipäällikkö Eila Okkonen. Ongelmallisimpana asiana oli koettu ajankäyttö, mutta sen vastapainoksi opetussisältöjen koettiin olevan käytäntöön sovellettavissa ja opiskeluverkosto toimi suhteellisen hyvin. Opinnäytetyön ohjaus oli koettu tasokkaaksi (86 %), mutta parannettavaa tietysti löytyy.

Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilu käynnistettiin syksyllä 2002 seuraavissa koulutusohjelmissa:

Hallinnon ja kaupan alalla:
- Pk -sektorin yrittäjyyden ja Iiiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Sosiaali- ja terveysalalla:
- Ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma
- Terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma
- Sosiaalialan koulutusohjelma

Tekniikan ja liikenteen alalla:
- Korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma ja Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma yhdessä sosiaali- ja terveysalan kanssa.


Amk-jatkotutkinnon kehittämisen pääkohteiksi kyselyyn osallistuneet työelämän edustajat nimesivät opetuksen laadun eli sisältökokonaisuuksien kehittämisen sekä metodologian ja tutkimus- ja kehittämistyön valmiuksien vahvistamisen. Jatkotutkinnoista kiinnostuneille tiedoksi: Eila Okkonen on toimittanut kirjan Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto –tulokset ja tulevaisuus. Kirjan on julkaissut Hämeen ammattikorkeakoulu (www.hamk.fi/julkaisut).

Sosiaalialan käytäntöjen kansalais- ja aluelähtöinen kehittäminen –hankkeessa keskeiseksi osaamishaasteeksi nousivat kehittämiskvalifikaatiot, kertoi yliopettaja Leena Viinamäki Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta. Sosiaalialan kriittisiä kehittäjiä kouluttamaan pyrkinyt jatkokoulutus tapahtui osallistuvien ammattikorkeakoulujen paikkakunnolla eli myös Seinäjoella ja pääkaupunkiseudulla. Opiskelijat lähtivät opiskelemaan viikon mittaisille lähijaksoille, jotka kuitenkin muutettiin keskiviikosta lauantaihin kestäviksi, töitäkin kun piti työpaikalla tehdä. Kiinnostavaa oli myös koulutuksen ja kehittämishankkeiden lähtökohta – kansalaislähtöisyys. Tavoitteena oli lisätä asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua palveluiden suunnitteluun, tuottamiseen ja arviointiin. Silloin väistämättä joudutaan myös kriittisesti arvioimaan vallitsevia toimintatapoja ja rakenteita. Kysymys oli aluekehittämiseen liittyvistä ”pienistä” projekteista, jotka ovat lähellä käytännön toimintaa. Tavoitteena oli kouluttaa ammattilaisia, jotka kykenevät sekä olemassa olevien toimintojen kehittämiseen että niiden kriittiseen arviointiin. Kehittäminen nähtiin osallistavana prosessina.

Tämän tyyppinen toimintatutkimuksellinen lähestymistapa asettaa uudenlaisia haasteita jatkokoulutukselle. Tutkimusvalmiuksien osaamisen lisäksi tarvitaan kehittämisosaamista ja sen opettamista. Myös kehittämishankkeiden hyvien ja kokeneiden ohjaajien löytäminen on tärkeää. Opiskelijoiden kehittämishankkeita olivat esimerkiksi Iin kunnan siivouspalvelujen kehittäminen ja Kadonneiden opiskelijoiden arvoitus eli miten Kemi-Tornion ammattiopistossa voitaisiin ehkäistä opiskelun keskeyttämistä.

Muita rinnakkaisseminaareja oli lukuisia mm. Kansainvälistyvän työelämän viestintätaidot, Osaaminen suomalaisen yhteiskunnan vientituotteena – maksuttomuuden loppu?, Korkeakoulujen aluestrategiat, Finnish Polytechnics at the Frontier of the EU.

Rahoituskysymykset keräsivät myös laajan kuuntelijajoukon, ja käsitellyt kysymykset olivat elintärkeitä ammattikorkeakoulujen kehitys- ja tutkimustoiminnalle.





Tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus –sessio / 11.5.05, amk-päivät, Lappeenranta

Pj. Pentti Maljojoki, Pohjois-Karjalan amk

Alustajat:

Kuntayhtymän johtaja Kari Juntunen, Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä
Ylitarkastaja Petteri Karppinen, Opetusministeriö
Johtaja Jarmo Pirhonen, Kaakkois-Suomen TE-keskus
Asiantuntija Eeva Ahola, Suomen EU T&K-sihteeristö, Tekes

Sessiossa alustettiin ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksesta ammattikorkeakoulujen, opetusministeriön, TE-keskuksen ja Suomen EU T&K-sihteeristön näkökulmista.


Sessiosta poimittua:

Tilastointi sekavaa:

Johtaja Kari Juntusen alustuksessa esittämät kuviot ja taulukot ammattikorkeakoulujen tutkimusrahoituksista nostattivat session osallistujien tunteita. Ammattikorkeakoulujen vertailu koettiin epäasiallisena t&k-toiminnan tilastoinnin epäselvyyksien lisäksi myös, koska ammattikorkeakoulut ovat eri puolilla Suomea hyvin erilaisessa asemassa tutkimusrahoitusten hakijoina ja saajina. Tilastointiin kaivattiin pikaisesti selkiyttämistä.


Ammattikorkeakoulujen edustus puuttuu tutkimusrahoitusta päättävistä elimistä:

Yleisöstä vedottiin useissa puheenvuoroissa sekä alustajiin (opetusministeriön edustaja) että paikalla olleisiin Arenen edustajiin, jotta he aktivoituisivat saamaan ammattikorkeakoulujen edustuksen mm. valtion tiede- ja teknologianeuvostoon.

Ammattikorkeakoulujen T&K-toimijat eriarvoisessa asemassa yliopistojen tutkijoiden kanssa mm. omarahoitusvelvotteiden suhteen:

Kaakkois-Suomen TE-keskuksen johtaja Jarmo Pirhonen esitteli TE-keskuksen toimintaa ja hankkeita, joita se on rahoittanut ammattikorkeakouluille. Hän vakuutti ammattikorkeakoulujen olevan tasaveroisessa asemassa TE-keskusten rahoituksen hakijoina. Yleisön edustajilla oli erilaisia kokemuksia.


T&K-perusrahoitus puuttuu:

Yleisö otti kantaa Eeva Aholan alustuksessa esille tuomaan ammattikorkeakoulujen passiivisuuteen EU-rahoituksen hakijoina. Kannanottojen mukaan ammattikorkeakoulujen T&K -toiminnan perusrahoituksen puuttuessa ei ole mahdollisuuksia lähteä aikaa vieviin ja laajoihin rahoitushakuihin. Toisaalta johtaja Kari Juntunen otti omassa alustuksessaan kantaa hankevalmistelujen merkityksestä T&K -toiminnan kehittämiselle. Vaikka suunnitelman valmistelu ei johtaisikaan hankkeeseen, työ tuottaa tulosta monella tavalla, mm. selkiyttää mihin ammattikorkeakoulujen tulee panostaa T&K -toiminnassaan. Siksi ns. omaa rahaa, sikäli mikäli sitä on, kannattaa sijoittaa hankkeiden suunnitteluun.


Summa summarum:

Session puheenjohtaja Maljojoki korosti, viitaten amk-päivillä käytyyn keskusteluun perus- ja soveltavan tutkimuksen eroista ja työnjaosta yliopistojen kanssa, että ”tutkimusta tekevät ne, jotka osaavat tutkia”. Rahoitus-session keskustelun pohjalta lausetta voisi jatkaa ”… ja, joilla on rahaa tutkia”.