Professori Pirkko Anttila eritteli tammikuun ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivillä erinomaisessa esitelmässään tiedon eri lajeja. Yhdeksi tiedon lajiksi Anttila määritteli intuitiivisen tiedon. Hänen mukaansa tietoa sanotaan intuitiiviseksi, jos se on riippumatonta järkeilystä ja käsitteistä sekä luonteeltaan välitöntä. Anttila korosti intuitiivisen ajattelun tärkeyttä varsinkin taiteellisessa toiminnassa ja toisten ihmisten kohtaamisessa.

Intuitiolla on tärkeä merkitys myös tieteessä. Monet keskeiset tieteelliset keksinnöt ovat syntyneet yht´äkkisinä oivalluksina, jotka rationaalinen päättely ja empiirinen tutkimustyö ovat myöhemmin todistaneet oikeiksi. Maailmanmaineen saavuttanut suomalainen filosofi Georg Henrik von Wright kertoo muistelmissaan, kuinka hänen käänteentekevä oivalluksensa deonttisen (arvoja ja tavoitteita koskevan) logiikan mahdollisuudesta syntyi salamaniskun kaltaisena oivalluksena kävelymatkalla lontoolaisella sillalla.

Parikymmentä vuotta sitten Los Angelesissa sijaitseva J. Paul Getty -museo osti 10 miljoonalla dollarilla kouros- veistoksen. Tällaisia antiikin Kreikan aikaisia vestoksia ei oltu löydetty kokonaisina koskaan aikaisemmin. Ostopäätöstä mietittiin tarkkaan: asiantuntijat tutkivat veistosta 14 kuukauden ajan. Veistos todettiin aidoksi.

Kun italialainen taidehistorioitsija Federico Zeri näki veistoksen ensimmäisen kerran, hän tiesi silmänräpäyksessä että veistoksessa oli jotain vikaa, vaikka hän ei osannut sanoa mitä. Veistos vain "tuntui liian tuoreelta".

Museoväki huolestui ja järjesti asiantuntijasymposiumin. Seurasi kuukausien tutkimustyö - ja lopulta patsas todettiin väärennökseksi.

Mutta intuitio voi myös erehtyä. Princetonin yliopistossa työskentelevä professori Daniel Kahneman sai vuonna 2002 talouden Nobel-palkinnon taloudellista päätöksentekoa koskevista tutkimuksistaan. Hän on koko tutkijanuransa ajan ihmetellyt sitä miksi pätevät ekonomistit jatkuvasti epäonnistuvat talouden kehitystä koskevissa ennustuksissaan. He eivät ole tässä lajissa juuri tavallisia maallikoita parempia.

Kahnemanin mukaan intuitio on parhaimmillaan silloin kun toimimme tutuissa tilanteissa. Voimme esimerkiksi vaivatta keskustella kanssamatkustajiemme kanssa ajaessamme autoa hyvin tuntemallamme reitillä. Intuitio hoitaa tarvittavat rakaisut. Mutta oudossa kaupungissa ja vieraalla maalla emme voi heittäytyä intuition varaan vaan kaikki huomio on keskitettävä ajamiseen.

Kahnemanin mukaan tunteet vaikuttavat vahvasti intuition toimintaan. Hän antaa valaisevan esimerkin tutkimuksesta, jossa tutkittaville esitettiin kaksi kysymystä: 1. kuinka onnellinen olet? ja 2. kuinka monta tapaamista (deittiä) sinulla oli vastakkaisen sukupuolen kanssa edellisen kuukauden aikana?

Tutkimus osoitti että tutkittavat ( Michiganin yliopiston opiskelijoita) vastasivat aivan eri tavoin riippuen siitä esitettiinkö toinen kysymys ensin vai vasta ensimmäisen jälkeen. Kahnemanin mukaan toinen kysymys on luonteeltaan emotionaalinen, ja se ohjasi vahvasti myös onnellisuuskysymykseen vastaamista.

Toinen Kahnemanin esimerkki osoittaa että ihmiset sortuvat helposti liian helppoihin vastauksiin. Tutkittaville esitettiin seurava kysymys. Golfmaila ja pallo maksavat yhteensä dollarin ja kymmenen senttiä. Golfmaila maksaa dollarin enemmän kuin pallo. Kuinka paljon pallo maksaa?

Selvä enemmistö (Michiganin yliopiston opiskelijoista 57 %) vastasivat että pallo maksaa kymmenen senttiä. Vastauksen päädyttiin luultavasti siksi että loppusumma yksi plus kymmenen on helppo jakaa dollariksi ja kymmeneksi sentiksi, ja sitäpaitsi kymmenen senttiä on lähestulkoon oikea vastaus. Tutkittavat vastasivat näin ajattelematta asiaa syvemmin ( oikea vastaus on viisi senttiä).

Intuitiivinen ajattelu on luonteeltaan spontaania. Ihmisillä on taipumus luottaa ensimmäisiin, helposti mieleen tuleviin ajatuksiin. Ja nämä osuvat usein harhaan. Onkin siksi syytä olla tarkkana intuition käytössä. Amerikkalainen Malcom Gladwell korostaakin hiljattain ilmestyneessä kirjassaan - The Power of Thinking Without Thinking- kuinka tarkeää on tulla tietoiseksi omista tiedostamattomistakin haluista ja peloista, jotka saattavat vääristää maailman kohtaamista.

Intuitiota voi Kahnemanin mukaan kehittää. Työskentelemällä jatkuvasti samanlaisten ongelmien parissa, kehittää samalla intuitiotaan. Kahnemanin mukaan esimerkiksi kokenut shakinpelaaja osaa käyttää taitavasti hyväkseen intuitiotaan, koska sen takana on vuoksikausien harjoittelua ja samankaltaisten valintatilanteiden rationaalista punnitsemista.