Kever 3/2005, ISSN 1796-8283			Artikkelit
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö opiskelijoiden, opettajien ja työelämän näkökulmasta - kirjallisuuskatsaus ammattikorkeakoulujen opinnäytetöihin liittyvistä tutkimuksista


Irene Isohanni Maisa Toljamo

Tiivistelmä

Tausta: Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö on ollut aktiivisen kehittämistyön ja myös kriittisen keskustelun kohteena ammattikorkeakoulujen perustamisesta lähtien. On pyritty löytämään ammattikorkeakoulun opinnäytetyölle omaleimaista profiilia. Aiemmin ei ole tehty katsausta ammattikorkeakoulujen opinnäytetöihin liittyvistä tutkimuksista. Tämä kirjallisuuskatsauksen tuottama tutkimustieto palvelee opinnäytetöihin liittyvää kehittämistyötä.

Tavoitteet: Artikkeliin koottiin ammattikorkeakoulujen opinnäytetöihin liittyvät tutkimukset, analysoitiin niiden sisältöjä ja tutkimuskohteita sekä niissä esitettyjä opinnäytetöiden kehittämishaasteita opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien näkökulmasta. Lisäksi arvioitiin, miten opinnäytetyöt ovat osana ammattikorkeakoulujen tutkimus - ja kehitystyötä.

Menetelmä: Kirjallisuushaku tehtiin sähköisistä tietokannoista. Päähakusanoina olivat opinnäytetyö ja ammattikorkeakoulu. Tietokantojen lisäksi tarkistettiin hakutulosten lähdeviitteet. Haun tuloksena saatiin 14 tutkimusta. Yhtään ulkomaista artikkelia ei kyseisillä hakusanoilla löytynyt. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin.

Tulokset: Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä käytiin analysoiduissa tutkimuksissa kriittistä keskustelua ja selvästi yhteistä tahtoa niiden kehittämiseen on eri tahoilla. Ammattikorkeakoulun opettajat haluavat kehittää niitä omaleimaiseen suuntaan. Kuitenkaan opinnäytetöiden rooli ja merkitys eivät olleet selkiytyneet tutkimusajankohtana. Ne olivat pääosin perinteisen pro gradu – tutkielman tyyppisiä opinnäytetöitä. Opinnäytetöiden aiheen valintamahdollisuuksista oli ristiriitaisia käsityksiä. Työelämää hyödyttävän opinnäytetöiden kriteerit olivat kaikkien osapuolinen sitoutuminen hankkeeseen ja intensiivinen mukanaolo prosessissa. Monen organisaation välinen yhteistyö toi kaikille osapuolille monenlaisia haasteita, jotka liittyivät vastuuseen, ohjaukseen, tavoitteisiin, menetelmiin ja tiedon välittämiseen. Opettajien odotettiin yhä enemmän osallistuvan työelämää kehittävien opinnäytetöiden ohjaukseen työpaikoilla. Aikapula aiheutti työelämän kanssa yhteistyöongelmia. Viitteitä ei ollut siitä, että opinnäytetyöt olisivat olleet osana ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä.

Johtopäätökset: Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöille ei tämän aineiston perusteella ole muodostunut omaleimaista profiilia. Opinnäytetyöprosessiin liittyvä ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyön toimintamalli on vielä selkiintymätön. Työelämän edustajat näkevät ammattikorkeakoulun opettajia selvemmin opinnäytetöiden mahdollisuudet työelämän kehittämisessä. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden kehittämiseksi tarvitaan eri lähestymistavoilla tehtyä tutkimusta. Puutetta on etenkin interventiotutkimuksista, joilla löydetään opinnäytetöiden kehittämiseksi parhaita käytänteitä.

Avainsanat: opinnäytetyö, asiantuntijuus, opetuksen kehittäminen, työelämän kehittäminen, tutkimus- ja kehitystyö, ammattikorkeakoulu

Tausta ja tavoitteet

Ammattikorkeakoulun tutkintovaatimuksiin kuuluvan opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 352/2003). Opinnäytetyön laajuus ammattikorkeakoulu-opinnoissa on 15 opintopistettä. Lisäksi opinnäytetyöhön liittyy vaihteleva määrä työskentelyä tukevia muita opintoja.

Vuonna 2004 opinnäytetyön teki 20 690 opiskelijaa (AMKOTA 2005). Määrä merkitsee lukuisia opiskelijatyötunteja ja myös ohjaajien suurta työpanosta. Työskentely edellyttää siten merkittäviä taloudellisia resursseja. Opinnäytetyön edellytykset, ohjeet ja ohjausresurssit vaihtelevat jonkin verran ammattikorkeakouluissa (Jurvakainen 2005, Laitinen 2005). Myös opinnäytetyön prosessi tavoitteineen eri koulutusaloilla poikkeaa toisistaan lähinnä aikaisempaan opistoaste-aikaiseen käytäntöön perustuen.

Opinnäytetyö on yksi keskeisimmistä asiantuntijuutta tukevista oppimisprosesseista ammattikorkeakouluopinnoissa (Frilander-Paavilainen 2005). Opinnäytetyön sisällöt niveltyvät ammatillisiin opintoihin, harjoitteluun ja opiskelijan omiin mielenkiinnon kohteisiin. Parhaimmillaan opinnäytetyö edistää opiskelijan työllistymistä (Varjonen 1998, Ylönen 2005). Opinnäytetyötä tehdessään opiskelija kehittää omaa luovuutta ja itseilmaisua. Pyrkimys on kehittää myös omaa kirjallista ilmaisua, sillä korkeakouluopiskeluun kuuluu taito kirjoittaa tekstejä (Julkunen 2002). Ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelijan kirjoittaa opinnäytetyönsä alalta myös kypsyysnäytteen, jolla osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 352/2003).

Opinnäytetyöt ovat yksi tuloksellisuuskriteeri vuosittain käytävissä tavoitesopimusneuvotteluissa. Opinnäytetyöt nähdään yhtenä osana ammattikorkeakoulun aluekehitystyötä. Määrällisenä arviointikriteerinä on, miten paljon ammattikorkeakoulun opinnäytetöistä tehdään työelämän tilaamina eli miten usein opinnäytetöiden tavoitteena on hyödyntää jollakin tavalla työelämää. Opinnäytetöiden laadullista arviointia on tehty vuosien ajan opetusministeriön rahoittaman valtakunnallisen Thesis - kilpailun avulla. Kilpailu alkoi vuonna 1992 insinööritöiden palkitsemisella, mutta on vuoteen 2005 mennessä laajentunut kattamaan kaikki ammattikorkeakoulujen koulutusalat. Kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulut itse ovat vastuussa opinnäytteidensä laadusta.

Opinnäytteet voivat olla osa myös ammattikorkeakoulujen tutkimus – ja kehittämistoimintaa. Am¬mattikorkea¬koululain (351/2003) mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on opetuksen lisäksi harjoittaa ammattikorkea¬kouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huo¬mioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Lain mukaan tutkimus- ja kehitystyön tavoitteena tutkia ja kehittää työelämään liittyvää osaamista, opetuksen sisältöjä, työelämää ja aluetta. Ammattikorkeakoulujen toiminnan peruslähtökohtana on yhteistyö toimintaympäristönsä kanssa.

Opinnäytetöitä ja opinnäytetyöprosesseja on kehitetty ammattikorkeakouluissa viime vuosina (Vesterinen 2003a, Salo ym. 2004, Jaatinen 2004). Kehittämistyön pohjana tutkimustiedon antama näyttö on arvokasta. Aiemmin opinnäytetöihin liittyvistä tutkimuksista ei ole tehty kattavaa katsausta. Tämä artikkeli on yksi tuotos opetusministeriön rahoittamasta Opinnäytetöiden kehittäminen – hankkeesta. Hanke on valtakunnallinen ammattikorkeakoulujen verkostohanke, jonka tavoitteena on kehittää perustutkintoon kuuluvia opinnäytetöitä, lisätä opinnäytteiden tunnettuutta sekä edistää valtakunnallista keskustelua ja verkostoitumista. Hanke toteuttaa valtioneuvoston hyväksymää koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa (Koulutus ja tutkimus 2003-2008, 2004), jonka yhtenä tavoitteena opetuksen kehittäminen. Tavoite koskee myös opinnäytetöiden kehittämistä.

Tämän artikkelin tavoitteina on

kerätä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä tehdyt tutkimukset,

arvioida tutkimusten antama näyttö ja tunnistaa kehittämishaasteet opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien näkökulmasta sekä

pohtia, miten opinnäytetyöt niveltyvät ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyöhön.

Aineisto

Kirjallisuushaku

Kirjallisuushaku tehtiin yleisimmistä sähköisistä kotimaisista ja ulkomaisista alaan liittyvistä tietokannoista. Kotimaiset tietokannat olivat Leevi, Linda, Oula, Arto ja Aleksi. Ulkomaiset tietokannat Sciencedirect, Eric ja Ebsco. Hakusanoina olivat opinnäytetyö ja ammattikorkeakoulu (final project OR bachelor’s thesis AND polytechnic OR/AND higher education). Tietokantojen lisäksi tarkistettiin hakutulosten lähdeviitteet.

Käytetyistä ulkomaisista tietokannoista ei hakusanoilla löytynyt aiheeseen liittyviä julkaistuja tutkimuksia. Lähinnä aihetta olevissa artikkeleissa tutkittiin kyselyperustaista opettamista ja tutkimusta yleensä korkeakoulussa (Brew 2003), maisteritutkinnon pro gradu – tutkielman kirjoittamista narratiivisella lähestymistavalla (Ylijoki 2001), tohtorintutkinnon väitöskirjojen tekemisen prosesseja (Mullins & Kiley 2002) tai niiden kriteerejä (Winter ym. 2000). Nämä jätimme analyysista pois, koska niissä ei oltu käsitelty ammattikorkeakoulutasoisia opinnäytetöitä.

Haun tulokset

Haun tuloksena saatiin yhteensä 14 tutkimusta. Tutkimukset oli tehty vuosina 1998 – 2003. Tutkimuksissa oli kerätty aineistoa yhteensä 211 opinnäytetyöstä, 794 opiskelijalta, 193 opettajalta ja 50 työelämän edustajalta. Tutkimuksissa kartoitettiin opiskelijoiden (Ruoko 1998, Alanko-Turunen 1999, Stenfors 1999, Frilander 2000, Leinonen 2001, Rissanen 2001, 2003), opettajien (Alanko-Turunen 1999, Stenvall 1999, Frilander 2000, Kauppi 2000) tai työelämän ohjaajien (Varjonen 1998, Frilander 2000, Rissanen 2001, 2003) käsityksiä, kokemuksia, mielipiteitä tai merkityksiä opinnäytetyöstä, sen tavoitteista ja ohjauksesta.

Tutkimuksista kolme oli väitöskirjatutkimusta (Stenfors 1999, Kilpiäinen 2003, Rissanen 2003), viisi lisensiaatintutkimusta (Varjonen 1998, Alanko - Turunen 1999, Frilander 2000, Leinonen 2001, Rissanen 2001), neljä pro gradu –tutkielmaa (Ruoko 1998, Kauppi 2000, Salmi 2000, Elo 2001), yksi ammattikorkeakoulun opettajan tekemä interventiotutkimus (Vesterinen 2003b) ja yksi opetusministeriön rahoituksella tehty selvitys (Stenvall 1999).

Aineiston analyysi

Katsausta varten tutkimuksista kerättiin yksityiskohtaiset tiedot, kuten tutkimuksen tavoite, kohderyhmä ja menetelmät sekä saadut keskeiset tulokset (liitetaulukko 1). Kunkin ryhmän sisällä aineistoa analysoitiin sisällönanalyysilla. Seuraavassa esitellään tulokset, joissa ensin kuvataan aineistona olleet tutkimukset ja sen jälkeen tulokset opinnäytetöiden, opiskelijoiden, opettajien, työelämän näkökulmasta.

Tulokset

Aineiston kuvaus

Tutkimusten aineistona olivat valmiit opinnäytetyöt tai opiskelijoilta, opettajilta tai työelämän edustajilta kerätty kysely -, haastattelu - tai esseekirjoituksista koostuva materiaali. Useimmat tutkimukset olivat kuvailevia poikkileikkaustutkimuksia, joihin aineisto oli kerätty kyselylomakkeiden ja haastattelujen avulla.

Opinnäytetyöraportit olivat analysoinnin kohteena kuudessa tutkimuksessa. Niistä tarkasteltiin asiantuntijuuteen kehittymistä (Alanko-Turunen 1998), tieteellisen ajattelun kehittymistä (Stenfors 1999), hyödynnettävyyttä työelämään tai työelämäyhteistyötä (Salmi 2000, Rissanen 2001, 2003) tai opinnäytetyön pohdinnan tai johtopäätösten tiedon luonnetta (Elo 2001).

Opiskelijat olivat kohderyhmänä 12 tutkimuksessa. Eniten oli selvitetty terveysalan opiskelijoiden näkemyksiä (Ruoko 1998, Stenfors 1999, Kauppi 2000, Salmi 2000, Elo 2001, Leinonen 2001, Kilpiäinen 2003). Lähes yhtä monessa kohderyhmänä oli kaupan ja hallinnon alan opiskelijoita (Alanko - Turunen 1999, Rissanen 2001, 2003, Vesterinen 2003b). Vain kahdessa tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena olivat muuan alan kuin terveysalan tai kaupan ja hallinnon alan opiskelijat. Varjonen (1998) tutki muotoilun koulutusohjelman opiskelijoiden opinnäytetöitä ja Frilander (2000) insinööriopiskelijoiden opinnäytetöitä. Lisäksi kuudessa tutkimuksessa kohderyhmänä olivat ammattikorkeakoulun opettajat ja viidessä tutkimuksessa työelämän edustajat.

Aineistossa oli poikittaistutkimusten lisäksi yksi pitkittäistutkimus (Kilpiäinen 2003) ja kaksi interventiotutkimusta (Varjonen 1988, Vesterinen 2003b). Kilpiäinen (2003) selvitti pitkittäistutkimuksessa, millaisia merkityksiä terveysalan opiskelijoille oli muodostunut tutkimuksellisen ja ammatillisen toiminnan opetuksesta ja ohjauksesta. Aineisto oli koottu 142 opiskelijalta kolmessa vaiheessa 1994 – 1995, 1996-1997 ja 2000-2001 välisinä aikoina. Lopullisessa tarkastelussa oli mukana 71 opiskelijan tekstit (esseet, ryhmähaastattelut, avoin kyselylomake).

Varjonen (1998) kehitti Hämeen ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelman opinnäytetyötä muuttuvan työelämän tarpeita vastaavaksi. Samalla kehitettiin korkeakoulun ja työelämän välistä dialogia sekä opinnäytetyötä varteenotettavaksi välineeksi opiskelijoiden työelämään siirtymisessä. Kolmivuotisen toimintatutkimuksen toimijat olivat tutkija (n=1), opiskelijat (n=9), opinnäytetöiden ohjaajat (n=7) ja työelämän edustajat (n=9). Kaiken kaikkiaan kehitetyistä opintojaksoista palautetta antoi 48 opiskelijaa.

Vesterisen (2003b) interventiotutkimuksessa selvitettiin, miten kirjoittajan kehittämää opinnäytetyöklinikka oppimis- ja ohjausympäristönä edesauttaa tradenomiopiskelijoiden tutkimusmenetelmällistä ja ammatillista osaamista sekä vaikuttaa valmistumisaikoihin. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla, kyselylomakkeilla ja tutkijan osallistuvan havainnoinnin avulla 43 opiskelijalta ja seitsemältä opettajalta. Vesterinen (2003a, 2003b) määrittelee opinnäytetyöklinikan olevan oppimisympäristö ja oppimismenetelmä, jolla opiskelijat ohjauksessa oppivat tutkimusmenetelmällisesti ja sisällöllisesti toteuttamaan opinnäytetyöprosessia. Opinnäytetyöklinikan tavoitteena on nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista ja kasvattaa menetelmällistä ja ammatillista osaamista.

Kahdessa tutkimuksessa (Alanko-Turunen 1999, Stenvall 1999) pyrittiin tunnistamaan ammattikorkeakoulujen opinnäytetyökulttuuria ja opinnäytetyön asemaa ammattikorkeakoulussa. Stenvall (1999) selvitti opinnäytetöiden kulttuuria ammattikorkeakoulujen alkuaikoina. Selvityksessä kartoitettiin ammatillisen opinnäytetyön asemaa ammattikorkeakouluissa etsimällä vastauksia seuraavin kysymyksin: Miten opettajat ohjaavat opinnäytetöitä? Miten paljon opinnäytetöitä tehdään työelämälle? Tehdäänkö työt työelämän kehittämistoimintana vai akateemisina pro gradu – töinä? Kysely suunnattiin ammattikorkeakoulujen opettajille (n=69) keväällä 1996.

Opinnäytetyön luonne

Valmiit opinnäytetyöt olivat analyysikohteina kuudessa tutkimuksessa (Alanko-Turunen 1999, Stenfors 1999, Salmi 2000, Rissanen 2001, 2003, Elo 2001). Opinnäytetöitä oli yhteensä 211, joista terveysalalla oli tehty 100 sekä kaupan ja hallinnon alalla 111. Muissa tutkimuksissa opinnäytetyöt eivät olleet aineistona.

Opinnäytetöille ei ollut muodostunut vuoteen 2004 mennessä omaleimaista kuvaa. Useissa tutkimuksissa sitä pyrittiin selvittämään. Stenvallin (1999) tutkimuksessa ammattikorkeakouluopettajat määrittelivät opinnäytetyön siten, että se oli ’perinteinen akateeminen’ tai ’käytännöllinen’. Akateeminen opinnäytetyö nähtiin kirjallisena teoreettisena tutkielmana. Opettajat pitivät tällaista tutkimusta palveluna työelämälle, koska työelämä saa niistä tutkimustuloksia. Ns. käytännöllisten opinnäytetöiden aiheet saatiin suoraan työpaikoilta, työ oli usein koulutusohjelman ja työelämän yhteistyöhanke ja opinnäytetyöt palvelivat yhteistyötoimijoita työelämässä. Opinnäytetöiden käytännöllinen merkitys korostui erityisesti kulttuurin, luonnonvara-alan sekä tekniikan ja liikenteen koulutusaloilla. Kaupan ja hallinnon sekä sosiaali- ja terveysalan opettajat luonnehtivat opinnäytetöitä tutkimuksen tekemisenä. (Stenvall 1999)

Salmen (2000) diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetöistä tehdyn tutkimuksen mukaan kahdeksan opinnäytetyötä kolmestakymmenestä oli tehty alusta loppuun työelämän kanssa yhteistyössä. Kaikki kahdeksan työtä oli kehittämishankkeita, eivät tutkimustyyppisiä empiirisiä tutkimuksia. Tekijän tulkinnan mukaan diakonia-ammattikorkeakouluun näytti olevan muodostumassa käytännöllinen ja työelämää kehittävä opinnäytetyökulttuuri.

Terveysalan opinnäytetöistä oli tunnistettavissa tieteellisen ongelmanratkaisun prosessin päävaiheet (Stenfors 1999). Kritiikkiä aiheutti se, että niistä puuttui syvällinen ja pohtivat ote. Lisäksi persoonallinen ja luova asiantuntijuutta tukeva tavoitteellisuus näytti katoavan kaavamaisen työskentelyn taakse (Stenfors 1999, Elo 2001). Myös Leinonen (2001) kyseli, ohitetaanko myös asiantuntijuuden kehittymisen pohdinta ohjauskeskusteluissa. Tähän pohdintaan antoi osviittaa se, että opinnäytetöissä oli melko vähän opiskelijan omaa, kriittistä pohdintaa oppimisprosessista. Kuitenkin opinnäytetöiden ammattikorkeakouluissa tulisi suuntautua yhä enemmän ammatilliseen kasvuun ja asiantuntijuuden kehittymiseen. Tämä voisi näkyä opinnäytetöiden pohdinnassa kriittisenä reflektiona. Myös talouden ja hallinnon opiskelijoiden opinnäytetöistä puuttui reflektoiva pohdinta (Alanko-Turunen 1999).

Opiskelijoiden näkökulma

Opiskelijoiden mielipiteitä, käsityksiä ja kokemuksia opinnäytetöistä ja niiden valmisteluprosesseista kartoitettiin kymmenessä tutkimuksessa (Ruoko 1998, Varjonen 1998, Alanko-Turunen 1999, Stenfors 1999, Frilander 2000, Leinonen 2001, Rissanen 2001, 2003, Kilpiäinen 2003, Vesterinen 2003b).

Kilpiäisen (2003) tutkimuksessa terveysalan opiskelijat olivat kokeneet opinnäytetyön ohjauksen ja aiheenvalinnan vaihtoehdottomaksi ja pakottavaksi. Tätä ei kuitenkaan tukenut Leinosen tutkimus (2001), jonka mukaan 35 % opiskelijoista löysi tutkimusaiheen oppilaitoksen tarjonnasta, 25 % oman kiinnostuksen perusteella ja 23 % harjoittelukokemuksesta loput oli löytänyt aiheen muista syistä. Tästä tutkimuksesta ei käynyt ilmi, mihin oppilaitosten opinnäytetöiden aiheiden tarjonta perustui.

Terveysalan opiskelijat pitivät vaikeana teoriataustan kirjoittamista ja synteesin tekemistä (Stenfors 1999). Samoin opiskelijat kokivat tieteellisen toiminnan terveysalan ammattikorkeakoulussa epämääräisenä, liian abstraktina ja osittain tarpeettomana (Kilpiäinen 2003, 2004). Syiden he näkivät enimmäkseen nousevan tieteellisen toiminnan opetuksen ja opinnäytetöiden ohjauksen puutteista. Ammatillisen toiminnan he kokivat itselleen tärkeäksi, mutta tätä tärkeyttä ei heidän näkökulmastaan opetuksen ja ohjaamisen tasolla riittävästi korostettu. Voi olla samaa mieltä tutkijan (Kilpiäinen 2003, 2004) tulkinnan kanssa siitä, että koulutuksellinen tausta on etäännyttänyt osan hoitoalan opettajista terveysalan käytännöstä.

Opiskelijoiden mielipiteet opinnäytetyön hyödyllisyydestä vaihtelivat. Osa opiskelijoista koki, että opinnäytetyö edisti asiantuntijuutta, kriittistä ajattelua ja itsenäistä työskentelyä (Ruoko 1998, Alanko-Turunen 1999, Frilander 2000, Leinonen 2001, Rissanen 2003), mutta eivät kaikki. Opinnäytetöiden tuottaman tiedon avulla kehitettiin työelämän käytänteitä ja toimintamalleja. Opinnäytetyötä pidettiin opiskelijan käyntikorttina työelämään ja mahdollisesti tulevaan työpaikkaan. Nämä näkemykset ovat painottuneet yhä enemmän viime vuosina.

Opettajien näkökulma

Opettajien näkökulmaa oli tarkasteltu kuudessa tutkimuksessa (Varjonen 1998, Alanko-Turunen 1999, Stenvall 1999, Frilander 2000, Kauppi 2000, Vesterinen 2003b). Opiskelijoiden mukaan hyvä ohjaaja antaa selkeää ja kriittistä palautetta sekä opettaa, neuvoo ja rohkaisee aina tarvittaessa (Ruoko 1998, Leinonen 2001). Opinnäytetyön ohjaus on keskeisimpiä asioita opinnäytetyöprosessissa.

Opinnäytetyön teon alkuvaiheen ohjaus painottuu opinnäytetyön tavoitteisiin, aiheen valintaan, sen rajaukseen (Frilander 2000, Leinonen 2001), aikataulun laadintaan (Frilander 2000, Leinonen 2001). Opettajat pohtivat sitä, mikä opinnäytetöissä on sallittua ja mikä ei. Opiskelijat koettiin valinnoissaan konservatiivisiksi (Alanko-Turunen 1999). Leinosen (2001) tutkimuksessa terveysalan opiskelijat kokivat tarvitsevansa eniten apua teoreettisen taustan, aineiston keruun ja analysoinnin suunnitteluun ja valintaan sekä pohdinnan ja johtopäätösten tuottamiseen. Sen sijaan opiskelijat eivät kokeneet tarvitsevansa opastusta materiaalin etsintään, raportin laadintaan tai luotettavuuden tarkasteluun (Leinonen 2001). Opiskelijoista opettajien ohjausyhteistyö työelämän edustajien kanssa jäi vähäiseksi (Frilander 2000).

Opinnäytetyö oli lisännyt yhteistyötä opettajien ja työelämän välillä. Kaupin (2000) tutkimuksessa terveysalan opettajien mukaan työelämäyhteistyö opinnäytetöissä toteutui hyvin. Vaikka opettajat edelleen pitivät työelämäyhteistyötä ja sen tiivistämistä tärkeänä, niin opettajien ohjausresurssit eivät riittäneet tiiviimpään yhteistyöhön (Varjonen 1998, Frilander 2000, Kauppi 2000). Kuitenkin opinnäytetyötä ohjaavan opettajan roolia opiskelijan ja työelämän välillä pidettiin ratkaisevana tekijänä. Toisaalta opettajien mukaan nimenomaan opiskelija oli linkki yrityksen ja opettajan välillä (Frilander 2000).

Opettajilla oli opinnäytetyön merkityksestä erilainen näkemys kuin opiskelijoilla ja työelämäohjaajilla (Frilander 2000). Työelämäohjaajien ja opiskelijoiden mielestä opinnäytetyö uudisti työelämää, kun taas opettajien näkökulmasta opinnäytetyössä oli tavoitteena opiskelijan oppiminen ja työpaikan saanti. Parhaana muotona ammattikorkeakoulun opinnäytetyöksi opettajat kuitenkin pitivät suunnittelu – tai kehittämishanketta (Kauppi 2000). Opettajat liittäisivät opinnäytetyön kiinteämmin ammatillisiin opintoihin. Työelämäohjaajat olisivat antamassa asiantuntijuuttaan koko opinnäytetyöprosessin käyttöön.

Työelämän näkökulma

Työelämän näkökulmaa kartoitettiin viidessä tutkimuksessa (Varjonen 1998, Frilander 2000, Kauppi 2000, Rissanen 2001, 2003). Niissä pyrittiin vastaamaan seuraaviin keskeisiin kysymyksiin: Mistä lähtökohdista opinnäytetöitä tehdään? Miten työelämä voi hyötyä opinnäytetöistä? Mitä ehtoja työelämän kehittämiseen liittyvältä opinnäytetyöprosessilta edellytetään? Miten opettajat näkevät työelämän kehittämiseen pyrkivät opinnäytetyöt? Tässä aineistossa työelämän näkökulmaa oli tutkittu varsin niukasti. Työelämän tarpeisiin vastaava opinnäytetyö kehittää parhaiten asiantuntijuutta, jos se tehdään aidossa työympäristössä muiden toimijoiden kanssa yhdessä (Rissasen 2001).

Salmen (2000) mukaan työelämää hyödyttävän hankkeen kriteerit ovat intensiivinen mukanaolo prosessissa, kaikkien osapuolinen sitoutuminen hankkeeseen ja hankkeen ehdoilla eteneminen. Työelämän edustajat korostivat kaikkien osapuolten yhteisten tapaamisten merkitystä työelämän ja ammattikorkeakoulun dialogin ja yhteistyön edistämiseksi. Tällainen monen organisaation välinen yhteistyö kuitenkin mutkistaa ja tuo monenlaisia haasteita kaikille osapuolille opinnäytetyöprosessissa. Erityisesti vastuuseen, ohjaukseen, tavoitteisiin, menetelmiin ja tiedon välittämiseen liittyvät kysymykset saattavat tuottaa ongelmia ja sekaannusta. Työelämän tarpeisiin tehtävä opinnäytetyö merkitsee usein monien samanaikaisesti käytettävien eri tutkimusmenetelmien korostumista (Frilander 2000, Rissanen 2003, 2004).

Pohdinta

Aineiston laatu

Tavoitteena oli kerätä ja arvioida tutkimusnäyttö koskien ammattikorkeakulujen opinnäytetöitä. Tutkimukset oli tehty viiden vuoden aikavälillä vuosina 1998 - 2003. Aineiston muodostivat ne tutkimukset, jotka löytyivät hakusanoilla opinnäytetyö ja ammattikorkeakoulu. Ensimmäinen haku tehtiin elokuussa 2004 ja uusintahaku tammikuussa 2005. Haun ulkopuolelle saattoi jäädä tutkimuksia, joita ei ole indeksoitu käytetyillä hakusanoilla. Koska hakuun liitettiin myös manuaalinen haku lähdeluetteloista, niin mitä todennäköisimmin näiden tutkimusten antama näyttö kuvaa kattavasti tutkittua tietoa ammattikorkeakoulun opinnäytetöistä.

Aineiston laatua voi heikentää se, että kahta lukuunottamatta tutkimukset olivat eriasteisia yliopisto-opintoihin tehtyjä opinnäytetöitä. Tutkimusten vähäinen lukumäärä kertoo myös siitä, että ammattikorkeakouluissa tutkitaan omaa työtä vielä vähän. Aineistoa yksipuolistaa se, että terveysala sekä kaupan ja hallinnon ala olivat yliedustettuina. Tutkimustietoa ei ole kaikilta aloilta lainkaan. Kehittämistyön pohjaksi tarvitaan pikaisesti tutkittua tietoa kaikilta aloilta. Puutteena on myös kansainvälisen tiedon puuttuminen.

Tulosten tarkastelu

Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt olivat vuosina 1998 – 2003 paljolti tutkimustyyppisiä opinnäytetöitä. Kuitenkin jo ammattikorkeakoulujen perustamisesta lähtien on korostettu sitä, että ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tulisi olla entistä tietoisemmin kehittämistehtävän tyyppinen tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa tehty opinnäytetyö. Tutkimustyyppiset opinnäytetyöt ovat saaneet osakseen kritiikkiä. Niitä on pidetty liian samankaltaisina pro gradu – tutkimusten kanssa ja akateemisen mallin mukaan kaavamaisesti tehtyinä. Näin siitä huolimatta, että ammattikorkeakouluopinnot opinnäytetyön tekoon ja siihen valmentaviin opintoihin ovat pienemmät yliopisto-opintoihin verrattuna. Samoin tavoitteet ovat erilaiset pro gradu- tutkielmalle ja ammattikorkeakoulujen opinnäytetyölle. Yhtenä syynä samankaltaisuuteen on arvioitu olevan ammattikorkeakoulujen opettajien oma tausta akateemisine opinnäytteineen. Opettajille on juurtunut akateemisen opinnäytetyön malli, josta poisoppiminen on haastavaa (Kilpiäinen 2004).

Tulosten mukaan opinnäytetyö edisti opiskelijan asiantuntijuutta, kriittistä ajattelua ja itsenäistä työskentelyä. Tutkimuksissa nousi esille sitä, että opinnäytetyössä tuotetaan tietoa kehittämään työelämän käytänteitä ja toimintamalleja. Opettajilla näyttää olevan vahva kiinnostus kehittää opinnäytetöitä omaleimaiseen suuntaan. Tämä edellyttää yhä tiiviimpää yhteistyötä työelämän kanssa.

Stenforsin (1999) tutkimuksessa terveysalan opiskelijat pitivät vaikeana teoriataustan kirjoittamista ja synteesin tekemistä. Tämä ei sinänsä ole yllättävää. Nämä ovat kokeneellekin tutkijalle vaativia tehtäviä. Pohdittava onkin, millaisia valmiuksia on karttunut opintojen myötä ensimmäistä opinnäytetyötään tekevälle ammattikorkeakoulusta valmistuvalle opiskelijalle? Vaaditaanko häneltä samanlaisia valmiuksia kuin tiedekorkeakoulun opinnäytetöiden tekijöiltä, joita pyritään ohjaamaan ja harjaantumaan tieteellisen työskentelyn menetelmien oppimiseen opinnäytetöiden teon kautta?

Tulokset antoivat viitteitä siitä, että opinnäytetyö voi olla opiskelijan käyntikortti työelämään ja mahdollisesti tulevaan työpaikkaan (Varjonen 1998, Rissanen 2003). Nämä näkemykset ovat painottuneet yhä enemmän viime vuosina. Opinnäytetyön tavoitteet eri näkökulmista täydentävät toisiaan, mutta voivat tuoda esiin myös jännitteitä. Yhteinen keskustelu ja sopiminen opinnäytetyöskentelyn alkuvaiheessa auttavat ymmärtämään ja yhtenäistämään käsityksiä opinnäytetyön tavoitteista ja merkityksestä.

Opinnäytetyön tekeminen parhaimmillaan opettaa kurinalaiseen, tavoitteelliseen työskentelyyn. Etenkin, jos alkuvaihe on tehty perusteellisesti, tiedetään mitä tehdään ja miten asiaa on aiemmin selvitetty, niin työskentelyllä on hyvä pohja. Opinnäytetyön tekemisen päätavoitteet, asiantuntijuuteen kasvun tukeminen ja kurinalaisuus ei saa unohtua. Tätä puoltaa myös se, että ammattikorkeakoulun opinnäytetyö on useinkin tekijänsä ensimmäinen tutkimuksellinen, laaja työ. Opiskelijalla on oikeus opinnäytetyön teon yhteydessä opiskella perustaitoja. Paljon peräänkuulutetaan opinnäytetöiden luovuutta ja innovatiivisuutta. Ehkä olisi hyvä yhdessä keskustella, mitä nämä tarkoittavat ensimmäisen opinnäytetyön tekemisessä.

Leinonen (2001) pohti, ohitetaanko asiantuntijuuden kehittymisen pohdinta ohjauskeskusteluissa. Tähän pohdintaan antoi osviittaa se, että opinnäytetöissä melko vähän on opiskelijan omaa, kriittistäkin pohdintaa oppimisprosessistaan. Kuitenkin opinnäytetöiden ammattikorkeakouluissa tulisi suuntautua yhä enemmän ammatilliseen kasvuun ja asiantuntijuuden kehittymiseen. Tämä voisi näkyä opinnäytetöiden pohdinnassa kriittisenä reflektiona.

Onko etenkin terveysalan koulutuksessa painotusta kaavamaiseen opinnäytetyöskentelyyn? Tätä kritiikkiä pohtivat Leinonen (2001) ja Kilpiäinen (2003, 2004) opiskelijoilta kerätyn aineistonsa pohjalta. Onko niin, että persoonallista ja luovaa asiantuntijuutta tukeva tavoitteellisuus katoa rutiininomaisen, kaavamaisen ja hyvin strukturoidun työskentelyn taakse, kyselee Leinonen (2001)? Myös Kilpiäisen (2003) tutkimuksessa opiskelijat kokivat opinnäytetyön ohjauksen ja aiheenvalinnan vaihtoehdottomaksi ja pakottavaksi.

Käsitykset teorian merkityksestä ja asemasta ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä vaihtelevat. Näyttää siltä, että nykyisessä keskustelussa on edetty pois dikotomisesta teoria – käytäntö- asetelmasta (Rissanen 2004). Teoriaa ei enää pidetä käytännölle etäisenä, vaan ajattelua ohjaavana ohjenuorana ja asiantuntijalle välttämättömänä, toiminnan perusteet antavana tietopankkina. Teorian käyttöä opitaan opinnäytetyön tekemisessä.

Opinnäytetyölle asetetaan monia odotuksia, ehkä jopa liikaa. Hakala (2004) on kysynyt ammattikorkeakoulujen opettajilta tunnusmerkkejä niin sanotusta toiveiden opinnäytetyöstä. Tälläinen opinnäytetyö on haasteltujen mukaan aiheeltaan ja taustaltaan riittävän perusteltu, rajaukseltaan mieluummin suppea ja syvällinen kuin laaja ja pinnallinen, aihevalinnaltaan ja toteutustavaltaan omaperäinen, ennakkoluuloton, idearikas ja innovatiivinen sekä näkökulmaltaan ns. perinteistä insinöörityötä laajempi, käytännönläheinen ja yhteydessä työelämään, osoittaa asiantuntijuutta ja tekijänsä itsenäistä ajattelua ja on ammatillisen toiminnan kehittämiselle tuloksekas, suunnitelmallisesti tavoitteisiin etenevä, analyyttinen ja looginen ja sen tulee olla hyödynnettävissä ja hyödyllinen, tiedonhankintataitoja ja lähdekritiikkiä osoittava, pohtiva ja kantaa ottava sekä raportoinniltaan onnistunut.

Mielenkiinnon kohteena näyttää monessa keskustelussa olevan harjoittelun ja opinnäytetyön yhdistäminen. Tällä hetkellä yhdistäminen on käytännön toiminnassa tarkoittanut esimerkiksi harjoittelijan ja opinnäytetyöntekijän yhteismarkkinointia työnantajille, kuten Haaga Ammattikorkeakoulussa tai sitä, että opiskelijaa kannustetaan tekemään opinnäytetyö harjoittelupaikkaan, kuten Savonia Business ammattikorkeakoulu. Kansainvälisesti harjoittelun ja opinnäytetyön tekemisen yhdistämiseen löytyy toimintamalleja esimerkiksi Hollannista.

Opiskelijan oppiminen opinnäytetyöprosessin avulla on kiistatta keskeisin tehtävä. Työelämän kehittäminen tulee tärkeäksi ammattikorkeakoululle asetettujen tavoitteiden (opetus, tutkimus- ja kehitystyö sekä aluekehitystyö) toteuttamisen kautta. Onkin tärkeä pohtia, missä määrin opinnäytetyöt voivat vaikuttaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja erityisesti, miten työelämän odotukset ja opiskelijan oppimistavoitteet sovitetaan toisiinsa.

Opinnäytetöiden hyödyntäminen tutkimus- ja kehitystyössä

Opinnäytetöitä ei analysoiduissa tutkimuksissa pidetty osana ammattikorkeakoulujen tutkimus - ja kehitystyötä. Tähän voi vaikuttaa ajankohta, jolloin tutkimukset oli tehty. Asiaa on hyvä kuitenkin pohtia, sillä tämä puhuttaa yhä enemmän tänä päivänä. Työelämän kehittäminen ja laajemmin ottaen alueen kehittäminen tapahtuu opetuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön kautta. Tavoitteena on tuottaa lisäarvoa alueelle lisätä omaa osaamista ja nostaa alueen osaamistasoa. Missä määrin opinnäytetyöt voivat vaikuttaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi? Voisivatko lähes kaikki opinnäytetyöt olla työelämää hyödyttäviä ja tukea ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä?

Miten tähän päästään? Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön strategiassa on määritelty ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön painoalat alueen työelämän tarpeiden mukaisesti (Tutkimus- ja kehitystyö suomalaisissa ammattikorkeakouluissa 2004). Opinnäytetöitä ohjataan osaksi näitä laajoja työelämän kehittämisprojektia, joka toteutetaan yhdessä työelämän kanssa. Tällöin opiskelijat ja opettajat toteuttaisivat luontevasti ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehityshankkeita. Opinnäytetyöt myös profiloisivat ammattikorkeakoulua ja vahvistaisivat ammattikorkeakoulun imagoa ja tunnettavuutta.

Koulutuksella ja tutkimuksella on mahdollista vaikuttaa yhteiskunnan ja työelämän kehitykseen, työn organisointiin ja sen sisältöihin. Oppimisympäristön muutos on tapahtunut. Ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittämisessä oleellista on rakentaa proaktiivinen suhde työelämään, jotta mahdollistetaan työelämän kehittäminen ja tulevaisuuden työntekijöiden kouluttaminen (Kauppi 2003). Työelämä haastaa uudistamaan sekä opetuksen että opiskelun. Koulumaisen opetustyylin tulee muuttua innovatiiviseen kehittämistoimintaan ja yrittäjyyden valmiuksia antavaan työskentelyyn. Työelämän edustajat odottavat opettajalta aktiivista yhteistyötä työelämän edustajien kanssa opinnäytetyöprosessin aikana sekä innovatiivisia ratkaisuja kehityskohteisiin ja uusia toimintamalleja. Tähän haasteeseen opettajien pitäisi pystyä vastaamaan. Opinnäytetyöt osana opettajan työvälineitä kehittävät opetusta ja mahdollistavat myös oman substanssialansa tutkimisen ja sitä kautta opetuksen kehittämisen.

Ammattikorkeakoulujen vaikuttavuuden kannalta merkittä¬vää on se, miten opettajat tulevat mukaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja miten hyvin he pystyvät ni¬vomaan opinnäytetyöt työelämän pienempiin tai suurempiin kehittämishankkeisiin. Ammattikorkeakoulun aktiivinen ja vakiintunut yhteistyö työelämän ja muiden alueen kehittäjäorganisaatioiden kanssa on välttämätöntä, jotta opinnäytetöiden ohjaajat ja tutkijat hallitsevat työelämän tutkimusmenetelmien lisäksi ammattialan verkostot ja työelämän tulevaisuuden osaamistarpeet.

Jatkohaasteet

Opinnäytetyön tekeminen on ammattikorkeakoulun yksi ydinprosessi, jonka laadunvarmistusjärjestelmän tulee olla kunnossa. Nykyisin se näyttäisi olevan aika usein irrallinen prosessi. Prosessin tiiviimpi kytkeminen opetus-, tutkimus - ja kehitystyöprosesseihin voisi olla ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden luonteenomainen piirre. Tarvitaan enemmän johdonmukaista tutkimusta opinnäytetöistä ja niiden prosesseista kaikilta koulutusaloilta.

Tiedetään, että työelämän tarpeisiin vastaava opinnäytetyö kehittää parhaiten asiantuntijuutta, jos se tehdään aidossa työympäristössä muiden toimijoiden kanssa yhdessä (Rissanen 2003, 2004). Tästä huolimatta työelämän näkökulmaa oli tutkittu varsin niukasti ja saadut tulokset jäivät melko pinnallisiksi. Työelämän viestit ovat yhteistyöhön rohkaisevia (Rissanen 2003, Below & Lakovaara 2005).

Opinnäytetöiden omaleimaisuutta ja niiden vaatimustasoa etsitään vielä. On hyvä, että parhaillaan opinnäytetöitä kehitetään omaleimaisiksi ja niiden odotetaan palvelevan entistä enemmän työelämän ja alueen elinkeinoelämän tarpeita. Keskustelua käydään edelleen, kuinka paljon opinnäytetöiltä edellytetään perinteisen akateemisen eli tieteellisen tutkimuksen vaatimuksia. Samoin ammattikorkeakoulun opettajien rooli on muutosten edessä. Myöskään opinnäytetöitä ei tunneta vielä samoin kuin esimerkiksi yliopistollisia tutkimuksia.
Näiden keskustelujen soisi jatkuvan avoimina ja ennakkoluulottomina.

Ammattikorkeakoulujen haasteena on löytää työmuotoja, joiden avulla ne pystyvät rakentavasti ja monipuolisesti toimimaan alueidensa parhaaksi (Salo ym. 2004). Ammattikorkeakoulujen erityinen rooli on välitön ja kehittävä yhteistyö alueidensa yritystoiminnan kanssa. Siinä nimenomaan yrityshautomotoiminta ja yrittäjyyden liiketoimintaosaamisen kehittäminen on ammattikorkeakoulujen arkea. Samoin tavoitteena on ammattikorkeakoulujen yhä enenevä verkottuminen kansainväliselle tasolle (Siuruainen 2004).

Liitetaulukko 1. Aineistona olevat tutkimukset (n=14).

Tekijä(t), vuosi	Tavoite	Kohderyhmä ja määrä	Avainsanat	Aineisto, menetelmät
Ruoko 1998 pro gradu	Kuvailla opiskelijoiden käsityksiä ja kokemuksia harjoittelusta ja opinnäytetyöstä.	hoitotyön ja kuntoutuksen opiskelijat n= 43/ kysely n=7/ haastattelu	ammattikorkeakoulu, ohjaus, asiantuntijuus, harjoittelu, tutkielma	fenomenografinen metodi kyselylomake teemahaastattelu
Varjonen 1998 lisensiaatin- tutkimus	Kehittää ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelman opinnäytetyötä muuttuvan työelämän tarpeita vastaavaksi. Kehittää oppilaitoksen ja työelämän välillä käytävää dialogia. Kehittää opinnäytetyötä varteenotettavaksi välineeksi opiskelijoiden työelämään siirtymisessä.	toimintatutkimus: tutkija n=1 opiskelijat n=9 opinnäytetöiden ohjaajat n=7 työelämän edustajat n=9 opiskelijat vuosina 1995-97 n=48	ammattikorkeakoulu, muotoilu, opinnäytetyö, toimintatutkimus	kyselylomake havainnointi KJ-menetelmä haastattelu arviointi
Alanko - Turunen 1999 lisensiaatin- tutkimus	Kuvata ja analysoida millainen asiantuntijuutta kehittävä opinnäytetyökulttuuri on kehittynyt ammattikorkeakouluun.	talouden ja hallinnon opiskelijat n=66 opettajat n=9 opinnäytetyöt n=101	asiantuntijuus, opinnäyte, oppiminen, ammattikorkeakoulu, organisaatiokulttuuri	kysely haastattelu opinnäytetyöt
Stenfors 1999 väitöskirja	Selvittää seurantatutkimuksena opiskelijoiden kriittisen ja tieteellisen ajattelun kehitystä opiskelun alkuvaiheesta loppuun asti.	sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja kätilöopiskelijat alussa n= 192 lopussa n=105 opinnäytetyöt n=36	tieteellinen ajattelu, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu, kognitiivinen kehitys, terveydenhuollon koulutus	kysely opinnäytetyöt
Stenvall 1999	Kartoittaa ammatillisen opinnäytetyön asemaa ammattikorkeakouluissa.	opettajat n=69	opinnäytteiden sisältö, opinnäytteiden ohjaus, työelämäsuhteet, arviointi	kysely
Frilander 2000 lisensiaatin- tutkimus	Kuvata opettajien, työelämän ohjaajien sekä opiskelijoiden käsityksiä ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tavoitteista, opinnäytetyön aikana tapahtuvasta oppimisesta, opinnäytetyön ohjauksesta, opinnäytetyön aikana tapahtuvasta yhteistyöstä, opinnäytetyön hyödystä sekä toiminnan kehittämisestä.	opettajat n=23 yrityselämän ohjaajat n=31 insinööri- ja merikapteeniopiskelijat n=92	opinnäytetyö, konstruktiivinen oppiminen, tavoite, ohjaus, yhteistyö, hyöty, kehittäminen, fenomenografia, sisällön analyysi	teemahaastattelut (opettajat, työelämän edustajat) kysely (opiskelijat)
Kauppi 2000 pro gradu	Selvittää ammattikorkeakoulujen opettajien näkemyksiä terveysaloilla toteutettavasta opinnäytetyöskentelystä. Selvittää opinnäytetöiden roolia työelämäyhteistyön edistäjänä.	hoitotyön opettajat n=78	opinnäytetyö, ammattikorkeakoulu, terveysala, työelämä	kysely
Salmi 2000 pro gradu	Tutkia, hyödyttävätkö Diakonia-ammattikorkeakoulun kahden yksikön päättötyöt työelämää.	opinnäytetyöt n=30	ammattikorkeakoulu, työelämäyhteydet, työelämää hyödyttävä opinnäytetyö, pro gradu -tutkielma	opinnäytetyöt
Elo 2001 pro gradu	Kuvata ammattikorkeakoulusta valmistuvien opiskelijoiden opinnäytetyön pohdinta- ja johtopäätösosioissa ilmenevää tiedon luonnetta .	opinnäytetyöt n=34	tiedon luonne, empiirinen tieto, esteettinen tieto, eettinen tieto, henkilökohtainen tieto, hoitotyön opiskelija	sh, th, ja kätilö-opiskelijoiden opinnäytetyöt
Leinonen 2001	Selvittää ammattikorkeakoulun opiskelijan mielipiteitä opinnäytetyöstä ja sen ohjauksesta. Kuvata Kajaanin ammattikorkeakoulun terveysalan opinnäytetöissä ilmeneviä asioita ja tätä kautta kehittää yksikön opetussuunnitelmaa ja ohjauskäytäntöjä.	terveysalan opiskelijat n=159	opinnäytetyö, opinnäytetyön ohjaus, ohjaussuhde	kysely
Rissanen 2001 lisensiaatin- tutkimus	Määritellä sekä teoriassa että käytännössä ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä työelämän näkökulmasta erityisesti liiketalouden alalla.	opiskelijat ja työelämän edustajat n=19 opinnäytetyöt n=10	ammattikorkeakoulu, tutkimus- ja kehitystyö, asiantuntijuus, kehittävä työn tutkimus, opinnäytetyö, knowledge management	työelämään suuntautuneet opinnäytetyöt teemahaastattelut
Kilpiäinen 2003 väitöskirja	Selvittää mitä ja millaisia merkityksiä opiskelijoilla on muodostunut tutkimuksellisen ja ammatillisen toiminnan opetuksesta ja ohjauksesta. Selvittää tutkimuksellisen ja ammatillisen toiminnan luonteeseen ja opetukseen ja selkeästi yhteydessä olevien osatekijöiden rakenne.	terveysalan opiskelijat n=142 lopullinen aineisto n=71	ammattikorkeakoulu, hermeneutiikka, objektiivinen hermeneutiikka, merkitys, merkitysrakenne, pragmatiikka, tutkimuksellinen ja ammatillinen toiminta, professio	essee ryhmähaastattelu
Rissanen 2003 väitöskirja	Kuvata fenomenografisen tutkimusotteen avulla ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä ja opinnäytetyöprosessia työelämäkontekstissa.	opiskelijat ja työelämän edustajat n=19 opinnäytetyöt n=10	ammattikorkeakoulu opinnäytetyö, työelämälähtöisyys, tutkimus- ja kehitystyö, asiantuntijuus, ammattitaito, tutkiva työotefenomenografia	työelämään suuntautuneet opinnäytetyöt teemahaastattelut
Vesterinen 2003	Selvittää, miten opinnäytetyöklinikka oppimis- ja ohjausympäristönä vaikuttaa tradenomiopiskelijoiden tutkimusmenetelmälliseen ja ammatilliseen osaamiseen sekä opiskelijoiden valmistumisaikoihin.	opiskelijat n=43 opettajat n=7	opinnäytetyöklinikka, oppimis- ja ohjausmenetelmä, tutkimuksellisuus ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä, kollaboratiivinen ja situationaalinen oppiminen, jaettu asiantuntijuus	puolistrukturoitu teemahaastattelu strukturoitu kyselylomake tutkijan osallistuva havainnointi

Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Albertinkuja 20, PL 222, 90 101 Oulu

Irene Isohanni, FT, tutkimus – ja kehitysjohtaja, irene.isohanni@oamk.fi
Maisa Toljamo, TtT, projektipäällikkö, maisa.toljamo@oamk.fi

Lähteet:
Alanko-Turunen, M. 1999. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyökulttuuri asiantuntijuuden kehittämisen välineenä. Kasvatustieteiden tiedekunta, lisensiaatintutkimus. Tampereen yliopisto.

AMKota 2004 tilastot – käsikirja. Opetusministeriö. [Viitattu 2.8.2005]. Saatavilla www-muodossa:
http://www.csc.fi/amkota/manual2004/Amkota_kasikirja_2004.doc.

Ammattikorkeakoululaki (351/2003). Suomen säädöskokoelma. [Viitattu 2.8.2005]. Saatavilla www-muodossa: http://www.finlex.fi.

Below, S. & Lakovaara, H –L. 2005. Työelämän edustajien näkemyksiä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä. Pro forma didactica. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Brew, A. 2003. Teaching and research: New relationships and their implications for inquiry-based teaching and learning in higher education. Higher Education Research & Development 22 (1): 3-18

Elo, A. 2001. Hoitotyön opiskelijoiden opinnäytetöissä ilmenevä tiedon luonne. Pro gradu –tutkielma, Turun yliopisto.

Frilander, E-L. 2000. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö oppimisen, yhteistyön ja kehittämisen välineenä. Lisensiaatintutkimus. Helsingin yliopisto.

Frilander-Paavilainen, E-L. 2005. Opinnäytetyö asiantuntijuuden kehittäjänä ammattikorkeakoulussa. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen julkaisuja 199. Yliopistopaino, Helsinki.

Hakala, J. 2004. Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille. Gaudeamus Kirja, Tampere.

Jaatinen, P. 2004. Miltä SAMKin opinnäytetyöt näyttävät toisin silmin? Satakunnan ammattikorkeakoulun vuoden 2002 opinnäytetöiden arvioinnista tehty tutkimus. Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimukset, Sarja A. Lauttapaino Oy, Huittinen.

Julkunen, J. 2002. Vieras ja oma teksti kohtaavat insinöörityössä. Mitä lähteiden käyttö osoittaa ammattikorkeakouluinsinöörin asiantuntijuudesta ja osaamisesta? AO-paino, Mikkeli.

Jurvakainen, P-L. 2005. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöprosessit. Pro forma didactica. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Kauppi, A. 2003. Ammattikorkeakoulujen koulutuksen kehityslinjoja. Teoksessa A. Kauppi & T. Huttula (toim.) Laatua ammattikorkeakouluihin. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2003. Helsinki: Edita, 6-18.

Kauppi, M. 2000. Opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa : tieteellinen ja käytännöllinen oppineisuus. Pro gradu – tutkielma. Tampereen yliopisto.

Koulutus ja tutkimus 2003-2008. Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriön julkaisuja 2004:6. [Viitattu 2.8.2005]. Saatavilla www-muodossa: http://www.minedu.fi/opm/koulutus/asiakirjat/kehittamissuunnitelma041203.pdf

Kilpiäinen, S. 2003. Odotetaan käytäntöä ja saadaan teoriaa : tutkimus Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijoiden käsityksistä ja kokemuksista opetuksesta ja ohjauksesta vuosina 1995-1997 ja 2000-2001. Acta Universitatis
Lappoensis 59. Lapin yliopisto.

Kilpiäinen, S. 2004. Käytännön opetus ja ohjaus hapuilee terveysalan ammattikorkeakouluissa. Kever 2.
[Viitattu 2.8.2005]. Saatavilla www-muodossa: http://www.tokem.fi/kever/kever.nsf/0/b0c3ae845f979364c2256e8f00678a3b?OpenDocument.

Laitinen, J. 2005. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeet oppimiskäsitysten ja oppimisen näkökulmasta. Pro forma didactica. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Leinonen, R. 2001. Opiskelijoiden mielipiteitä ammattikorkeakoulun terveysalan opinnäytetyöstä ja sen ohjauksesta. Lisensiaatintyö. Tampereen yliopisto.

Mullins, G & Kiley, M. 2002. ’It’s a PhD, not a Nobel Prize’: how experienced examiners assess research theses. Studies in Higher Education 27 (4): 369-386.

Rissanen, R. 2001. Tradenomin opinnäytetyö työelämäkontekstissa : empirian avulla tarkennettu malli työelämän odotuksista. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu. Lisensiaatintyö. Tampereen yliopisto.

Rissanen, R. 2003. Työelämälähtöinen opinnäytetyö oppimisen kontekstina: Fenomenografisia näkökulmia tradenomin opinäytetyöhön. Acta Universitatis Tamperensis 970. Tampereen yliopisto. Verkkojulkaisusarja Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 295.

Rissanen, R. 2004. Asiantuntijatyön kehittämisen metodit opinnäytetyön haasteena. Teoksessa H. Kotila & A. Mutanen (toim.) Tutkiva ja kehittävä ammattikorkeakoulu. Helsinki: Edita, 196-209.

Ruoko, P. 1998. Tavoitteena asiantuntijuus - käsityksiä ja kokemuksia terveysalan harjoittelusta ja opinnäytetyöstä. Pro gradu –tutkielma, Tampereen yliopisto.

Salmi, E. 2000. Millainen opinnäytetyö hyödyttää työelämää? Diakonia-ammattikorkeakoulun päättötyöt ja työelämän kehittäminen. Pro gradu – tutkielma. Helsingin yliopisto.

Salo, K. & Söderqvist, M. & Toikko, T. 2004. Ammattikorkeakoulujen artikkelimuotoinen
opinnäytetyö. Kever 4.
[Viitattu 2.8.2005]. Saatavilla www-muodossa: http://www.tokem.fi/kever/kever.nsf/0/1ecfcf285402a2cdc2256f5c005f94f5?OpenDocument.

Siuruainen, E. 2004. Valtion teknologiarahoituksen alueellinen hyödyntäminen. Selvitysmiehen loppuraportti. 28.2.2004. Kauppa- ja teollisuusministeriö.

Stenfors, P. 1999. Tieteellisen ja kriittisen ajattelun kehitys hoitotyön koulutuksessa : seurantatutkimus sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja kätilökoulutuksesta. Pro gradu – tutkielma. Tampereen yliopisto.

Stenvall, K. 1999. Opinnäytetyökulttuurit ammattikorkeakouluissa. Opetusministeriö, Helsinki.

Tutkimus- ja kehitystyö suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:7. [Viitattu 2.8.2005]. Saatavilla www-muodossa:
http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2004/tr07/tr07.pdf.

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (352/2003). Suomen säädöskokoelma. [Viitattu 2.8.2005]. Saatavilla www-muodossa: http://www.finlex.fi.

Varjonen, B. 1998. Hämeen ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelman opinnäytetyö ja sen työelämävastaavuus. Lisensiaatintutkimus. Helsingin yliopisto.

Vesterinen, M-L. 2003a. Opinnäytetyöklinikka - erilainen tapa oppia ja ohjata opinnäytetyöprosessia. Kever 2.
[Viitattu 2.8.2005]. Saatavilla www-muodossa: http://www.tokem.fi/kever/kever.nsf/0/A7B888478696B62AC2256D260062127A.

Vesterinen, M-L. 2003b. Opinnäytetyöklinikka – tuloksellinen menetelmä oppia ja ohjata opinnäytetyöprosessia. Kasvatus 34 (5), 457 – 475.

Ylönen, A. 2005. Yhteinen suunnittelu edistää opinnäytetyön tekemistä. Neljän fysioterapeutin näkemyksiä opinnäytetyön tekemisestä. Pro forma didactica. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Winter, R. & Griffiths, M. & Green, K. 2000. The ’Academic’ qualities of practice: what are the criteria for a practice-based PhD? Studies in Higher Education 25 (1): 25-37.

Ylijoki, O-H. 2001. Master’s thesis writing from a narrative approach. Studies in Higher Education 26 (1): 22-34.