Tuon tässä puheenvuorossa esiin kokemuksiani ja näkökulmia ammattikorkeakoulun opinnäytetyön kehittämishaasteista. Kirjoitus perustuu osittain vuonna 2003 valmistuneeseen väitöskirjatutkimukseen (Työelämälähtöinen opinnäytetyö oppimisen kontekstina, 2003). Tuon esiin myös kokemuksiani opinnäytetöiden arvioinnista ja työelämäpalautteesta. Pohdin lyhyesti myös sitä, miten ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö muuttaa opinnäytetyökäytäntöjä ammattikorkeakouluissa.


1. Työyhteisö ammattikorkeakoulun opinnäytetyön oppimisympäristönä

Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön omaleimaisuutta on perusteltu mm. tiiviillä työelämäyhteistyöllä. Opinnäytetyöprosessissa opiskelija, työyhteisö ja opinnäytetyötä ohjaava opettaja/opettajat tuottavat ja siirtävät tietoa, kokemuksia, asiantuntijuutta ja osaamista toimijoidensa käyttöön. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöprosessin oletetaan siis rakentuvan kolmikantayhteistyössä, jossa opiskelija, työyhteisö ja ohjaava opettaja tekevät tiivistä yhteistyötä. Asetelma ei perustu ”yksin oppimisen ja yksin ohjaamisen pedagogiikkaan”, vaan luovaan ongelmanratkaisuun ja yhteistyöhön. Tämäntyyppinen asetelma ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Kolmikantayhteistyö merkitsee ennen kaikkea toimijoiden roolien ja opinnäytetyöhön liittyvien odotusten tiedostamista. Olen ohjannut ammattikorkeakoulun liiketalouden alan opinnäytetöitä reilun kymmenen vuoden ajan. Kokemukseni pohjalta olen havainnut, että kolmikantayhteistyö vaati sekä opinnäytetyön tavoitteiden selkiyttämistä että toimijoiden sitoutumista opinnäytetyöprosessin läpiviemiseen.


Työelämälähtöisten opinnäytetöiden aiheet perustuvat useimmiten ammattialan käytäntöjen sekä työn ja toiminnan ongelmiin. Tavoitteena on silloin tuottaa tietoa, ratkaisuja, suunnitelmia tai toimintoja, kriittisen ajattelun ja tutkimus- ja kehitystyömetodien keinoin. Työn tilaajan ja työyhteisön intressit liittyvät useimmiten vahvasti käytännön hyötyyn. Joskus työelämän sanelema intressi on niinkin voimakas, että työn ohjauksessa unohdetaan opinnäytetyötä tekevän opiskelijan oppimisprosessi. Tästä johtuen ennen opinnäytetyöprosessin käynnistymistä eri toimijoiden tavoitteet ja odotukset, olisi syytä täsmentää. Työn alkuvaiheessa tulisi opinnäytetyön kolme tehtävää ”kirkastaa” määrittelemällä opinnäytetyön oppimistehtävä (opiskelijan oppimistavoitteet), kehittämistehtävä (työelämän tavoitteet) ja tutkimustehtävä (opinnäytetyö osana ammattikorkeakoulun T&K- työn tavoitteita). Parhaiten tavoitteiden täsmentäminen onnistuu silloin, kun opinnäytetyöprosessin osalliset, opiskelija, työyhteisön edustaja ja työtä ohjaava opettaja, käyvät yhdessä keskustelun työn tavoitteista, rajauksesta ja työn metodisista kysymyksistä. Tavoitteiden asettamiseen liittyy olennaisesti myös työn aikataulutus ja julkisuus.


Opiskelijan oppimisen kannalta oleellista on se, että hän löytää työyhteisöstä itseään kiinnostavan aiheen ja tutkimus- tai kehittämistehtävän. Tätä aihetta ja ideaa on useimmiten syytä vielä täsmentää sekä rajata, jotta työn tavoitteet täyttyvät. VPG Finland Oy on Kuopiossa toimiva kansainvälinen pk-yritys. Yrityksen logistiikkapäällikkö Juha Antikainen on seurannut läheltä useita yrityksessä toteutettuja harjoittelu- ja opinnäytetyöprosesseja. Keskeisimpänä kehittämishaasteena opinnäytetöissä Antikainen näkee edelleen työn rajauksen, ”kokemukseni on, että oppilaitoksessa hyväksyttyä aihetta täytyy aika paljon rajata ja täsmentää vielä työpaikalla, jotta opiskelija pystyy ottamaan asiallisesti haltuun meidän kannalta kiinnostavan kokonaisuuden. Sinällään meillä on ollut hyviä kokemuksia opinnäytetöistä, etenkin silloin, kun työn tekijä on ollut meillä myös harjoittelijana. Tällöin työn rajaaminenkin onnistuu paremmin, koska yrityksen toiminta, asiakkaat ja markkinat ovat tulleet tutuiksi. Asiaa helpottaa luonnollisesti myös se, jos työn ohjaaja tuntee myös yrityksemme toimintaa”.


Työelämään kytketty opinnäytetyö tuo haasteita myös ammattikorkeakoulun opinnäytetyön ohjaukseen. Ohjaavan opettajan rooli ei enää jää pelkkien opinnäytetyön työpapereiden kommentointiin ja opiskelijan kysymyksiin vastaamiseen. Työelämä odottaa myös, että opettajat tuovat uutta tietoa ja uusia näkökulmia kehittämistyöhön. Vastaavasti ohjaustyön kautta ammattikorkeakoulu saa tietoa työelämän osaamisvaatimuksista ja tutustuu entistä paremmin alueen yritysten kehittämistarpeisiin. Näin ollen opinnäytetyö toimii hyvänä käytännön linkkinä mm. alueellisten tutkimus- ja kehittämistarpeiden esiin nostamisessa.


2. Opinnäytetyön arviointi ja palautetieto


Opinnäytetöiden arviointi herättää aika ajoin kysymyksiä; miten käytännöllistä opinnäytetyötä olisi syytä arvioida ja kenen näkemyksiin arviointi perustuu. Opinnäytetyön arviointi muodostuu ongelmalliseksi silloin, jos arvioijilla ei ole selkeää käsitystä siitä, mihin työn arvioinnissa tulisi kiinnittää huomiota. Tästä syystä ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden arvioinnin kohteet (mitä arvioidaan) ja arviointikriteerit (millä perusteilla) tulee olla kaikkien toimijoiden tiedossa ja julkisesti saatavilla. Voidaan sanoa, että julkiset opinnäytetyön arviointikriteerit, ovat laadun kehittämisen kulmakivi, myös töiden ohjauksessa. Ilman näitä opinnäytetöiden tavoitteiden saavuttamisen ja vaikuttavuuden arviointi on hankalaa. Arviointikriteereihin peilaten opiskelijat voivat asettaa itselleen henkilökohtaisia oppimistavoitteita ja arvioida omaa osaamistaan.

Työelämän palaute opinnäytetöistä on useimmiten varsin myönteinen. Tämä kertoo siitä, että opinnäytetyön tavoitteet hyödynnettävyydestä ja käytännön lisäarvosta ovat jokseenkin täyttyneet. Arviointia ei voida kuitenkaan suorittaa pelkän työelämäpalautteen perusteella, vaikka tämän palautetiedon arvo on tärkeä. Opinnäytetyön arvioinnissa on hyvä kiinnittää huomiota myös työprosessin ja tutkimus- ja kehittämisasetelman hallintaan, tavoitteiden asettamiseen ja saavuttamiseen, lopputuloksen laatuun sekä opiskelijan oppimiseen. Opiskelijalla on myös oikeus saada palautetta opinnäytetyöstään ja oppimisestaan. Tästä syystä on hyvä, että työn ohjaaja käy keskustelun arvioinnista myös opiskelijan kanssa. Opiskelijan ammatillisen kasvun kannalta on tärkeää saada palautetta opinnäytetyöstä muutenkin, kuin vain arvosanan muodossa. Onhan opinnäytetyö varsin merkittävä oppimistehtävä ja osa tutkintoa.


Ammattikorkeakoulut tarvitsevat entistä enemmän myös kattavaa tutkimustietoa opinnäytetyön kehittämistarpeista. Erityisesti palautetta tarvitaan työelämältä. Pilotoimme tällä hetkellä Savonia-ammattikorkeakoulussa työelämään suunnattua opinnäytetyökyselyä, jolla kartoitamme liiketalouden, luonnontieteiden sekä matkailu- ja ravitsemisalan opinnäytetöistä työyhteisöjen näkemyksiä (ks. www.pspt.fi/liku/amk/koulutus/liiketal/opinayte.html.) Tutkimuksen avulla on tarkoitus tunnistaa opinnäytetyöprosessin kehittämiskohteita ja tiivistää työelämäyhteistyötä.


3. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö haasteita


Ylempi ammattikorkeakoulututkinto suoritetaan useimmiten työn ohessa. Opinnäytetyön kannalta tämä tarkoittaa sitä, että opinnäytetyöt tulisi linkittää vaativaan asiantuntijatyöhön niin, että opinnäytetyöllä on myös kiinnekohta ammattikorkeakoulun alueelliseen tutkimus- ja kehitystyöhön. Opinnäytetyössä tulisi myös soveltaa alan tutkimustietoa ja käyttää perustellusti valittuja menetelmiä työelämän ongelmanratkaisussa. Kaiken lisäksi opinnäytetyön kehittämistehtävän suunnittelu olisi hyvä aloittaa jo opintojen alkuvaiheessa, jotta muita opintoja voitaisiin linkittää paremmin kehittämistyöhön.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöt viestivät koulutuksen laadusta varsin laajalle yleisölle, niin korkeakouluyhteisöille kuin työelämällekin. Kokeiluvaiheen aikana korostettiin useasti työyhteisöjen mukaan ottamista koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Mitä tiiviimpi työelämäyhteys opinnäytetöissä on, sitä selkeämmin sekä jatkotutkinto-opiskelijat että työyhteisöt voivat arvioida koulutuksen antia ja tutkinnon tuottamaa osaamista. Tämäntyyppisessä asetelmassa jatkotutkinto-opiskelijan työyhteisö tai sen puuttuminen voi myös rajoittaa opiskelijan ammatillisen osaamisen käyttämistä ja kehittymistä. Tästä johtuen ammattikorkeakoululla tulee olla myös jatkotutkintojen osaamisalueisiin liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita, joihin jatkotutkinto-opiskelijat voivat liittää omia kehittämistehtäviään, silloin kun oma työyhteisö ei vastaa syventävän ammattiosaamisen tutkimus- ja kehittämishaasteisiin.