Kever 3/2005, ISSN 1796-8283


Artikkelit
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opinnäytetyöt: analyysi vuosina 2000 ja 2004 Thesis - kilpailuun lähetetyistä sosiaali-, terveys – ja liikunta-alan opinnäytetöistä


Maisa Toljamo
Lea Rissanen


    Tiivistelmä

    Artikkelissa tarkastellaan vuosien 2000 ja 2004 aikana tehtyjä valtakunnalliseen Thesis- opinnäytetyökilpailuun lähetettyjä sosiaali-, terveys - ja liikunta-alan opinnäytetöitä. Aineistona olivat opinnäytetöiden tiivistelmät. Opinnäytetöitä analysoitiin sisällöllisestä, menetelmällisestä ja työelämäyhteistyön näkökulmasta. Analyysissa käytettiin määrällistä ja laadullista sisällönanalyysia.

    Aineiston muodosti yhteensä 143 opinnäytetyötä. Niistä 70 oli tehty vuonna 2000 ja 73 vuonna 2004. Opinnäytetöitä oli molempina vuosina lähetetty lähes kaikista niistä ammattikorkeakouluista, joissa sosiaali-, terveys - ja liikunta-ala on edustettuna. Suurin osa opinnäytetöistä oli hoitoalalta, seuraavaksi eniten oli sosiaalialalta ja kolmanneksi eniten kuntoutusalalta. Yksittäisiä opinnäytetöitä oli bioanalytiikan sekä radiografian ja sädehoidon alalta.

    Opinnäytetöistä valtaosa oli tehty parityönä tai yksin. Useiden opiskelijoiden ( target="_blank"> neljä opiskelijaa) yhdessä tekemiä opinnäytetöitä oli kolme. Vuonna 2000 opinnäytetöistä 49 % oli tehty työelämäyhteistyössä ja vuonna 2004 vastaavasti 66 %. Vuonna 2000 opinnäytetöistä hieman yli puolet oli tutkimustyyppisiä opinnäytetöitä. Vuonna 2004 tutkimustyyppisten opinnäytetöiden määrä oli vuoteen 2000 verrattuna lisääntynyt, kun taas tuotekehitysprojektien määrä vähentynyt. Yleisin aineiston keruu oli tehty haastattelujen tai kyselyjen avulla. Yleisimmät kohderyhmät olivat ammattihenkilökunta sekä lapset ja nuoret. Opinnäytetöiden aiheet vastaavat jokseenkin hyvin sosiaali- ja terveyspolitiikan esiin nostamia haasteita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Kuitenkin opinnäytetöiden aiheet voisivat enemmän kohdistua kansansairauksien hoitotyöhön sekä niiden ehkäisemiseen liittyviin ratkaisuihin.

    Sosiaali-, terveys – ja liikunta-alan hyvät opinnäytetyöt tuottavat paljon tietoa, joista hyötyy eniten ammattihenkilökunta. Aiheet ovat tyypiltään aina ajankohtaisia, mutta eivät näkökulmiltaan kovin uusia tai yllättäviä. Tulosten hyödynnettävyyden arviointia ei tiivistelmien perusteella voitu tehdä. Hyödynnettävyyden pohdinta on tärkeä osa ammattikorkeakouluopiskelijan opinnäytetyötä ja voisi olla ammattikorkeakoulussa tehdyn opinnäytetyön erityinen vahvuus. Tulosten hyödynnettävyys voisi näkyä tiivistelmissä entistä selvemmin.



    Johdanto

    Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla suoritettava tutkinto on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 352/2003, Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 423/2005). Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu perus- ja ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja, ammattitaitoa edistävää harjoittelua sekä opinnäytetyö (Valtioneuvoston asetus 423/2005). Koulutusalalla voi suorittaa perustutkinnon lisäksi myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Myös siihen kuuluu opinnäytetyö. Tässä artikkelissa tarkastellaan sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvaa opinnäytetyötä. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala on edustettuna 25 ammattikorkeakoulussa.

    Opinnäytetyöt ovat ammattikorkeakoulujen ja työelämän eräs useimmin mainittu yhteistyömuoto (Marttila ym. 2004). Opinnäytetyöt kuuluvat ammattikorkeakoulujen tutkimus - ja kehittämistyöhön (Vesterinen 2003, 2004). Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistyön vahvistumisen myötä opettajan työ on muutoksessa ja uusien haasteiden edessä (Ora-Hyytiäinen 2003, Suntio & Konkola 2003). Osa tätä muutosta on opettajan näkyminen työpaikoilla ja yhä tiiviimmässä yhteistyössä työelämään myös opinnäytetöiden osalta. Kiinteä työelämäyhteys on ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden vahvuus, jossa on edelleen kehittämistä. Ammattikorkeakoulujen työelämäyhteistyön yhtenä tuloksellisuusmittarina ovat hankkeistetut opinnäytetyöt.

    Hankkeistettu työ täyttää ainakin yhden seuraavista kriteereistä: (1) työelämä maksaa joko ammattikorkeakoululle tai opiskelijalle työn tekemisestä ja tästä on kirjallisesti sovittu ennen opinnäytetyön aloittamista, (2) opinnäytetyölle on nimetty ohjaajaksi työelämän edustaja ja tästä on kirjallisesti sovittu ennen opinnäytetyön aloittamista tai (3) työyhteisön tarkoituksena on alusta lähtien hyödyntää opinnäytetyön tuloksia omassa toiminnassaan ja tästä on kirjallisesti sovittu ennen opinnäytetyön aloittamista (AMKota käsikirja 2005).

    Työelämä toivoo ammattikorkeakouluilta entistä rohkeampia avauksia eri toimialojen välisiin hankkeisiin (Marttila 2004). Tämä tukee monialaisten opinnäytetöiden haastetta. Yritykset sitoisivat ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt yhä tiukemmin vastaamaan työelämän tarpeita ja tehostaisivat opinnäytetyöprosesseja (Marttila ym. 2004, Marttila 2005). Marttilan ym. (2004) tutkimuksessa yritykset esittävät opinnäytetyöprosessien tehostamisen keinoiksi muun muassa rahoituksen lisäämisen, opinnäytetyöprosessin sijoittamisen pidemmälle ajalle opetussuunnitelmassa sekä opettajien tiiviimmän yhteydenpidon tilaajiin.

    Sosiaali-, terveys - ja liikunta-alan opinnäytetöiden määrä on lisääntynyt yli kahdella tuhannella vuodesta 2000 lähtien (AMKota tilastot 2000 – 2004). Vuonna 2000 koulutusalalla tehtiin 3163 opinnäytetyötä ja vastaava luku vuonna 2004 oli 5466. Hankkeistettujen opinnäytetöiden määrä on lisääntynyt viime vuosina. Määrä vaihtelee koulutusaloittain. Tämä johtuu koulutusalojen sisällöllisistä erityispiirteistä. Hankkeistettuja sosiaali-, terveys - ja liikunta-alan opinnäytetöitä vuonna 2004 oli 67 % (n=3674). Vuonna 2000 vastaava luku oli 42 % (n=1322). Lisäys johtuu siitä, että työelämäyhteistyötä painotetaan yhä enemmän. Opinnäytetyöt pyritään yhä useammin tekemään työelämän tilauksesta, yhteistyössä työelämän kanssa ja työelämässä.

    Sosiaali-, terveys - ja liikunta-alan opinnäytetöihin liittyviä tutkimuksia on aiemmin tehty terveysalan opinnäytetöistä. Tutkimuksissa on tarkasteltu opiskelijoiden käsityksiä opinnäytetyön tekemisestä (Ruoko 1998), tieteellisen ajattelun ilmentymistä terveysalan opinnäytetöissä (Stenfors 2000), terveysalan opettajien näkemyksiä opinnäytetyöskentelystä (Kauppi 2000), opinnäytetöiden työelämäyhteyttä (Salmi 2000), tiedon luonnetta opinnäytetyön pohdinta- ja johtopäätösosassa (Elo 2001) sekä terveysalan opiskelijan mielipiteitä opinnäytetyöstä ja sen ohjauksesta (Leinonen 2001, Kilpiäinen 2003).

    Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä palkitaan vuosittain valtakunnallisessa Thesis- kilpailussa. Valtakunnalliseen Thesis – kilpailuun lähetetyt opinnäytetyöt edustavat ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden parhaimmistoa. Kilpailuun lähetetyt opinnäytetyöt tarjoavat hyvän aineiston tarkastella kilpailuun lähettävien ammattikorkeakoulujen hyviksi arvioimia opinnäytetöitä. Aiemmin ei ole tehty selvitystä Thesis- kilpailun opinnäytetöistä.


    Tavoite ja kysymykset

    Artikkelissa tarkastellaan Thesis- kilpailuun lähetettyjä sosiaali-, terveys - ja liikunta-alan opinnäytetöitä sisällöllisestä, menetelmällisestä ja työelämäyhteistyön näkökulmasta.

    Tässä artikkelissa haetaan vastausta seuraaviin kysymyksiin:

    1. Millaisia olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan Thesis-kilpailuun lähetetyt opinnäytetyöt vuonna 2000?
    2. Millaisia olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan Thesis-kilpailuun lähetetyt opinnäytetyöt vuonna 2004?
    - Miten opinnäytetyöt ovat muuttuneet vuodesta 2000 vuoteen 2004?

    3. Miten opinnäytetöiden aiheet vastaavat sosiaali- ja terveyspoliittisiin haasteisiin?


    Thesis – valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu

    Thesis- kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992 insinööritöiden kilpailuna. Tuolloin kilpailuun osallistui 14 työtä. Tradenomisarja tuli mukaan vuonna 1998 ja luonnonvara-alan sarja vuonna 1999. Sosiaali- ja terveysala osallistui kilpailuun ensimmäisen kerran vuonna 2000. Tarkoituksena oli saada kaikki ammattikorkeakoulujen alat mukaan kilpailuun. Niinpä vuonna 2004 kilpailuun otettiin mukaan humanistinen ja kasvatusala, matkailu, ravitsemis- ja talousala, liikunta-ala, ympäristö sekä kulttuuriala. Näin ollen kaikki ammattikorkeakoulun koulutusalat ovat mukana opinnäytetyökilpailussa.

    Kilpailuorganisaationa toimi kilpailun alussa teknillisten oppilaitosten opettajainkoulutuskeskus ja sittemmin Satakunnan ammattikorkeakoulu. Kilpailun rahoittaa opetusministeriö. Muina tukijoina ovat Insinööriliitto, Liiketalouden Liitto LTA ry, Agrologien Liitto ry, Talentia ry ja Tehy ry. Nämä tiedot ilmenevät vuosittain ilmestyvästä Thesis- lehdestä. Tukijoiden rooli on alusta asti ollut tärkeä. Heidän edustajansa ovat osallistuneet kansallisen raadin työskentelyyn. Heidän kauttaan tieto kilpailusta on levinnyt järjestöihin ja työelämäyhteistyötahoille. Puheenjohtajina ovat toimineet opetusneuvos Veijo Hintsanen, opetusneuvos Teuvo Ellonen ja dosentti Matti Lähdeniemi (Viljanen 2001). Thesis 2004 lähtien kansallisen raadin puheenjohtajana toimii yliopettaja Kaarina Ranne Satakunnan ammattikorkeakoulusta.

    Kilpailujen palkintojenjako oli aluksi teknillisten oppilaitosten sähkö- ja koneosastojen neuvottelupäivien yhteydessä eri paikkakunnilla. Sittemmin palkintojen jako tapahtui Porin jazz-festivaalin yhteydessä. Nyt parin viime vuoden aikana palkintojen jako on liitetty ammattikorkeakoulupäivien yhteyteen. Vuosittain julkaistu Thesis- lehti on toiminut tiedon välittäjänä opinnäytetöistä elinkeinoelämälle. Lehdessä julkaistaan tiivistelmät kaikista kilpailuun osallistuneista opinnäytetöistä.

    Valtakunnallinen kilpailu on synnyttänyt ammattikorkeakoulujen sisäisiä opinnäytetyökilpailuja, joiden parhaimmisto on lähetetty valtakunnalliseen kilpailuun. Opinnäytetyökilpailun sääntöjä on kehitetty koko kilpailun ajan ohjaajien ja kilpailijoiden toivomuksesta sekä arviointiin osallistuneiden raatien kokemuksista.


    Aineiston keruu ja analyysi

    Artikkelin aineistona olivat kaikki vuosina 2000 ja 2004 Thesis- kilpailuun lähetetyt sosiaali-, terveys – ja liikunta-alan opinnäytetyöt. Kilpailusääntöjen mukaan opinnäytetyöt ovat saaneet omassa ammattikorkeakoulussa aina arvosanan hyvä 4 tai kiitettävä 5. Aineistona olivat opinnäytetöiden tiivistelmät, joita oli yhteensä 143.

    Vuoden 2000 ja 2004 Thesis- kilpailut valittiin sen vuoksi, että vuonna 2000 silloinen sosiaali- ja terveysalan sarja oli ensimmäistä kertaa mukana Thesis- kilpailussa. Vuoden 2004 kilpailuun lähetetyt työt sen sijaan edustavat viimeisintä kilpailua. Sarjassa oli tuolloin mukana myös liikunta-ala. Aineistosta voidaan tarkastella paitsi molempien vuosien opinnäytetöitä erikseen, niin myös muutosta viiden vuoden aikajaksolla aihevalinnan, kohderyhmän ja työelämäyhteistyön osalta.

    Analyysin kohteena olivat opinnäytetyön luonne, työelämäyhteistyö, opinnäytetyön tavoite, kohderyhmä ja menetelmät. Analyysia varten opinnäytetöiden tiivistelmät luettiin ja tehtiin taulukkomainen luokitusrunko. Luokitusrunkoon koottiin opinnäytetyön nimi, tekijät, ammattikorkeakoulu, työelämäyhteistyö (kyllä, ei, ei mainintaa), opinnäytetyön luonne (kehittämisprojekti, tuotekehittämisprojekti, tutkimustyyppinen), opinnäytetyön tavoite, kohderyhmätiedot ja tiedonkeruumenetelmä. Koonnan jälkeen tietoja edelleen pelkistettiin, luokiteltiin ja yhdisteltiin määrällistä yhteen laskemista varten. Laadullisessa analyysissa pohdittiin opinnäytetöiden aiheita suhteessa sosiaali- ja terveysalalla valtakunnallisesti asetettuihin haasteisiin ja painopistealoihin.


    Thesis- kilpailuun lähetetyt opinnäytetyöt vuosina 2000 ja 2004


    Opinnäytetöiden määrä

    Thesis- kilpailuun lähetettyjen sosiaali-, terveys – ja liikunta-alan opinnäytetöiden määrä on vaihdellut 60:stä 75:een. Vuoden 2000 ja 2004 töiden lukumäärässä aloittain ei ole tapahtunut suuria muutoksia (taulukko 1).

    Vuoden 2000 Thesis- kilpailun lähetetyt sosiaali-, terveys – ja liikunta-alan opinnäytetyöt oli tehty ajalla 1.1.2000 – 31.12.2000. Opinnäytetöitä oli yhteensä 70. Niistä 33 oli tehty hoitoalan, 15 kuntoutusalan, 19 sosiaalialan ja kolme bioanalytiikan koulutusohjelmassa (taulukko 1). Töitä oli lähetetty 20 ammattikorkeakoulusta.

    Vuoden 2004 kilpailuun oli lähetetty yhteensä 73 sosiaali-, terveys – ja liikunta-alan opinnäytetyötä. Ne oli tehty ajalla 1.1.2004 – 31.12.2004. Opinnäytetöistä 31 oli tehty hoitoalan, 17 kuntoutusalan, 22 sosiaalialan, yksi bioanalytiikan sekä kaksi radiografian ja sädehoidon koulutusohjelmassa (taulukko 1). Töitä oli lähetetty 21 ammattikorkeakoulusta. Vuonna 2004 samaan Thesis- kilpailusarjaan sosiaali-, terveys – ja liikunta-alan opinnäytetöiden kanssa tulivat myös humanistisen ja kasvatusalan opinnäytetyöt. Niitä oli lähetetty kaksi. Ne eivät ole mukana tässä tarkastelussa.

    Taulukko 1. Sosiaali- ja terveys – ja liikunta-alan opinnäytetyöt aloittain vuosina 2000 ja 2004.

    Ala 2000 2004
    n % n %
    Hoitoala: sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja kätilökoulutus 33 47 31 43
    Kuntoutusala: fysioterapeutti-, toimintaterapeutti-, kuntoutusohjaaja-, liikunnanohjaaja-, jalkaterapeutti- ja naprapaattikoulutus 15 22 17 23
    Sosiaaliala 19 27 22 20
    Bioanalytiikka 3 4 1 1
    Radiografia ja sädehoito - - 2 3
    Yhteensä 70 100 73 100



    Tekijöiden määrä

    Vuonna 2000 tehdyistä opinnäytetöistä kolmannes oli tehty joko yksin (34 %) tai parityönä (31 %). Yli neljä tekijää oli kahdessa työssä. Kymmenen fysioterapeuttiopiskelijan ryhmä suunnitteli ja toteutti opinnäytetyönään kehittämisprojektin, jossa tehtiin itsenäiseen toimintaan houkutteleva piha-alue ja vapaa-ajantila liikuntavammaisille nuorille. Toinen, usean opiskelijan yhteinen opinnäytetyö oli myös fysioterapeuttiopiskelijoiden (n=7) toteutus. Työn tavoitteena oli tarkastella tasa-arvon näkökulmasta pyörätuolilla liikkuvan aikuisen liikunta - ja toimintamahdollisuuksia julkisissa palvelupisteissä.

    Vuoden 2004 opinnäytetöistä parityönä oli tehty yli puolet (52 % ) ja reilu viidennes (23 %) yksin. Yhdessä työssä oli lähes 20 sairaanhoitajaopiskelijaa. Opinnäytetyössä selvitettiin potilaan ja hoitajan vuorovaikutusta. Aineisto oli kerätty teemahaastatteluin. Tuloksista työstettiin draamakäsikirjoitus.

    Taulukko 2. Tiedot Thesis- kilpailuun vuosina 2000 ja 2004 lähetetyistä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opinnäytetöistä.

    Taustatieto 2000 2004
    Tekijöiden määrä n % n %
    yksi tekijä 24 34 17 23
    kaksi tekijää 22 31 38 52
    kolme tekijää 13 19 14 19
    neljä tekijää 9 13 3 4
    yli 4 tekijää 2 3 1 2
    yhteensä 70 100 73 100
             
    Työelämäyhteistyö   n   %   n   %
    kyllä 34 49 48 66
    ei tai ei mainintaa 36 51 25 34
    yhteensä 70 100 73 100
             
    Opinnäytetyön luonne   n % n %
    kehittämisprojekti 8 12 5 7
    tuotekehitysprojekti 26 37 22 30
    tutkimus 36 51 46 63
    yhteensä 70 100 73 100
             
    Tiedonkeruu  n % n %
    kysely  14 20 23 33
    haastattelu  19 27 15 21
    havainnointi 2 3 4 5
    teoria 8 12 9 12
    päiväkirja, esseet 3 4 3 4
    videomateriaali, taide 1 2 3 4
    useita menetelmiä 9 13 4 5
    kokeellinen tutkimus 2 2 5 7
    ei tietoa          12 17 7 9
    yhteensä 70 100 73 100



    Työelämäyhteistyö

    Vuonna 2000 opinnäytetöistä puolet (49 %) oli tehty työelämäyhteistyössä (taulukko 2). Vuoden 2004 opinnäytetöissä työelämäyhteistyö oli tätä yleisempää. Silloin 66 % (n=48) opinnäytetöistä oli tehty työelämäyhteistyössä. Joissakin tiivistelmissä oli selkeästi nimetty yritys tai muu yhteistyökumppani, jonka tilauksesta opinnäytetyö tehtiin. Oli myös niitä tiivistelmiä, joista kävi ilmi, että opinnäytetyö oli tehty työelämäyhteistyössä, mutta työelämätahon tiedot eivät käyneet ilmi. Joistakin tiivistelmistä ei lainkaan käynyt ilmi, oliko työelämätaho lainkaan mukana vai ei, vaikka työn otsikointi ja tavoite siihen saattoivat viitata. Jos tiivistelmästä ei käynyt työelämätahosta mitään ilmi, niin ne luokiteltiin ryhmään ’ei työelämäyhteistyötä tai
    ei tiedossa’. Joissakin tiivistelmissä oli työelämäyhteydet mainittu hyvin selvästi. Näyttää siltä, että ei ole olemassa sovittua käytäntöä, milloin työelämätiedot voidaan selvästi nimetä opinnäytetöihin ja milloin tiedot mainitaan korkeintaan toimialana jos sitenkään.


    Opinnäytetyön luonne

    Opinnäytetyön luonteen analyysirunkona oli kolmiluokitus (taulukko 2). Opinnäytetyö saattoi olla kehittämisprojekti, tuotekehitysprojekti tai tutkimus. Tässä kehittämisprojektin tunnuspiirteenä pidettiin, että se on jonkin toiminnan kehittämistä ilman mitään tuotetta. Opinnäytetyö luokiteltiin tuotekehitysprojektiksi, jos sen tuotoksena syntyi jokin uusi tuote tai uusi, selkeästi nimetty toimintamalli. Opinnäytetyö oli tutkimustyyppinen, jos sen aineisto oli kerätty yleisimmin kyselyjen tai haastattelujen avulla ja se täytti tutkimuksen yleiset tunnuspiirteet.

    Vuoden 2000 opinnäytetöistä hieman yli puolet (51 %) oli tutkimustyyppisiä opinnäytetöitä. Seuraavaksi eniten (37 %) oli tuotekehitysprojekteja ja vähiten (12 %) kehittämisprojekteja. Vuonna 2004 tutkimusten määrä (63 %) oli lisääntynyt ja tuotekehitysprojektien määrä (30 %) hieman vähentynyt vuoteen 2000 verrattuna. Edelleen kehittämisprojekteja oli vähiten (7 %). Tulosten tarkastelussa on huomioitava, että käytetty luokitus ei ole yksiselitteinen eivätkä luokat ole toisiaan poissulkevia. Tässä luokittelu tehtiin sovituin kriteerein, jotka on esitetty yllä.


    Tiedonkeruun menetelmät

    Vuonna 2000 opinnäytetöiden aineisto oli kerätty useasti haastattelujen tai kyselyjen avulla (taulukko 2). Haastattelut olivat pääasiassa teemahaastatteluja. Kahdessa opinnäytetyössä aineistoa oli kerätty ryhmähaastatteluilla. Muita menetelmiä olivat useiden menetelmien käyttäminen, teoriaan perustuva aineisto, päiväkirja ja esseeaineisto, kokeellinen tutkimus tai videomateriaali. 12 tiivistelmästä ei käynyt ilmi, miten aineistoa oli kerätty.

    Vuoden 2004 opinnäytetöihin aineistoa oli useimmissa opinnäytetöissä kerätty kyselyjen avulla (taulukko 2). Haastatteluja oli tehty 19 opinnäytetyössä. Muita menetelmiä olivat teoriaan perustuva aineisto, kokeellinen tutkimus, havainnointi, useiden menetelmien käyttö, päiväkirjat ja esseet tai kuvamateriaali. Seitsemästä tiivistelmästä ei käynyt ilmi, miten aineistoa oli kerätty.


    Opinnäytetyön luonteen ja työelämäyhteistyön suhde

    Opinnäytetyön luonteen ja työelämäyhteistyön suhdetta tarkasteltiin ristiintaulukoinnin avulla (taulukko 3). Kehittämisprojektien työelämäyhteys oli melko vähäistä, mikä johtuu tämän aineiston vähäisestä kehittämisprojekteiksi luokiteltujen opinnäytetöiden määrästä. Vuonna 2000 työelämän tilaamia tai työelämätyössä tehtyjä tutkimustyyppisiä opinnäytetöitä oli 12 ja ilman työelämäyhteistyötä tehtyjä tutkimustyyppisiä opinnäytetöitä oli 24. Vuonna 2004 työelämän tilaamia tai työelämätyössä tehtyjä tutkimustyyppisiä opinnäytetöitä oli huomattavasti enemmän (n=25). Tämä tarkoittanee sitä, että työelämän tilaamat tai työelämäyhteistyössä tehdyt opinnäytetyöt ovat pienimuotoisia, tutkimustyyppisiä opinnäytetöitä eivät kehittämis- tai tuotekehityshankkeita. Tällöin tutkimustyyppinen opinnäytetyö palvelee työelämää niiden omassa tuotekehitystyössä.

    Taulukko 3. Työelämäyhteistyön ja opinnäytetyön luonteen yhteys Thesis- kilpailuun vuosina 2000 ja 2004 lähetetyissä sosiaali-, terveys – ja liikunta-alan opinnäytetöissä.

    Opinnäytetyön luonne Työelämäyhteistyö
      2000 2004
      kyllä
    n
    		 ei / eos
    n
    		 yht.
    n
    		 kyllä
    n
    		 ei / eos
    n
    		 yht.
    n
    Kehittämisprojekti 5 3 8 3 2 5
    Tuotekehitysprojekti 17 9 26 20 2 22
    Tutkimus 12 24 36 25 21 46
    Yhteensä 34 36 70 48 25 73



    Kohderyhmät vuosina 2000 ja 2004

    Vuonna 2000 opinnäytetöiden yleisimmät kohderyhmät olivat ammattihenkilökunta (n=17 opinnäytetyötä), pitkäaikaisesti sairaat (n=12) sekä lapset ja nuoret (n=12). Ammattihenkilökunnasta opinnäytetöiden kohderyhmänä olivat hoitohenkilökunta, alan yrittäjät ja peruskoulujen opettajat. Pitkäaikaissairaiden ja erityisryhmien luokiteltiin syöpä – ja reumapotilaat, kehitysvammaiset ja vajaakuntoiset samoin kuin hiv- positiiviset potilaat ja päihdepotilaat. Naiset olivat kohderyhmänä seitsemässä työssä ja ikääntyvät kuudessa. Naisiin kohdistuvat opinnäytetyöt käsittelivät kehitysvammaisuutta, perheväkivaltaa, synnytyskokemuksia tai monikulttuurisuutta. Ikääntyviin kohdistuvat työt käsittelivät dementiaa tai masennusta. Muina yksittäisinä kohderyhminä olivat omaiset ja perheet, tytöt, erityisryhmät kuten tanssijat tai kiireiset ihmiset, leikkauspotilaat, miehet sekä nuoret aikuiset.

    Vuonna 2004 opinnäytetöiden yleisin kohderyhmä oli samoin ammattihenkilökunta (n=11 opinnäytetyötä). Seuraavaksi yleisin kohderyhmä olivat lapset ja nuoret (n=6). Aiheita käsiteltiin kehitysvammaisen lapsen, maahanmuuttajanuoren tai erityiskoululaisen näkökulmasta. Omaisten ja perheiden näkökulmaa oli tarkasteltu samoin kuudessa opinnäytetyössä. Nämä liittyivät omaishoitajien, sijaisvanhempien tai läheisensä menettäneiden omaisten näkökulmaan. Urheilijoiden kohdistuvia opinnäytetöitä oli kolme. Niissä oli tarkasteltu naisten kestävyysurheilua kasviruokavalion näkökulmasta, junioriurheilua ja jääkiekkoilua, Ikääntyviin, naisiin tai pitkäaikaissairaisiin kohdistuvia opinnäytetöitä oli kutakin neljä. Yksittäisiä opinnäytetöitä kohdistui muun muassa maastossa asuviin miehiin ja naisiin, maahanmuuttajiin, uusperheen isiin ja 40 - vuotiaisiin miehiin.


    Opinnäytetyöt vastaamassa sosiaali- ja terveyspoliittisiin haasteisiin

    Ammattikorkeakoulujen opetuksen sosiaali- ja terveysalalla olisi seurattava muun muassa valtiovallan toimesta julkaistuja sosiaali- ja terveyspoliittisia linjauksia ja otettava ne huomioon opiskelijoiden kouluttautumisessa työelämään. Näin opiskelijat voivat viedä tutkitun tiedon tuloksia eteenpäin hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Opinnäytetyöt kuvastavat osaltaan sitä, miten haasteisiin koulutuksen näkökulmasta ollaan vastaamassa.

    Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2001 periaatepäätöksen Terveys 2015 –kansanterveysohjelmasta, joka linjaa Suomen terveyspolitiikkaa seuraaville 15 vuodelle. Terveys 2015 kansanterveysohjelman ikäryhmäkohtaiset tavoitteet hyvinvoinnin ja terveyden turvaamiseksi ovat: mm.

    • lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi
    • nuorten tupakointi vähenee siten, että 16–18-vuotiaista alle 15 % tupakoi; nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa
    • työikäisten työ- ja toimintakyky ja työelämän olosuhteet kehittyvät siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään ja työstä luopumisen noin kolme vuotta vuoden 2000 tasoa myöhemmin sekä
    • yli 75-vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvyn paraneminen jatkuu samansuuntaisena kuin viimeisten 20 vuoden ajan.(Terveys 2015 –kansanterveysohjelma 2001)

    Seuraavassa tarkastellaan sitä, miten opinnäytetyöt sisällöllisesti vastaavat näihin Terveys 2015-ohjelman terveyspoliittisiin haasteisiin.

    Kuntoutusalan opinnäytteet liittyivät eri-ikäisten terveiden ja eri sairauksia sairastavien lasten ja nuorten kuntoutukseen ja liikuntaan. Hoitoalan opinnäytteet puolestaan käsittelivät lapsen psyykkisen kehityksen tukemista eri sairauksissa ja elämäntilanteissa. Nuorten tupakointiin, alkoholin ja huumeiden käyttöön kohdistuviin terveysongelmiin vastattiin päihdekasvatus materiaalin tuottamisella ja selvittämällä huumeiden käyttöön liittyviä tartuntatauteja.

    Haasteisiin työikäisten työ- ja toimintakyvyn edistämisestä ja työelämän olosuhteisiin vaikuttamisessa tehtiin 40-vuotiaiden miesten terveyden edistämisestä ja metabolista oireyhtymää sairastavien sitoutumisesta terveellisiin elämäntapoihin hoitoalan opinnäytetöissä. Kuntoutusalan työt käsittelivät ergonomiaa ja eri ammattiryhmien liikunnan terveysvaikutuksia.

    Ikääntyvien ihmisten keskimääräisen toimintakyvyn paranemiseen paneuduttiin hoitotyössä kymmenessä opinnäytetyössä. Työt liittyivät ikääntyvien asumiseen ja kotona selviytymiseen ja dementoituvan potilaan hoitoon.

    Kansansairauksiin liittyviä opinnäytetöitä olivat sydänpotilaan, skitsofreniaa ja syöpää sairastavien, leukemiapotilaan toimintakykyyn ja kuolevan potilaan hoitoon liittyviä töitä yksittäisinä töinä.

    Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 3.10.2002 kansallisen sosiaalialan kehittämisprojektin selvittämään, miten ennaltaehkäisevää toimintaa ja sosiaalipalveluja tulee uudistaa ja parantaa niin, että ne tukevat ihmisten hyvinvoinnin kehittymistä ja vähentävät syrjäytymistä ja sosiaalisten ongelmien syntymistä ja kasaantumista. Kansallisen sosiaalialan kehittämisprojektin 25.3.2003 julkistettujen esitysten pohjalta ja hallitusohjelmaan nojautuen valtioneuvosto on päättänyt seuraavista toimista sosiaalialan kehityksen turvaamiseksi mm.

    • perheiden tuen ja palvelujen vahvistaminen,
    • lastensuojelun kehittäminen alueellisena yhteistyönä
    • vanhusten palvelujen kitkattomuuden varmistaminen
    • vammaispalvelujen kehittäminen
    • päihdepalvelut (Valtioneuvoston..2003)

    Perheiden tuen ja palvelujen vahvistaminen näkyi sosionomien opinnäytetöissä vanhemmuuteen liittyvinä tuotoksina. Lastensuojelun kehittäminen tuotti lastenkotilasten arkeen luovia toimintoja. Vanhusten asuinympäristöön, masentuneen vanhuksen muistelukokemuksiin ja palvelujen käyttöön liittyvät opinnäytteet sisältyivät vanhusten palvelujen saatavuuteen sisältyviä töitä olivat. Vammaispalvelujen kehittäminen on yksi keskeisempiä työalueita sosionomien työssä. Siihen liittyviä töitä olivat kehitysvammaisten naisten itsenäinen elämä, rakennushankeen suunnittelun ja näkövammaisten työllistäminen. Päihdepalveluista oli esimerkkinä ennaltaehkäisevän päihdetyön malli. Asiantuntijavaihtokokemukset lähialueyhteistyöstä, venäjänkielisten nuorten maahanmuuttajien masennus ja intialaisen naisen elämän tutkiminen pyrkivät selvittämään miten sosiaalista turvallisuutta edistetään.

    Yhteenvetona tämän aineiston perusteella voi sanoa, että sosiaali- , terveys – ja liikunta-alan opinnäytetyöt vastaavat melko hyvin sosiaali – ja terveyspoliittisiin haasteisiin. Lapsiin ja ikääntyviin ihmisiin liittyviä opinnäytetöitä löytyy sekä sosiaali- että terveydenhuollon koulutuksesta jokseenkin hyvin. Vähäisemmälle jäävät keskeisiin kansansairauksiin ja niiden ehkäisyyn liittyvät työt.


    Pohdinta


    Aineisto

    Tavoitteena oli tarkastella, millaisia opinnäytetöitä tehdään sosiaali-, terveys - ja liikunta-alalla ammattikorkeakouluissa. Aineistona olivat Thesis- kilpailuun lähetetyt opinnäytetyöt vuosina 2000 ja 2004. Koska perusjoukkona eivät ole kaikki sosiaali-, terveys - ja liikunta-alalla tehdyt opinnäytetyöt Suomessa, niin tuloksista ei voida vetää yleistäviä johtopäätöksiä kaikkiin kyseisen koulutusalan opinnäytetöihin Suomessa.

    Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, millaisia ovat erinomaisen hyvät opinnäytetyöt sosiaali-, terveys - ja liikunta-alalla. Thesis- kilpailuun lähetetyt opinnäytetyöt ovat saaneet arvosanan hyvä 4 tai kiitettävä 5. Opinnäytetöitä on arvioitu ennen kilpailuun lähettämistä koulutusalakohtaisesti ammattikorkeakoulussa ja valittu ehdolla olevista hyvistä ja kiitettävistä opinnäytetöistä parhaimmisto. Ammattikorkeakoulun kukin koulutusala voi lähettää kuhunkin kilpailusarjaan vain kolme työtä.


    Tulosten tarkastelu

    Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 352/2003). Voi sanoa, että tämän aineiston opinnäytetyön tekijät ovat tavoitteeseen päässeet. He ovat tuottaneet kunkin ammattikorkeakoulun omilla kriteereillä laadukkaaksi arvioidun opinnäytteen omalta koulutusalaltaan, kehittäneet ja osoittaneet opinnäytetyössä siinä tarvittuja tietoja ja taitoja. Niihin kuuluvat opinnäytetyön tekemisen taidot, joihin opiskelijat tarvittavassa määrin ovat perehtyneet opinnäytetyön teon myötä. Opinnäytetyön tekemisen taitoja ovat muun muassa sisällön tuntemus, tiedon hakutaidot, suunnitelman tekeminen, kriittisyys ja kirjoittamistaidot. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tavoitteena ei ole harjaantua tieteelliseen ajatteluun ja tutkimuksen tekoon siten kuin pro gradu – tutkielman teossa (vrt. Karjalainen 2004).

    Aiheenvalinta on opinnäytetöiden kriittinen, jopa kriittisin vaihe. Näyttää siltä, että opintojen viivästymisessä myös ammattikorkeakoulussa ovat usein syynä opinnäytetyön vaikeudet. Opintojen viivästyminen ei sosiaali- ja terveysalalla ole suurikaan ongelma. Opinnäytetyön aiheenvalinta opintojen hyvin aikaisessa vaiheessa sen sijaan voi aiheuttaa ahdistusta. Tämä johtuu usein vähäisistä takana olevista opinnoista ja alkuvaiheen usein olemattomasta käytännön työkokemuksesta. Opinnäytetyössä olisi kuitenkin mahdollista tarttua ajankohtaisiin aiheisiin, joihin työelämä nopealla aikataululla tarvitsee tietoa ja substanssiosaajaa tekijäksi. Voi miettiä, hyödynnetäänkö ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä näitä vahvuustekijöitä tarpeeksi. Tässä analysoitujen hyvien ja erinomaisten töiden aiheet kattavat monia koulutusalan keskeisiä sisältöjä. Opinnäytetöiden paljon peräänkuulutettua innovatiivisuutta on vaikea arvioida tiivistelmän perusteella.

    Opinnäytetyöt oli tehty pääosin yksin tai parityönä. Myös aiemmassa tutkimuksissa työskentely yksin tai parin kanssa oli koettu hyväksi (Leinonen 2001). Leinosen tutkimuksessa ne terveysalan opiskelijat, jotka olivat tehneet opinnäytetyön kolmen tai neljän hengen ryhmänä, olivat tyytymättömiä työskentelyyn. Syitä olivat lähinnä aikapula ja joidenkin ryhmäläisten sitoutumattomuus. Tekijöiden määrästä on keskusteltu useassa eri yhteydessä. On kysytty, miten lasketaan ja arvioidaan yksittäisten opiskelijoiden työn osuus usean opiskelijoiden tekemissä opinnäytetöissä. Eräillä koulutusaloilla kuten tekniikan ja liikenteen alalla lähes aina opinnäytetyö tehdään yksilötyönä. On sanottu, että yhden opiskelijan työn arviointi olisi myös oikeudenmukaisempaa kuin ryhmässä tehdyn työn. Ryhmässä voi olla tekijöitä, joiden työpanos on pienempi kuin jonkun toisen.

    Yleisesti sosiaali- ja terveysalalla tehdään opinnäytetyöt parityönä tai kolmen opiskelijan ryhmässä, joskus jopa suuremmissa ryhmissä. Etuna voi olla, että yhdessä tehden opitaan työelämässä tarvittavia ryhmätyötaitoja, sosiaalisia taitoja ja toisten huomioimista. Mahdollisesti samalla laajenee tietämys asioista, kun moni pohtii opinnäytteeseen liittyviä asioita yhdessä toinen toistaan täydentäen. Ryhmässä voi työskennellä myös siten, että laajempi aihealue on jaettu osiin ja kukin opiskelija tekee hankkeessa itsenäisen opinnäytetyön tiiviissä yhteistyössä muiden osallistujien kanssa. Koska tämän aineiston erinomaisen hyviksi arvioidut työt oli pääosin tehty yksin tai parityönä, niin on syytä pohtia onko tekijöiden pieni määrä sittenkin yksi laadun tekijä?

    Opinnäytetöiden kohderyhmänä olivat molempina vuosina useimmin ammattihenkilökunta. Aiheiden valinta osoittaa opiskelijoiden kiinnostusta omaan tulevaan työhön heidän itsensä näkökulmasta tulevana työntekijänä. Kuitenkaan asiakkaiden näkökulmaa ei sovi unohtaa myöskään opinnäytetöissä. Voi olla, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden on vaikea saada eettisen toimikunnan tutkimuslupaa opinnäytetyösuunnitelmiin, joiden kohderyhmänä ovat potilaat tai muut asiakkaat. Tämän vuoksi potilaisiin kohdistuneita opinnäytetöitä oli tässä aineistossa vain muutama.

    Tutkimustyyppisten opinnäytetöiden määrä oli noussut vuodesta 2000 vuoteen 2004. Myös työelämäyhteistyö oli lisääntynyt etenkin juuri tutkimustyyppisissä opinnäytetöissä. Tulos viittaa siihen, että työelämä tilaa ammattikorkeakouluista pienimuotoisia tutkimuksia ja ne sopivat aiheeltaan juuri opinnäytetöiksi. Aiheita voidaan sopia suoraan työelämässä esimerkiksi yleisimmin juuri opiskelijan harjoittelupaikassa. Ammattikorkeakoulussa tehty opinnäyte voi palvella hyvin työelämän tarpeita. Parhaimmillaan työelämästä tulleeseen aiheeseen voidaan reagoida nopeasti, aihetta voidaan rajata ja se valmistuu tiiviissä aikataulussa. Kuitenkin on muistettava, että opinnäytetyön tekijät eivät ole tutkijakoulutuksessa eivätkä tutkijoita (Söderqvist 2004).


    Kehittämisen haasteet

    Palvelevatko ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt työelämää? Tämä on ajankohtainen ja usein esitetty kysymys. Yksimielisyyttä on useimmin siitä, että ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden tulisi olla työelämään suuntautuneita ja yhä enemmän työelämässä tehtyjä. Useita näkemyksiä on sen sijaan siitä, millainen on työelämää palveleva opinnäytetyö. Opinnäytetyön kun tulisi työelämän tarpeisiin vastaamisen lisäksi tukea ennen kaikkea opiskelijan oppimisprosessia, opiskelijan kehittymistä asiantuntijaksi ja hänen ammatillista kasvua. Parhaimmillaan opinnäytetyö prosessi onkin kaikkea tätä. Laadukas prosessi vaatii kuitenkin yhteistä näkemystä prosessin osapuolilta. Tunnettua on, että opinnäytetyöt ovat työelämäyhteistyötä parhaimmillaan sekä opiskelijoiden silta ja näytönpaikka koulutuksesta työelämään. Niiden kautta työelämä voi arvioida ehdokkaita tuleviksi työntekijöiksi (Marttila ym. 2004). Kyse on työllistymisestä ja osaamisen markkinoinnista.

    Ammattikorkeakoulun opinnäytetyölle on etsitty omaleimaisuutta vertaamalla opinnäytetyötä pro gradu- tutkielmaan siten, millainen ammattikorkeakoulun opinnäytetyö ei ainakaan tulisi olla. Vertailu on hyödytöntä. Jos haetaan omaleimaisuutta vain vertailun avulla, niin kriteeriksi nousee 'erilainen kuin pro gradu' tai 'erilainen kuin perinteinen akateeminen opinnäytetyö'. Mielestämme tämä ei
    ole hyvä, laatuun tähtäävä kriteeri. Näin siksi, että tunnetusti pro gradun tavoitteet ovat toiset kuin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tavoitteet. Yhtäläisyyttä on vain se, että on kyse opiskelijan tekemästä opinnäytetyöstä, harjaantumisesta tekemään korkeakoulutasoinen opinnäytetyö.

    Keskusteluissa olisi hyvä keskittyä ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tarkasteluun sen omista tavoitteista ja vahvuuksista käsin. Mielestämme ammattikorkeakoulu työelämää lähellä olevana toimintaympäristönä osaavine opiskelijoineen ja opettajineen on vahva laadun tekijä usealle tavalle toteuttaa ammattikorkeakouluopintojen tavoitteet täyttävä ja työelämää kehittävä opinnäytetyö.

    Opinnäytetöiden tarkastelu osoitti, että lapsiin, nuoriin ja vanhuksiin liittyvät opinnäytetyöt olivat aihepiiriltään samantyyppisiä terveys – ja sosiaalialalla. Voi pohtia, olisiko aloilla mahdollisuutta lisätä yhteisiä opintoja ja ohjata opiskelijoita yhteisen opinnäytetyön tekemiseen. Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa on kehitettävä rinnakkain ja yhdensuuntaisin tavoittein (Valtioneuvoston…2003). Kysyä myös voi, pitäisikö sosiaali- ja terveysalalla ohjata opiskelijoita tekemään enemmän kliiniselle alueelle opinnäytetöitä, esimerkiksi keskeisten kansantautien alueille. Miten opinnäytetöiden kautta opiskelijat vastaisivat esimerkiksi terveyden edistämisen haasteisiin myös preventiivisestä näkökulmasta? Tällöin tupakointiin, alkoholiin ja huumeisiin sekä niiden käyttöön liittyvä tietoisuus syvenisi ja asiantuntijuus syvensi opinnäytetöitä tehdessä.

    Entä millaisia tuotteita on opinnäytetyön puitteissa mahdollista kehittää? Työelämän ja yritysten näkökulmasta tuotekehitystyö on raskas, henkisiä ja taloudellisia resursseja vaativa työrupeama. Tällainen tuotekehitystyö vaatii useamman vuoden työpanoksen kuin mitä opinnäytetyön tekijä voi tarjota. Kuitenkin opinnäytetyössä voidaan kehittää tuotteita ja aloittaa tuotekehitysprosessia. Tämä voi parhaimmillaan tähdätä yritystoiminnan aloittamiseen. Tämän aineiston tuotteet olivat pääosin potilasoppaita ja laatukäsikirjoja, jotka ovat olleet tyypillisiä sosiaali- ja terveysalan opinnäytetöiden tuotteita. Yhä enemmän teknologian hyödyntäminen ja laaja-alainen yhteistyö voi monipuolistaa myös sosiaali-, terveys – ja liikunta-alan opiskelijoiden opinnäytetöiden tuotevalikoimaa.

    Aineisto herätti pohdintaa myös opinnäytetöiden tiivistelmistä sisällöllisesti ja rakenteellisesti. Opinnäytetöiden tiivistelmät vaativat kehittämistä. Niistä ei löytynyt esimerkiksi olennaisia tietoja kohderyhmästä. Samoin työelämäyhteistyö oli kuitattu hyvinkin ohimennen. Kuitenkin juuri tiivistelmät tavoittavat lukijakunnan ja ovat sähköisten tietokantojen aikana yhä useamman kiinnostuneen saatavilla. Tiivistelmän kautta tulisi lukijalle välittyä työstä olennainen ja herättää kiinnostus koko työn lukemiseen.

    Tässä tarkasteltiin kahtena vuonna Thesis- kilpailuun lähetettyjä yhden koulutusalan opinnäytetöitä valituin osin. Analyysia on tarkoitus jatkaa siten, että tarkasteluun otetaan kaikki kilpailuun lähetetyt opinnäytetyöt. Haasteeksi jää pohtia, millainen on hyvään tai erinomaiseen opinnäytetyöhön johtanut prosessi ja millaiset edellytykset onnistunut prosessi vaatii. Tieto hyvistä opinnäytetöistä ja niiden prosesseista auttaa kehittämään opinnäytetöiden laatua opiskelijoiden, opettajien ja työelämän tarpeet huomioiden.


    Maisa Toljamo, projektipäällikkö, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, maisa.toljamo@oamk.fi
    Lea Rissanen, yliopettaja, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, lea.rissanen@oamk.fi



    Lähteet:

    AMKOTA käsikirja. 2005. AMKota tietokanta, Opetusministeriö. Saatavilla www-muodossa: http://www.csc.fi/amkota/manual2005/kasikirja.html.

    Elo, A. 2001. Hoitotyön opiskelijoiden opinnäytetöissä ilmenevä tiedon luonne. Pro gradu –tutkielma, Turun yliopisto.

    Kauppi, M. 2000. Opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa : tieteellinen ja käytännöllinen oppineisuus. Pro gradu – tutkielma. Tampereen yliopisto.

    Karjalainen, A. 2004. Tieteen oppiminen yliopistoissa – opinnäytetyöt osana tieteellisen kasvun juonnetta. Korkeakoulutieto 3(1): 25-28.

    Kilpiäinen, S. 2003. Odotetaan käytäntöä ja saadaan teoriaa : tutkimus Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijoiden käsityksistä ja kokemuksista opetuksesta ja ohjauksesta vuosina 1995-1997 ja 2000-2001. Acta Universitatis
    Lappoensis 59. Lapin yliopisto.

    Leinonen, R. 2001. Opiskelijoiden mielipiteitä ammattikorkeakoulun terveysalan opinnäytetyöstä ja sen ohjauksesta. Lisensiaatintyö. Tampereen yliopisto.

    Marttila, L. & Kautonen, M. & Niemonen, H. & von Bell, K. 2004. Yritysten ja ammattikorkeakoulujen T&K –yhteistyö. Ammattikorkeakoulut alueellisessa innovaatiojärjestelmässä: koulutuksen ja työelämän verkottumisen mallit, osaprojekti III. Tampereen yliopistopaino Oy , Tampere.

    Marttila, L. 2005. Ammattikorkeakouluyhteistyö – osa yritysten innovaatiotoimintaa. Luento. Amk- opettajuuden kehittämishankkeen seminaari, 22.4.2005 Seinäjoki. Luettu 31.8.2005. Saatavilla www-muodossa: http://www.helia.fi/attachment/dd02439a59139651d3aff410313314c7/
    ca634d5c460e5bfa81b21366d236919a/Ammattikorkeakouluyhteisty%C3%B6

    Ora-Hyytiäinen, E. 2003. Opettajan työ muutoksessa - Keskustelumuistio ammattikorkeakoulujen kehittäjäverkoston (KeVeR) seminaarissa 9.10.2003. Kever 4.
    Luettu 12.8.2005. Saatavilla www-muodossa: http://www.piramk.fi/kever/kever.nsf/6f20c22b03be2d6cc2256b4c004a0b2f/314119DB7E3740F9C2256DF6005C8536

    Ruoko, P. 1998. Tavoitteena asiantuntijuus - käsityksiä ja kokemuksia terveysalan harjoittelusta ja opinnäytetyöstä. Pro gradu –tutkielma, Tampereen yliopisto.

    Salmi, E. 2000. Millainen opinnäytetyö hyödyttää työelämää? Diakonia-ammattikorkeakoulun päättötyöt ja työelämän kehittäminen. Pro gradu – tutkielma. Helsingin yliopisto.

    Stenfors, P. 1999. Tieteellisen ja kriittisen ajattelun kehitys hoitotyön koulutuksessa : seurantatutkimus sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja kätilökoulutuksesta. Pro gradu – tutkielma. Tampereen yliopisto.

    Suntio, A-T. & Konkola R. 2003. Opettajan työn muuttuminen ammattikorkeakoulussa - T&K-toiminnan haasteita ja kehittämisehdotuksia. Kever 4.
    Luettu 12.8.2005. Saatavilla www-muodossa: http://www.piramk.fi/kever/kever.nsf/6f20c22b03be2d6cc2256b4c004a0b2f/9BD63F6AFCD542E2C2256DFC0068C124.

    Söderqvist, M. 2004. Vaihtoehtona sosio-konstruktionismi. Kirjassa: Kotila, H. & Mutanen, A. (toim.) Tutkiva ja kehittävä ammattikorkeakoulu. Edita, Helsinki. s. 24-39.

    Terveys 2015- kansanterveysohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 4.

    Terveys 2015- kansanterveysohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriö. Esitteitä 2001:8. Saatavilla www-muodossa: http://pre20031103.stm.fi/suomi/eho/.

    Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 352/2003. Saatavilla www-muodossa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030352.

    Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 423/2005. Saatavilla www-muodossa:
    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050423

    Valtioneuvoston periaatepäätös sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi 2003. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 5. Helsinki. Saatavilla www-muodossa:
    http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/paosisallys227.htm

    Vesterinen, M-L. 2003. Ammattikorkeakoulujen T & K – toiminnalla monta tehtävää. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 5 (1): 57-63.

    Vesterinen, M-L. 2004. Tutkimus- ja kehitystyön kokonaisuus. Kirjassa: Kotila, H. & Mutanen, A. (toim.) Tutkiva ja kehittävä ammattikorkeakoulu. Edita, Helsinki. s. 40-67.

    Viljanen, T. 2001. Kilpailusihteerin kynästä. Thesis- lehti: 5.