Yleisurheilun MM-kisat olivat kesän 2005 suurtapahtuma Helsingissä. Yllättävän kovat sateet ja ukkosmyrskyt asettivat urheilijat, katsojat ja stadionin tekniset laitteet ja rakenteet koetukselle, jota kaikki eivät kestäneet. Takasuoran katsomon ylle rakennettu uusi katos kesti kuitenkin hyvin rankkasateet ja myrskytuulet. Uuden katoksen ristikkoliitosten murtumariskien tarkastelu oli ollut aiheena Mika Haapojan tekemässä Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä, joka palkittiin viime keväänä ammattikorkeakoulujen Thesis – kilpailussa. Tässä kilpailussa on jo useiden vuosien ajan palkittu ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden parhaimmistoa. Haapojan insinöörityö on hyvä esimerkki ammattikorkeakoulun opinnäytetyön merkityksestä. Parhaimmillaan opinnäytetyö on ajankohtainen, käytännönläheinen ja esittää uusia ratkaisuja käytännön tarpeisiin.

Ammattikorkeakouluissa tehdään vuosittain yhteensä yli 20 000 opinnäytetyötä. Jos oletetaan, että opiskelijat käyttävät keskimäärin 400 tuntia opinnäytetyönsä valmistamiseen, voidaan laskea, että pelkästään ammattikorkeakoulujen opiskelijat tekevät yhteensä yli 5000 henkilötyövuoden verran töitä vuosittain opinnäytetöiden parissa. Valtaosa töistä on ns. työelämälähtöisiä, joten ainakin potentiaalisesti opinnäytetyöt edustavat merkittävää panostusta työelämän kehittämisessä. Tällaisen työpanoksen vaikuttavuutta on vaikea mitata, mutta asia kannattaa pitää mielessä, kun ammattikorkeakoulut pyrkivät vahvistamaan rooliaan suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä.

Opinnäytetyön laatu ja vaikuttavuus kulkevat käsi kädessä. Korkeakouluyhteisön jäsenillä on yleensä melko vahva intuitiivinen näkemys siitä, mitä on hyvä laatu esimerkiksi opinnäytetyön yhteydessä. Tätä ilmentää mm. se, että ammattikorkeakoulujen Thesis-kilpailuja on jo useita vuosia järjestetty ilman julki kirjoitettuja hyvän laadun kriteerejä. Toisaalta, ammattikorkeakoulujen piirissä on tarvetta keskustella opinnäytetöiden erilaisista käytänteistä ja yhdessä kehittää niiden laatua. Opetusministeriön rahoittaman opinnäytetöiden kehittämishankeen tavoitteena on kehittää ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia opinnäytetöitä, lisätä niiden tunnettuutta ja edistää valtakunnallista keskustelua ja verkostoitumista. Hanke etenee kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä vaiheena on nykytilan selvitys vuosina 2004- 2005, toisena vaiheena opinnäytetöiden laadun tekijät vuosina 2005- 2006 ja kolmantena vaiheena kehittämisehdotusten ja laatusuositusten laadinta vuonna 2006.

Monenlaisia kehittämistarpeita on noussut esiin hankkeen seminaareissa, workshopeissa ja kokouksissa. Esimerkiksi ohjauksen kirjavuus, arviointikäytännöt ja työelämäyhteydet herättävät keskustelua. Opinnäytetöiden kehittämisestä kiinnostuneita on monia. Tapaamisiin on osallistunut runsaslukuisesti opinnäytetöiden ohjaajia sekä opiskelijoita ja työelämän edustajia. Yhteisten keskustelujen avulla voidaan löytää uusia, toimivia ja luovia toimintamalleja. Hankkeen etenemistä voi seurata netissä osoitteessa http://www.oamk.fi/opinnaytehanke.

Opinnäytetöiden kehittäminen - hanke on osallistunut käsillä olevan teemanumeron tekemiseen ja opinnäytetöitä tarkastellaan tässä useasta eri näkökulmasta. Näitä ovat mm. työelämän (Riitta Rissanen) sekä opiskelijoiden ja opettajien (Irene Isohanni ja Maisa Toljamo sekä Tuulikki Viitala) näkökulmat. Millainen on hyvä ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, pohtii Kari Salo työryhmineen. Yhtenä esimerkkinä hyvistä opinnäytetöistä ovat Thesis – kilpailuun lähetetyt opinnäytetyöt, jotka ovat Maisa Toljamon ja Lea Rissasen artikkelin aineistona. Opinnäytetyöprosessin tuotoksen, opinnäyteraportin, rakennetta linjaa artikkelissaan Minna Söderqvist työryhmineen. Näkökulmia on monia ja haasteena on koota niistä opinnäytetyön kehittämisen kannalta toimiva kokonaisuus.