Kever 3/2005, ISSN 1796-8283			Kirjat
Miltä SAMKin opinnäytetyöt näyttävät toisin silmin?


Pirjo Suosara


Miltä SAMKin opinnäytetyöt näyttävät toisin silmin? Satakunnan ammattikorkeakoulun vuoden 2002 opinnäytetöiden arvioinnista tehty tutkimus. Päivi Jaatinen. Pori 2004. 92s. Päivi Jaatinen on tässä tutkimuksessaan käyttänyt ristiinarviointia tavoitteenaan selvittää Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) opinnäytetöiden luonnetta ja niiden arvioinnin laatua eri toimialoilla ja eri toimialojen näkökulmasta. Hän hakee tutkimuksellaan vastauksia kysymyksiin: millainen näkemys SAMKin eri toimialoilla on toisten alojen opinnäytetöistä? Miten eri toimialojen työt eroavat toisistaan tutkittujen ominaisuuksiensa (14 kpl) suhteen? Kuinka hyvin opinnäytetyöt vastaavat arvioijien mielestä 10 opintoviikon (nykyisin 15 opintopisteen) opiskelijan työmäärää? Kuinka hyvin ristiinarvioinnin arvosanat vastaavat annettuja alkuperäisiä arvosanoja? Miten yhtenäinen on alojen näkemys toistensa töistä? Mitkä ovat töiden heikkoudet ja vahvuudet muiden alojen arvioijien mielestä? Ristiinarviointi tehtiin vuonna 2002 valmistuneista SAMKin kolmen toimialan (liiketalous, matkailu ja kulttuuri, sosiaali- ja terveysala, tekniikka ja merenkulku) opinnäytetöistä. Työt poimittiin eri arvosanaluokista satunnaisotannalla (yhteensä 9 työtä kultakin toimialalta) ja ne arvioivat kultakin toimialalta valitut, kokeneet opettajat(15). Arvioinnin pohjana käytettiin SAMKin voimassa olleita arviointikriteereitä hieman typistettynä ja arvioijat sekä pisteyttivät kunkin arviointikohteen, että kommentoivat niitä sanallisesti. Päivi Jaatinen on tehnyt tyylipuhtaan akateemisen tutkimuksen ja tutkimuksen raportoinnin. Tulokset on esitetty erittäin havainnollisesti pylväsdiagrammeina, joten lukijan on helppo nopeasti saada kuva ristiinarvioinnin tuloksista. Jo nämä ovat mielenkiintoisia ja herättävät ajatuksia siitä voisivatko tulokset olla samansuuntaisia myös muissa AMKeissa ja miksi tulokset ovat mitä ovat. Mikä selittää esimerkiksi sote-alan arvioijien selvästi kriittisemmän asenteen muihin verrattuna? Erittäin hyödyllisiä ovat tutkijan jokaisen arviointiosion loppuun lisäämät pohdittavaa – kysymykset, kuten esimerkiksi: ”Mikä on teorian tehtävä ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä? Miten teorian rooli eroaa tutkimuksellisissa, projekti- ja hanketyyppisissä töissä? Mikä yhteys hyvin tehdyllä ongelmanrajauksella on tavoitteiden saavuttamiseen? Kuinka paljon ja kuinka systemaattisesti opiskelijoiden aikaisempiin opintoihin on mahdollista sisällyttää harjoituksia, joissa tulosten tulkitsemisen ja johtopäätösten tekemisen pelisääntöjä on mahdollista harjoitella?” Julkaisun lopussa olevat toimialakohtaiset arvioitujen ominaisuuksien profiilikäyrät suhteessa kaikkien alojen profiileihin tiivistää tämän tutkimuksen ristiinarvioinnin tulokset. Päivi Jaatinen esittää paljon perusteltuja kysymyksiä AMKien opinnäytetöistä ja niiden ohjauksesta ja arvioinnista. Jo alkuasetelmaan tutustuminen herätti allekirjoittaneessa tyrmistystä: Kuinka voidaan edes olettaa olevan mahdollista, että toisen alan asiantuntija arvioi satunnaisesti valitun toisen alan ammatillisen opinnäytteen? Kävi ilmi, että SAMKissa käytetyt arviointikriteerit oli laadittu vain puhdasoppisen akateemisen tutkielman/tutkimuksen arviointiin. Tämän olivat tutkijan mukaan myös jotkut arvioijat kokeneet ongelmalliseksi, kun kohdalle olikin sattunut projektityyppinen työ tai kehittämishanke. Erityisesti teorian roolista käytännöllispainotteisissa AMKin ja sen eri alojen opinnäytetöissä olisin toivonut lisää selvitystä. Esimerkiksi tekniikan töissä joudutaan lukijalta edellyttämään hyvin laajaa teorian tuntemusta, koska sitä ei ole mielekästä opinnäytetyössä, edes teknillisten yliopistojen tieteellisissä tutkimuksissa kokonaisuudessaan aina aukikirjoittaa. Tämä näkyy selvästi myös tässä ristiinarvioinnissa, jossa erityisesti sosiaali- ja terveysalan arvioijat moittivat tekniikan opinnäytetöitä teorian puuttumisesta. Tutkimuksensa yhteenveto ja johtopäätökset -osassa Jaatinen toteaa, että SAMKissa ja tämän tutkimuksen ristiinarvioinnissa käytetty arviointimalli lähtee olettamuksesta, jossa eri arvosanan saaneilla korkeakoulutasoisilla opinnäytetöillä on olemassa jotkin universaalit ominaispiirteet, jotka olisi mahdollista tunnistaa työstä, vaikka substanssi olisikin vieraampi. Hän toivoo tämän tutkimuksen osaltaan toimivan pohjana eri alojen välillä rakentaville keskusteluille näistä ominaisuuksista. Suositan kaikkia opinnäytetöiden kanssa toimivia tutustumaan Jaatisen tutkimukseen. Mielestäni tämä todella voisi toimia erinomaisena pohjana valtakunnalliselle keskustelulle AMKin opinnäytetöistä ja niiden laadusta. Itselläni heränneitä kysymyksiä: Miksi ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden pitäisi täyttää akateemisen tutkimuksen ominaisuudet ja kriteerit, kun AMKit eivät ole tiedekorkeakouluja? Eikö lähtökohtana pitäisi olla työelämän kehittäminen ja sen dokumentointitarpeet? Mitä toisaalta olisivat ne ominaisuudet, joilla ammatillinen opinnäytetyömme eroaa esim. 2.asteen kehittämistehtävistä ja erottautuu korkeakouluaikaansaannokseksi? Kuinka ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyöt eroavat perustutkinnon töistä, kun ne jo tutkinnon luonteen vuoksi ovat vielä voimakkaammin sidoksissa työ- ja elinkeinoelämän kehittämiseen? Toivotan muillekin Päivi Jaatisen tutkimukseen tutustuville stimuloivia lukuhetkiä. Ehkäpä jo seuraavassa OPM:n opinnäytetöiden kehittämishankkeen (OAMK) seminaarissa saamme foorumin tutkijan toivomalle rakentavalle keskustelulle?

Pirjo Suosara, Jyväskylän ammattikorkeakoulu/ kehitysyksikkö