Kever 4/2005, ISSN 1796-8283



Uutta
Ammatillisen ja amk-koulutuksen tutkimuspäivien kuulumisia





    Ensimmäisen päivän terveiset ja kuvat päivitämme lähipäivinä.

    Toinen tutkimuspäivä käynnistyi OTTUn ja KeVerin esittelyillä. Tämän jälkeen siirryimme dialogiin ”Sivistystä ja asiantuntijuutta”, jossa esiintyivät puheenjohtajana yliopettaja Hannu Kotila Helia AOKK:sta ja vastakkainasettulussa hallituksen puheenjohtaja Kari Kasanen, Talent Partnersista sekä professori Matti Kamppinen Turun yliopistosta Kulttuurien tutkimuksen laitokselta. Opiskelijoita edusti puheenjohtaja Petra Nystèn SAMOKista.

    Matti Kamppinen painotti esityksessään sivistyksestä keskustelun merkitystä. Sivistys on investointia kapitaaliseen pääomaan. Sivistys asettaa asiat yhteyksiin ymmärtää, pystyä kertomaan, toimimaan ja voida tehdä toisin. Ammatillisen asiantuntijuuden kultivoiminen lisää sivistystä. Teknillisellä korkeakoululla sivistystä nimitetään systeemiälyksi. Sillä tarkoitetaan käsitejärjestelmien ymmärrystä teorioiden avulla. Kamppinen mainitsi ammatillisen asiantuntijuuden sisältävän sivistykselliset kerrokset esimerkiksi ravintotalouden alalla: kokkaus, vispaus, vatkaus, raaka-ainetuntemus, ruokakulttuuri ym. Ymmärrettyään ruoka-alaa laajemmalti opiskelija pystyy luomaan uutta ja järjestämään olemassa olevia elementtejä uudelleen.

    Yleissivistävän koulutuksen tavoitteena on opettaa tapoja, erilaisuuden ymmärtämistä ja täten luoda maailmasta parempi. Opettaja välittää opiskelijalle, mistä maailmassa on kysymys. Yleissivistävät taidot valmistavat opiskelijoita tulevaisuuteen, Palvelualoilla tämä tarkoittaa, että luokitelluista tehtävistä automatisoinnin myötä siirrytään asiantuntijatehtäviin, jotka vaativat sivistystä.

    Kari Kasanen kertoi taloudellisen tehokkuuden mahdollistavan luovuuden syntymistä. Yritystoiminta luo hyvinvointia, kerryttää varallisuutta ja luo satsauksen kulttuurin. Vaikka metsäteollisuus ja Nokia ovat synnyttäneet pohjan osaamiselle, eivät suomalaiset ole maailman mittakaavassa huippuosaajia. Suomalaisia motivoi järkevä ja merkityksellinen työ. Kasasen visioissa kouluverkosto muuttuu, kaupungistuminen etenee. Puolet lukioista häviää ja tilalle syntyy yksityisiä kouluja ja yliopistoja. Jolleivät suomalaiset perusta omia, tulevat yksityiset ulkomailta. Oppilaitosten tulee erilaistua ja erikoistua.

    Kasasen mukaan yritykset odottavat tulevaisuuden työntekijöiltään sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja, kriittistä ennakkoluulottomuutta, kykyä olla erilaisissa rooleissa eri tilanteissa, rohkeutta ja laaja-alaisuutta eli sivistystä.

    Petra Nysten painotti, että työelämää kiinnostaa se, mitä valmistunut osaa. Opetussuunnitelmat ovat liialti rakennettu opettajien työtunteja ajatellen. Nystèn oli sitä mieltä, ettei sivistystä voi opettaa. Opiskelijoiden lähtötasoa ja ennakkotietoja ei selvitetä riitttävän hyvin.

    Alustusten jälkeen dialogiin osallistujat keskustelivat vilkkaasti kirjoitetusta sanasta, heimoistumisesta, aivoviennistä ja ohjauksen tarpeesta.

    Torstaina dialogin jälkeen ryhmittäydyttiin jälleen sessioihin. Päätössanat tilaisuudessa lausui Stadian vararehtori Juha-Pekka Liljander. Liljander kehui KeVer-seminaaria onnistuneeksi ja esitti humorististesti tapahtumaa kymmenenpäiväiseksi, jotta kaikki saisivat kuulla koko tutkimuspäivien annin. Liljanderin mielestä päivät olivat jälleen vietetty avoimin tunnelmin ja verkostoituen.

    Palautteita Ammatillisen ja amk-koulutuksen tutkimuspäiviltä saatiin sähköpostitse 48 kappaletta. Yleisesti palautteista kävi ilmi, että järjestelyt olivat onnistuneet, tutkimuksellisuutta ja toista astetta kaivattiin enemmän näkyviin. Dialogit jakoivat mielipiteet kahtia, toisten mielestä se oli onnistunut kokeilu, toiset pitivät teemoja liian yleisinä.


    Asteikolla 1 – 5 keskiarvot palautteista:


    Seminaari muodosti rakenteeltaan hyvän kokonaisuuden 3,7
    Seminaarin ilmapiiri oli miellyttävä 4,1
    Seminaarin tavoitteet toteutuivat 3,4
    Koulutuksen soveltuvuus omaan työhön 3,3
    Työskentelymenetelmät olivat sopivia 3,8
    Seminaarin etenemisvauhti ja aikataulu olivat sopivia 4,1
    Esiintyjät olivat valmistautuneet hyvin 3,7
    Luentojen anti tuki koulutuksen sisältöä 3,4
    Esiintyjien asenne oli positiivinen 4
    Luentoja olisi voinut olla enemmänkin 2,7
    Seminaarin ennakkotiedotus oli hyvää 4
    Seminaarin sijainnista oli riittävää tietoa 4,2
    Seminaarin järjestelyt toimivat hyvin 4,4
    Seminaarin kustannukset olivat sopivia 3,6