Ammattikorkeakouluopettajat kirjoittavat tutkimus- ja kehityshankkeistaaan monenlaisia tekstejä, esimerkiksi artikkeleita, katsauksia, hankeraportteja ja oppikirjoja (Lambert & Vanhanen-Nuutinen 2005a). Kirjoittaminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta, vaan nostaa esiin jännitteitä ja ristiriitoja ammattikorkeakouluopettajien työssä. Yksi tällainen keskeinen ristiriita voidaan nimetä Hankkeista vs. hankkeissa kirjoittamiseksi (emt., s. 32-34). Tämä merkitsee sitä, että kirjoittamisen suhde ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehityshankeprosessiin on hämärtynyt. Useimmat opettajat kirjoittavat hankkeestaan julkaisun, jossa he kuvaavat päättynyttä hankettaan ja esittelevät sen tuloksia. Kirjoittamista ei siis suunnitella hankkeen eri vaiheisiin liittyvänä, vaan kirjoitetaan tästä prosessista irrallaan. Opettajat siis kirjoittavat hankkeestaan, mutta eivät hankkeessaan. Kirjoittamalla ei näin ollen pyritä edistämään itse hankeprosessia vaan pikemminkin oman julkaisun tuottamista. Kuitenkin ammattikorkeakoulujen yhä lisääntyvät ja verkostoituvat tutkimus- ja kehityshankkeet asettavat opettajille vaatimuksia kirjoittaa hyvin monenlaisessa tarkoituksessa, erilaisille kohderyhmille ja moninaisille julkaisufoorumeille. Opettajilta ovat kuitenkin puuttuneet välineet hankkeissa kirjoittamiseen.

Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehityshankkeissa tarvitaankin nyt uusia, hankeprosessia tukevia kirjoittamisen välineitä, kuten eräs opettaja Helia AOKK:n järjestämässä Projektista julkaisuksi –koulutuksessa asian ilmaisee (emt., s. 37):

Miten tämmönen kirjoittaminen vois toimia välineenä, tuoda uskoa näihin projekteihin…kirjoittaminen olis osa projektia? Suunniteltais etukäteen, että tässä projektissa kirjoitetaan näin…semmosena välineenä, joka pitäis tätä projektia henkisesti koossa.

Millaisia välineitä sitten tarvitaan ja voidaan kehittää kirjoittamisen tukemiseen pitkäkestoisissa ja verkostoituneissa hankeprosesseissa? Millaisilla välineillä voidaan tukea opettajien hankkeissa kirjoittamista niin, että kirjoittamalla voitaisiin suunnitelmallisesti myös edistää hankeprosessia?

Olen aiemmin (Lambert 2004) tarkastellut ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä erityisesti uusien käsitteiden, mallien ja välineiden yhteisen kehittelyn näkökulmasta. Nämä eivät synny vain yksilön ajattelun tai organisaation kokemusten tuottamana, vaan kehittyvät olemassaolevien kulttuuristen artefaktien pitkäkestoisten kehittelyjen, kombinaatioiden ja muokkausten tuloksena, kuten Miettinen & Virkkunen (2004) toteavat. Uusien välineiden omaksuminen, käyttö ja kehittely muuttaa usein työnjakoa, sääntöjä ja yhteistyömuotoja ja voi luoda toiminnalle myös uuden kohteen ja motiivin. Välineistä voi näin tulla oppimisen ”kantajia” (emt.).

Tässä katsauksessa kuvaan yhtä välinettä, hankkeen kirjoitussuunnitelmaa, jonka kehittämisen tarpeen olen tunnistanut ja tulkinnut yhdeksi kriittiseksi alueeksi ammattikorkeakoulu- kirjoittamisen käytäntöjä ja jännitteitä esiinnostavan, pitkäkestoisen tutkimuksen pohjalta (ks. Lambert & Vanhanen-Nuutinen 2005a). Kirjoitussuunnitelma tarkoittaa hanketoimijoiden yhdessä rakentamaa suunnitelmaa kirjoittamisen kytkemiseksi tutkimus- ja kehityshankkeeseen. Näin kirjoittamista tarkastellaan kohteellisena toimintana, jolloin kirjoittamisen kohteeksi otetaan, ei vain mitä ja miten kirjoitetaan, vaan myös miksi ja keille kirjoitetaan (Russell & Yanez 2003). Hankkeen kirjoitussuunnitelma muodostuu näin ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoimintaa rakentavaksi ja samalla sen arviointia palvelevaksi välineeksi.

Kirjoitussuunnitelma (kuva 1) on matriisimuotoinen, jonka pystyulottuvuudella olen kuvannut erilaisia mahdollisuuksia ja esimerkkejä teksteistä, joita hankkeen kuluessa voidaan kirjoittaa. Tekstien kirjoittaminen voi edetä kuten tässä, tutkimussuunnitelmasta aina oppi- tai tietokirjaan asti, mutta yhtä hyvin kirjoitusten järjestys voi olla toisenlainen ja pitää sisällään paljon kuvattua vähemmän tekstejä. Rahoitusta varten laaditun hankesuunnitelman ja –tiivistelmän jälkeen usein syntyy tarve laatia hanketta markkinoiva hanke-esite tai ”tuoteseloste”. Usein tarvitaan myös uutisoivaa tekstiä hankkeen käynnistymisen julkistamiseksi omassa organisaatiossa. Pitkässä hankeprosessissa on usein myös hyvä kirjoittaa siitä katsauksia, joissa annetaan lukijoille tietoa hankkeen senhetkisestä tilanteesta, hankkeessa saaduista kokemuksista ja syntyneistä tuotoksista. Puheenvuorollaan hanketoimijat taas voivat osallistua hankkeen teemaan liittyvään ajankohtaiseen keskusteluun. Konfferenssi- tai seminaariabsraktit ja –paperit on hyvä keino saada hanketta esille korkeakoulujen tai käytännön työntekijöiden piirissä ja myös saada palautetta omaan tutkimus- ja kehittämisprosessiin. Suurempaa työtä vaativat sitten jo erilaiset artikkelit, raportit tai kirjat. Esimerkkejä artikkeleista, puheenvuoroista, uutisoivista teksteistä, katsauksista ym. on helposti saatavissa tutkailemalla erilaisia ammatillisia tai tieteellisiä aikakauskirjoja ja –lehtiä, ammattikorkeakoulun julkaisusarjoja ja tiedotuslehtiä.

Matriisin vaakaulottuvuudella olen kuvannut kirjoittamisen merkityksen rakentumista hankeprosessiin. On tärkeää, että pohditaan, miksi ja missä vaiheessa hanketta minkäkinlaisia tekstejä on tarpeen kirjoittaa, keille teksti tulisi suunnata ja missä se tulisi julkaista, keiden kanssa olisi kirjoitettava ja millainen kirjoittamisen muoto tulisi valita. Oman julkaisun tuottamisen sijaan avautuu samalla mahdollisuus suunnitella yhdessä hankekumppanien kanssa hankkeen julkaisuja ja ehkä myöhemmin vielä rakentaa yhdessä hankkeen julkaisuportfoliota. Kirjoittamisen merkitys määrittyy nyt ennen muuta kirjoittamisen kohteen kautta: missä tarkoituksessa ja keille tekstiä kirjoitetaan. Kohde puolestaan voi määrittyä uudella tavalla ja laajentua hankeprosessin eri vaiheissa.

Kirjoitussuunnitelman kokeileva käyttö ja kehittely avaa mahdollisuuden myös rakentaa uutta kirjoittamisen genreä ammattikorkeakouluihin Spinuzzin (2003) kuvaaman hybridin genren suuntaan. Tällöin kirjoittamisen genre rakentuu, ei vain yksittäisten julkaisumuotojen, esim. hankeraporttien genreksi, vaan hyvin monimuotoiseksi tavaksi kirjoittaa pitkäkestoisessa tutkimus- ja kehityshankeprosessissa (ks. myös Lambert & Vanhanen-Nuutinen 2005a; Helle 2005). Ritva Engeström (1992) tarkastelee genreä metodologisena käsitteenä. Erityisesti minua kiinnostaakin tässä uuden genren kehitysprosessissa se, miten kirjoittamalla voidaan rakentaa hankkeen metodologiaa. Kirjoitussuunnnitelma saattaa toimia tässä tärkeä välineenä.

Tässä katsauksessa olen kuvannut kirjoitussuunnitelmaa, joka on parhaillaan kokeilun kohteena
Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun yhdessä tutkimus- ja kehityshankkeessa (Lambert & Vanhanen-Nuutinen 2005b; 2005c) sekä opettajien täydennyskoulutuksessa. Uuden välineen kehittäminen on kuitenkin pitkäaikainen prosessi ja edellyttää systemaattista tutkimustyötä. Hankkeessa kirjoittamista tukeva kirjoitusssuunnitelma tulee varmasti muuttamaan muotoaan ja edelleenkehittymään kokeilujen myötä. Koska uusi kirjoittamisen työkalu on herättänyt jo tässä vaiheessa paljon kiinnostusta, kirjoitin tämän katsauksen mahdollistaakseni ammattikorkeakouluopettajien ja heidän hankekumppaniensa uudenlaisen, kokeilevan kirjoitustoiminnan. Näiden kokeilujen ja niistä saatavien palautteiden myötä uuden välineen kehittelyprosessi edelleen kiihtyy ja tiivistyy.

HANKKEEN KIRJOITUSSUUNNITELMA Hankkeen nimi: Hankkeen vastuuhenkilö(t):
MITÄ?	MISSÄ TARKOITUK- SESSA? MISSÄ VAIHEESSA HANKETTA?	MINNE (julkaisu- foorumi)? KEILLE (lukijat)?	KEIDEN KANSSA?	KIRJOITTAMISEN MUOTO/ TEKSTILAJI/ GENRE?
Hankesuunnitelma
Hanketiivistelmä
Hanke-esite,"tuoteseloste"
Hankeuutinen
Hankekatsaus
Puheenvuoro
Konfferenssiabstrakti tai -paperi
Artikkeli
Hankeraportti
Kirja

Kuva 1. Hankkeen kirjoitussuunnitelma