1. Johdanto

Euroopan Unionin kasvun ja työllisyyden edistämisen strategia, Lissabonin strategia, on asettanut vuosille 2007 – 2013 yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan alueiden kehittämisen. Alueiden kehittäminen sisältää ajatuksen työmarkkinoiden kestävästä kehittämisestä. Palvelualojen kehittämistä ja naisten toiminnan merkityksen lisäämistä työmarkkinoilla sekä työntekijöinä että yrittäjinä korostetaan. Tavoitteena on myös saada lukuisat kansalliset ja eurooppalaiset projektit nykyistä tehokkaammin hallinnoitua. Naisten mahdollisuutta julkisten resurssien käyttöön halutaan parantaa.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on ollut tukemassa Lissabonin strategian toteutumista osallistumalla W.IN.NET (Women International Network) projektiin suomalaisena hallinnoijana. Yhteistyökumppanina ja hankkeen käytännön osioiden toteuttajana on toiminut Karellikeskus Oy. Hanketta johti Ruotsista Gävleborgin lääninhallitus. Vuosien 2003-2005 aikana, 14 eurooppalaisen maan naiset, suomalaiset mukaan lukien, selvittävät mahdollisuudet perustaa Eurooppalainen naisten resurssikeskusten yhdistysten yhdistys. Lisäksi projektin teemaryhmissä tuotettiin materiaalia naisten yrittäjyyden edistämiseksi, syrjäytymisen estämiseksi, sosiaalisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamiseksi, työmarkkinoiden tasa-arvon edistämiseksi ja naisten mahdollisuuksien lisäämiseksi teknologiassa. Erityistä huomiota kiinnitettiin vähemmistöryhmiin ja maahanmuuttajiin. Kaikkeen tähän kehitettiin laatuindikaattoreita ja mallennuksia, joilla voidaan selvittää maakohtaisesti naisten asemaa. W.IN.NET –hanke on osoittautunut uraauurtavaksi tekijäksi naisten välisen yhteyden luomiseksi Euroopassa.


2. Historian havinasta tähän päivään

Paikalliset ja alueelliset naisten resurssikeskukset (Women´s Recources Centres, WRC) ovat yleisesti ottaen monialaisia organisaatioita, joiden tehtävänä on kehittää, kerätä, työstää ja levittää tietoa niistä resursseista, joiden avulla naisten, perheiden ja yhteisöjen elämää voidaan edistää. Keskeisenä toimintamuotona on ollut paikallinen ja alueellinen kehittäminen kasvuhakuisesti ja työelämälähtöisesti. Ensimmäiset naisten resurssikeskukset perustettiin Ruotsiin 1990-luvulla. Tällöin Ruotsin hallitus päätti antaa taloudellista tukea aluekehittämiseen, luoden naisresurssikeskusjärjestelmän. Työ vastuutettiin NUTEK (The Swedish Agencey for Economic and Regional Growth) ja Glesbydsverket- organisaatioille. Ko. organisaatiot edistävät harvaan asuttujen alueiden kehitystä. Työ jatkui siten, että Ruotsiin muodostettiin alueellisten naisresurssikeskusten valtakunnallinen katto-organisaatio (The National Federation of WRC). Sen tehtävänä oli ja on edelleen edistää yhteiskunnallisten resurssien tasapuolista jakautumista naisten ja miesten välillä, tehostaa naisten tietojen ja taitojen käyttöä aluekehittämisessä ja edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Samanaikaisesti naisresurssikeskusten toimintaa eurooppalaisella tasolla käynnisteltiin lukuisten EUn rahoituslähteiden ja rahoitettujen projektien kautta.

Nyt Euroopassa on yli 500 naisten resurssikeskusta, Suomessa noin kymmenen ja naapurissamme Ruotsissa noin 150. Suomi on reilusti jäljessä naapuriaan naisten aseman edistämisessä resurssikeskusten toimintasaralla. Resurssikeskuksia on Espanjassa, Grönlannissa, Fär-saarilla, Islannissa, Italiassa, Kreikassa, Latviassa, Liettuassa, Moldovassa, Norjassa, Puolassa, Ranskassa, Saksassa, Tanskassa ja Virossa. Tyypillisesti eurooppalaiset naisten resurssikeskukset ovat julkisen hallinnon osia; läänien, kuntien ja kaupunkien. Lisäksi joissakin maissa on erillisiä yhdistyksiä, jotka saavat päärahoituksensa verovaroista. Osan toiminnastaan keskukset rahoittavat omalla työllään mm. myymällä koulutuspalveluja. Suomalainen ”erikoisuus” on osakeyhtiömuotoinen resurssikeskustoiminta naisten aseman parantamiseksi.

Eurooppalaisten naisten resurssikeskusten toiminta perustuu aina paikallisiin olosuhteisiin. Toimintatapana on ruohonjuuritasoinen työskentely naisten ja alueen hyväksi. Resurssikeskusten keskeisenä tehtävänä on mahdollistaa naisten voimavarojen käyttö aluekehittämisessä. Keskukset tukevat naisten aktiivista osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan, työelämään ja koulutukseen. Resurssikeskuksien toimintamallit ja työskentelyn painopistealueet vaihtelevat maittain ja alueittain. Yhteistä resurssikeskuksille on se, että naiset pyrkivät tukemaan toinen toistaan verkkoutumalla. Työllistäminen esim. mikroyrittäjinä, sosiaalisina yrittäjinä, yrittäjinä osuuskunnissa jne. on myös tyypillistä resurssikeskustoimintaa. Tällöin toiminta muodostuu mm. koulutuksesta ja tiedon välittämisestä. Osa resurssikeskuksista on keskittynyt työssään köyhyyden poistamiseen sekä syrjäytymisen ja perheväkivallan estämiseen. Resurssikeskukset tekevät työtä myös maahanmuuttajien ja muiden vähemmistöryhmien parissa. Yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan muiden toimijoiden kuten vapaaehtoisjärjestöjen, oppilaitosten ja yliopistojen kanssa, on tyypillistä resurssikeskuksille.


3. Mitä tästä eteenpäin?

W.IN.NET –hankkeen eräänä loppuyhteenvetona luotiin yleiset alueelliset ja kansalliset kriteerit naisresurssikeskuksien kehittämiseen seuraavasti:

Alueelliset ja paikalliset naisten resurssikeskukset:

työskentelee kansallisten naisten resurssikeskusyhdistyksen ja  Euroopan Naisten resurssikeskusten yhdistyksen ohjeistuksen mukaisesti legitimoi työnsä paikallisiin ja alueellisiin naisten vaateisiin on avoinna kaikille naisille toimii kohtauspaikkana alueen erilaisille toimijoille tukee julkisia viranomaisia aluekehittämisessä työskentelee itsenäisesti alue- ja paikallistason kehittämiseksi edistää naisten yrittäjyyttä edistää tasa-arvoa sekä perhe-elämän ja työelämän yhteensovittamista kannustaa yhteiskunnalliseen osallistumiseen ehkäisee työelämän sukupuolittuneita käytänteitä ja ammattivalintoja

Kansallinen naisten resurssikeskus:

saa tukensa kansallisilta päättäjiltä, maan ja/tai hallituksen virallisilta elimiltä työskentelee kansallisen naisten resurssikeskusyhdistyksen ja  Euroopan Naisten resurssikeskusten yhdistysten ohjeistuksen mukaisesti legitimoi työnsä paikallisten ja alueellisten naisresurssikeskusten toimintaan on avoin maan kaikille naisresurssikeskuksille, jotka täyttävät Euroopan Naisten resurssikeskusten yhdistysten kriteerit työskentelee kansallisella ja eurooppalaisella tasolla on kohtaamispaikka naisille luoden mahdollisuuksia verkkoutumiseen paikallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti tukee naisten elämää erilaisissa elämäntilanteissa, esimerkiksi yrittäjyyttä aloitettaessa ja elämänmuutosvaiheissa.

Kaiken kaikkiaan W.IN.NET-hankkeen toiminnallisena tulostavoitteena on nostaa tietoisuuteen naisten voimavarat. Lisäksi tavoitteena on saada nykyistä paremmin naisten tarpeet ja vaateet esille paikallisen aluetalouden kehittämisessä. Työ perustuu mahdollistamiseen ja neutraaliuteen. Toisin sanoen, resurssikeskukset ovat välineitä yhteiskunnalliseen kehittymiseen ja talouselämän edistämiseen.

Marraskuussa 2005, W.IN.NET-hankkeen loppukonferenssissa Brysselissä valittiin, Future W.IN.NE EU 25 Association, valmistelukomitea. Komitean johtoon valittiin ruotsalainen Britt-Marie Söderberg-Torstensson, Gävlestä. Suomen edustajaksi valmistelukomiteaan valittiin Joensuulainen Mirja Erlund, Suomen Naisyrittäjien liiton puheenjohtaja, suomalaisen resurssikeskusjärjestelmän uranuurtaja ja Karellikeskus Oy:n ensimmäinen toimitusjohtaja. Valmistelukomitean tehtävänä on perustaa 12.6.2006 Eurooppalainen naisten resurssikeskusten yhdistys, WINNET, The European Association of Women Resource Centres. Sen tehtävänä on tukea omalta osaltaan Lissabonin strategian toteuttamista.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun rooli W.IN.NET –hankkeessa (2003-2005) on ollut hankkeen hallinnointi, työskentely johtoryhmässä ja tulevaisuuden suunnittelukomitean valmistelutyö. Työ hankkeen pohjalta jatkuu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa mm. opinnäytetöinä.