Tiivistelmä

Vuorinen, P. & Valkonen, S. 2005. Ammattikorkeakoulu ja yliopisto yksilöllisten koulutustavoitteiden toteuttajina. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 25.

Julkaisussa esiteltävät tulokset pohjautuvat seurantatutkimukseen, jossa selvitetään, miten kahden sektorin korkeakoulujärjestelmä palvelee koulutuksen kysyntää ja onko se relevantti koulutuspaikkaa hakevien näkökulmasta. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa (Vuorinen, P. & Valkonen, S. 2003. Ammattikorkeakouluun vai yliopistoon? Korkeakoulutukseen hakeutumisen orientaatiot) tarkasteltiin korkeakoulutukseen hakemista sekä tekijöitä, joiden pohjalta hakijat ohjautuvat korkeakoulutuksen AMK- ja yliopistosektorille.

Tutkimuksen toisessa osassa keskitytään koulutukseen sijoittumisen etenemiseen ja hakijan koulutustavoitteiden toteutumiseen. Keskeisimmät kysymykset ovat: Miten koulutukseen sijoittuminen on edennyt? Mistä tekijöistä hakijat ovat pitäneet kiinni hakuprosessin edetessä ja kuinka pysyviä koulutusvalinnat ovat olleet? Miten AMK- ja yliopistokoulutus on vastannut hakijoiden koulutustavoitteita ja miten he arvioivat koulutusvalintaansa (esim. tiedon saanti, ennakkotietojen riittävyys). Tutkimuksen kohdejoukkona ovat vuonna 2001 korkeakoulutukseen hakeneet (n=1 134). Aineisto on kerätty lomakekyselyillä 2001 ja 2003.

Kaksivuotisen seurantajakson aikana korkeakoulutukseen sijoittui 80 % tutkimukseen osallistuneista. Ammattikorkeakoulutusta paikan sai 39 % ja yliopistosta 41 %. Hakuprosessin edetessä hakijoiden koulusalavalinnat joustivat, mutta hakijat pitivät kiinni siitä korkeakoulusektorista, jonka he olivat asettaneet alun perin tavoitteekseen. Erityisen pysyvänä säilyi yliopistotavoite.

Koulutuksen vaihtaminen oli yleisestä. Ammattikorkeakoulusta siirryttiin yliopistoon, mutta erityisen paljon koulutusta vaihdettiin yliopiston sisällä. Tähän on mahdollisesti vaikuttanut se, että hakijoiden ennakkotiedot koulutuksista osoittautuivat riittämättömiksi. Jo opiskelemassa olleista vastaajista 59 % arvioi, että heillä oli koulutukseen hakiessaan heikot tiedot koulutuksen sisällöistä. Varsin puutteellisina vastaajat pitivät myös tietojaan työhön ja ammatteihin sijoittumisen mahdollisuuksistaan koulutuksen pohjalta. Tässä oli yllättävän paljon puutteita erityisesti AMK-koulutukseen tähdänneillä.

Opiskelijat olivat melko tyytyväisiä odotustensa koulutukseensa ja opiskeluunsa. Tyytyväisimpiä opiskelijat olivat opintojensa haasteellisuuteen ja mielenkiintoisuuteen. AMK-opiskelijoiden tyytyväisyyden aihe oli myös koulutuksen käytännönläheisyys. Eniten tyytymättömyyttä herätti opetus ja etenkin opettajien heikot opetustaidot ja puutteellinen pedagoginen osaaminen. Tämä oli yhtä yleiseksi koettu ongelma sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa.

Koulutuksensa asemaa työmarkkinoilla opiskelijat arvioivat myönteisesti. Nuoret eivät ole lakanneet uskomasta koulutukseen, vaikka korkeakaan koulutus ei enää takaa turvattua tulevaisuutta. Yliopistokoulutuksen arvostus työmarkkinoilla arvioitiin vähän AMK-koulutusta korkeammaksi. Työllistymisnäkymiä varsinkin ammattikorkeakouluopiskelijat pitivät kuitenkin todellisuutta pessimistisempinä. Heidän käsityksiinsä lienevät vaikuttaneet sekä tiedot laman aikana AMK:sta valmistuneiden työllistymisestä ja että viime vuosien keskustelu koulutuspaikkojen vähentämistarpeesta.

Julkaisua voi tilata Koulutuksen tutkimuslaitoksen julkaisuyksiköstä,
ktl-asiakaspalvelu@ktl.jyu.fi, p. (014) 260 3220.