Tänäkin vuonna on keskustelua ammattikorkeakouluista ja ammattikorkeakouluverkostosta jatkettu niin laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden vahvistamisen kuin ammattikorkeakoulujen välisten konkreettisten yhteistyömuotojen kehittymisen näkökulmasta. Uudistusten näkökulma on kehittämistyössä kuitenkin usein ministeriön, korkeakoulun ja korkeakouluverkoston, ja väistämättä huomiota joudutaan merkittävältä osin suuntaamaan taloudellisiin ja hallinnollisiin järjestelyihin.

Näistä havainnoista nousi loppuvuodesta 2005 Suomen ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten liitossa (SAMOK) halu nostaa opiskelijoiden näkökulma ammattikorkeakouluopiskelun sisältöön voimakkaammin mukaan keskusteluun. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus ja SAMOK suunnittelivat sitten tutkimushankkeen, jossa puheenvuoro on annettu juuri opiskelijoille. Tämä hanke valmistui syksyllä, ja 22.9. julkistettiin teos Ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin- opinnot, opintojen ohjaus ja vaikuttamismahdollisuudet. Tutkijana hankkeessa toimi Jaana Markkula Otuksesta. Ohjausryhmän kautta työhön osallistuivat SAMOKin ja Otuksen edustajien lisäksi myös opetusministeriö ja Arene. Hankkeen rahoituksesta vastasivat opetusministeriö ja SAMOK.

Tutkimuksessa käsiteltiin ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluaikaisia kokemuksia opiskelusta, opintojen ohjaus- ja tukipalveluista sekä omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Kysely käsittelee nimenomaan edelleen opiskelevien käsityksiä, eikä valmistuneiden, kuten esimerkiksi OPALA-palautejärjestelmä. Rakenteellisesta kehittämisestä käydyn keskustelun valossa tuloksia tarkasteltiin myös vertailemalla erikokoisten yksiköiden opiskelijoiden kokemuksia keskenään.

Tutkimus on kokonaisuudessaan ladattavissa seuraavan linkin takaa:
http://www.samok.fi/images/stories/julkaisut/amk_opiskelijan_silmin.pdf


Tutkimus tiivistetysti

Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä Internetissä ja se suunnattiin opetusministeriön hallinnon alaisissa ammattikorkeakouluissa nuorten koulutuksessa oleville opiskelijoille. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 3121 opiskelijaa. Kyselyssä tiedusteltiin opiskelijoiden taustavaikuttimia nykyiseen ammattikorkeakouluun ja nykyiselle koulutusalalle hakeutumiseen. Useimmiten nykyinen koulutusala valittiin kiinnostavuuden, alalle sopivien taitojen tai kiinnostavien työtehtävien vuoksi. Myös alan hyvät työllistymismahdollisuudet nähtiin yhtenä tärkeimmistä alan valintaan vaikuttaneista syistä. Joissakin aiemmissa tutkimuksissa tuleva työllistyminen ei ole näkynyt yhtä vahvana vaikuttimena koulutusvalinnan taustalla. Nykyisen ammattikorkeakoulun valinnassa eniten opiskelijoiden kokemuksissa painoivat tietty koulutusala, tutkinto ja monipuolinen opetustarjonta.

Yleisesti ottaen noin puolet opiskelijoista kokee opintojen vastanneen odotuksiaan erittäin hyvin tai hyvin, kun kymmenesosa katsoo, että opinnot vastasivat joko erittäin huonosti tai huonosti odotuksia. Mahdollisten opintoihin liittyvien pettymysten syitä selvitettiin myös osana kyselyä. Opiskelijat katsovat useimmin pettyneensä opetushenkilökunnan ammattitaitoon, koulutuksen sisällön ja työelämän vastaamattomuuteen, opetustarjontaan ja koulutuksen liialliseen teoreettisuuteen. Tässäkin tutkimuksessa havaittiin myös yhteys huonon opiskelumotivaation ja opintoihin pettymisen välillä. Noin kolmannes alun pitäen positiivisiin opintoja koskeviin odotuksiinsa pettyneistä ilmoitti huonon opiskelumotivaation olevan keskeinen opintoja hidastanut tekijä. Pettyminen oli myös vahvasti yhteydessä kielteisiin kokemuksiin omasta alavalinnasta, opintojen ohjauksesta sekä opetuksen tasosta. Se, että pettymysten keskeisinä syinä ovat mm. koulutuksen liiallinen teoreettisuus ja opintojen ja työelämän vastaamattomuus, viittaa siihen, että opiskelijoiden odotukset opintojen käytännönläheisyydestä eivät täysin toteudu.

Huolimatta pettymyksistä yli 70 prosenttia kokee nykyisen koulutusalan itselle oikeaksi ja vajaat kymmenen prosenttia itselleen vääräksi. Opiskelijoiden enemmistö suhtautuu ammattikorkeakoulunsa opettajiin positiivisesti; yli puolet pitää opettajia helposti lähestyttävinä, innostavina ja motivoivina sekä arvostaa heidän ammattitaitoaan. Noin puolet opiskelijoista pitää opetustarjontaa ja työelämäyhteyksiä monipuolisina.

Yrittäjyys on eräs ammattikorkeakoulukentän keskeisistä painopistealueista. Opiskelijoiden näkökulmasta myös yrittäjyysopintoihin tulisi kuitenkin satsata ja kannustaa nykyistä enemmän. Noin kolmannes opiskelijoista oli sitä mieltä, että yrittäjyysopintoja on omassa oppilaitoksessa hyvin tarjolla. Noin 40 prosenttia vastaajista koki, että opiskelijoiden kiinnostusta yrittäjyyteen tuetaan. Myöskään uudet opetusmenetelmät, kuten virtuaaliopinnot tai tutkimus- ja kehityshankkeet, eivät ole vielä kaikille opiskelijoille tuttuja tai edes saatavilla. Virtuaaliopintoihin oli osallistunut 45 prosenttia vastaajista ja tutkimus- ja kehittämishankkeisiin 15 prosenttia. Toisaalta virtuaaliopinnot olivat tuntemattomia noin viidennekselle opiskelijoista ja tutkimus- ja kehittämishankkeet noin kolmannekselle. Erityisesti tutkimus- ja kehittämishankkeisiin osallistuneet pitivät hankkeita hyvin onnistuneina ja hyödyllisinä. Virtuaaliopintojen osalta näkemykset jaksojen tasosta vaihtelivat laidasta laitaan; opintojaksojen sisältöä tasokkaana piti noin neljännes, neljännes ei ottanut kantaa puoleen tai toiseen, neljännes piti tasoa ainakin jokseenkin heikkona ja yksi neljäsosa ei osannut sanoa. Noin kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että virtuaaliopinnoissa opettajan roolin tulisi olla näkyvämpi, ja että virtuaaliopintoja järjestetään joskus lähiopetuksen kustannuksella.

Sen paremmin kansainvälinen harjoittelu kuin opiskelijavaihtokaan eivät vielä näytä olevan kovin suosittuja opiskelijoiden keskuudessa – alle kymmenen prosenttia on ollut joko harjoittelussa tai opiskelijavaihdossa ulkomailla. Sinänsä opiskelijavaihtoon lähtemiseen koetaan kyllä kannustettavan varsin aktiivisesti. Opiskelijat pitävät opiskelijavaihtoon lähtemisen suurimpana esteenä sosiaalisia syitä, kuten perhettä tai seurustelusuhdetta. Sama havainto on tehty myös eräissä muissa tutkimuksissa. Onkin havaittava, että koska sosiaaliset syyt ovat varsin suurelle osalle opiskelijoista merkittävä vaihtoon lähdön este, ei siihen voi ammattikorkeakoulu omalla toiminnallaan oikein vaikuttaa. Kotikansainvälistymisen kehittäminen on siis hyvin olennainen osa kansainvälistyvää korkeakoulutusta. Kotikansainvälistymisestä hyviä esimerkkejä ovat mm. opettajavaihdon hyödyntäminen ja vieraskieliset opintojaksot.

Opiskelijoiden kokemukset ammattikorkeakoulujen fyysisistä puitteista vaihtelevat melko paljon: atk-tiloja riittävinä pitää 70 prosenttia opiskelijoista. Ryhmätyö- ja lukutiloja taas vain 40 prosenttia vastaajista katsoi olevan tarpeeksi. Opintojen ohjaus- ja neuvontapalveluita piti riittävinä hieman vajaa puolet opiskelijoista, kun runsas neljännes oli päinvastaista mieltä. Opiskelijoista 60 prosenttia toivoo enemmän henkilökohtaista ohjausta ja 40 prosentin mukaan ohjauksessa ei huomioida opiskelijan omia tarpeita. Myös opettajien ohjausvalmiuksia tulisi opiskelijoiden mukaan parantaa ja kiirettä vähentää, jotta heillä olisi aikaa ohjata ja neuvoa opiskelijoita.

Vajaa puolet vastaajista katsoi voivansa osallistua ja vaikuttaa ammattikorkeakoulun päätöksentekoon. Eräs tärkeimmistä vaikuttamiskeinoista opiskelijoiden näkökulmasta on palautteen antaminen ja sen vaikutus. Palautteen antamisen osalta yli puolelle opiskelijoista oli kuitenkin epäselvää, miten heidän antamaansa palautetta käsitellään ja hyödynnetään kehittämistyössä. Osa opiskelijoista ilmoittikin pitävänsä palautteen antamista turhauttavana, ja neljä kymmenestä vastaajasta ei uskonut itse hyötyvänsä antamastaan palautteesta.

Vastaajista noin 60 prosenttia oli opiskelijakunnan jäseniä, mutta vain viidennes ilmoitti varsinaisesti osallistuvansa opiskelijajärjestöjen toimintaan. Noin kolmasosa vastasi, ettei tiedä, mitä opiskelijakunnan toimintaan kuuluu. Suurin syy sille, ettei opiskelijakunnan jäseneksi oltu liitytty, oli se, ettei tiedetty mitä hyötyä jäsenyydestä olisi itselle. Opiskelijakuntaa enemmistö vastaajista piti tärkeänä opiskelijoita yhdistävänä ja mm. vapaa-ajan toimintaa järjestävänä tahona. Noin puolet opiskelijoista koki myös opiskelijakunnan tekevän tärkeää opintojen kehittämiseen liittyvää työtä. Opiskelijakunnan jäsenet pitivät yleisesti toimintaa tärkeämpänä ja aktiivisempana kuin ne, jotka eivät olleet jäseniä.


Erilaisia opiskeluympäristöjä

Erikokoisten yksiköiden opiskelijoiden vastauksista muodostui tiettyjä suuntaviivoja opiskelijoiden kokemuksista opiskelusta erilaisissa opiskeluympäristöissä. Pienimmissä alle viidensadan opiskelijan yksiköissä opiskelevat opiskelijat vaikuttivat olevan hieman tyytyväisempiä opintoihinsa kuin suurempien yksiköiden opiskelijat. Pienten yksiköiden opiskelijat olivat muita tyytyväisempiä opiskelua koskevien odotustensa toteutumiseen sekä saamaansa ohjaukseen ja neuvontaan. He toisaalta olivat kaikkein useimmin tyytymättömiä joidenkin palveluiden puutteeseen. Toisin sanottuna pienissä yksiköissä oli muita harvemmin järjestetty mm. virtuaaliopetusta, tutkimus- ja kehittämishankkeita, yrittäjyysopintoja tai joitakin erillisiä tukipalveluita, joita suuremmissa yksiköissä on järjestetty.

Suurimmissa yksiköissä on luonnollisesti usein laajin palvelutarjonta, mutta saatavuudessa voi silti olla puutteita, mikäli palvelun mitoitus on opiskelijamäärään suhteutettuna liian vähäinen. Suurimmissa yksiköissä opiskelijat olivat muita useammin kokeneet, etteivät olleet esimerkiksi saaneet hakemaansa ohjaus- tai neuvontapalvelua tai ettei heidän antamallaan opintoja koskevalla palautteella voi vaikuttaa ammattikorkeakoulun toimintaan.

Jokainen yksikkö on tietenkin oma kokonaisuutensa, eikä pelkän yksikkökoon vaikutus itsenäisenä selittävänä tekijänä ollut erityisen voimakas tässä tutkimuksessa tarkastelluissa kysymyksissä.

Tutkimustulosten valossa eräänä keskeisenä havaintona oli, että opiskelijat kokivat varsin yleisesti tuntevansa omaa koulutustaan ja esimerkiksi uusia opetusmenetelmiä jokseenkin puutteellisesti. Opiskelijoiden henkilökohtainen ohjaus ja tiedotus opintoihin liittyvistä käytännöistä ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta mahdollisimman moni kykenee käyttämään olemassa olevia palveluita ja kokee voivansa rakentaa oman opintopolkunsa suunnitelmallisesti, omien tavoitteidensa mukaisesti.

Eräs keskeinen haaste liittyy käytännönläheisyyteen. Opiskelijat toivat laajasti esiin odottavansa opinnoiltaan nykyistä enemmän käytännönläheisyyttä ja toivovat jo opiskeluaikanaan havaitsevansa selkeämmin yhteyden opintojen ja työelämän välillä. Monet pitävät omia opintojaan liian teoreettisina ja toivoisivat saavansa enemmän työelämävalmiuksia ja käytännöllistä osaamista. Näiden asioiden läpikäyminen mahdollisimman laajasti esimerkiksi henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laatimisen yhteydessä auttaisi todennäköisesti opiskelijoita hahmottamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opintojaan sen, miten teoreettisemmat ja käytännönläheisemmät osat omasta tutkinnosta muodostavat toimivan kokonaisuuden. Tällä on opiskelumotivaation ja opiskeluaikaisen omien odotusten arvioinnin ja päivittämisen kannalta varmasti suuri merkitys.

Tämä tutkimushanke tarjosi mielenkiintoisen näkökulman opiskelijoiden opiskeluaikaisiin kokemuksiin omista opinnoistaan. Usein omat käsitykset valmistumisen ja työelämään siirtymisen jälkeen muuttuvat uusien kuvioiden myötä, ja niinpä parhaillaan opiskelevien kuuleminen heidän omaa koulutustaan koskevissa asioissa tarjoaa yhden tärkeän näkökulman siihen, miltä suomalainen ammattikorkeakoulu tällä hetkellä näyttää. Laajempia rakenteita koskevan kehittämistyön lisäksi se työ, mitä korkeakouluissa, opiskelijoiden omissa opiskeluympäristöissä, jatkuvasti tehdään, onkin usein sitä kaikkein näkyvintä koulutuksen kehittämistyötä. Opiskelijan silmin.

Hyvää joulunalusaikaa,


Tutkimusraportin alkuperäinen tiivistelmä toimi osin tulosten esittelyn runkona, sen on kirjoittanut Jaana Markkula.