Valtion nuorisoasian neuvottelukunta on julkaissut nuorten asenteita ja arvoja selvittäviä nuorisobarometrejä vuodesta 1994 lähtien. Barometrin pysyviä teemoja ovat olleet työ ja koulutus. Tämän vuoden barometrissä erikoisteemana ovat nuorten uskonnollisuus ja yhteiskunnallinen aktiivisuus.

Kun nuorisobarometriä on teetetty jo toistakymmentä vuotta, on mahdollista löytää trendejä nuorten asenteista ja arvoista. Teemoittaisilla painotuksilla voidaan selvittää kullekin vuodelle ajankohtaisia asioita ja keskustelunaiheita. Mielenkiintoista, että juuri vuonna 2006 painotetaan uskontoa ja uskonnollisia arvoja, kun yleisesti suomalaisten kulutuskäyttäytymisestä ja maallistumisesta päätellen nämä ovat vähentyneet koko kansan keskuudessa. Toisaalta ehkä juuri tämän takia on hyvä selvittää, mitä tulevaisuuden päättäjät ajattelevat. Otoksen muodostavat 15 - 29 -vuotiaat nuoret. Aineisto on kerätty 1900 vastaajalta maaliskuussa 2006. Tuloksia on jaoteltu ikäryhmittäin (15-19, 20-24, 25-29), joten tuloksista on mahdollista tarkastella amk-ikäisten vastauksia.

Uskontoon, kirkkoon ja kansalaisvaikuttamiseen, kuten presidentinvaaleissa ja seurakuntavaaleissa äänestämiseen, liittyvien kysymysten lisäksi tämän vuoden nuorisobarometrissa mitataan myös aiemmin kysyttyjä asioita. Näitä ovat mm. työasenteet, käsitykset syrjäytymisen syistä, epävarmuutta ja turvattomuutta aiheuttavat tekijät, luottamus instituutioihin sekä yleinen tyytyväisyys elämään. Lisäksi kysytään erilaisten asioiden ”hyväksyttävyyttä”. Asioita ovat mm. turkistarhaus, mietojen huumeiden käyttö, seksin osto ja abortti.

Seuraavassa muutamia poimintoja tuloksista. Kolme vastaajaa neljästä oli tyytyväisiä saamansa koulutukseen. Tyytyväisten määrä oli lisääntynyt vuodesta 2001. Yli 90 % nuorista pitää työtä tärkeänä osana elämänsisältöä. Neljännes vastaajista uskoi hyvän koulutuksen takaavan pysyvän työpaikan. Syrjätymisteemassa suurimapana trendinä erottuu se, että selvästi aiempaa harvempi nuori pitää epäterveellisiä elämäntapoja ja omaa laiskuutta tai välinpitämättömyyttä syrjäytymisen syinä. Nuorten turvattomuuden kokemuksessa näkyy selvää vähenemistä. Kymmenen vuoden trendillä luottamus on laskussa suhteessa puolustusvoimiin, suuryrityksiin, kirkkoon ja Euroopan unioniin. Kotimaan poliittisiin instituutioihin nuoret sen sijaan luottavat selvästi enemmän kuin vuonna 1996. Nuorisobarometrissä selvitetään nuorten asennetta uskonnon kulttuurisin, sosiaalisin, tiedollisin, elämyksellisin ja toiminnallisin muutoksin.

Noin kolmannes vastaajista ilmoitti, ettei käy kirkossa käytännössä koskaan. Nuoret kuitenkin luottivat kirkon antavan vastauksia ihmisten hengellisiin ongelmiin ja tarpeisiin vahvasti (79%). Harvempi kuin yksi vastaaja viidestä kannattaa uskonnollisten traditioiden poistamista koulujen juhlista. Vastaajien tyytyväisyys elämäänsä asteikolla 4-10 keskiarvo oli 8,4.
Julkaisussa on tilastoaineiston lisäksi asiantuntija-artikkeleita. Helena Helve tarkastelee artikkelissaan kristinuskon merkitystä alueellisena ja sukupuolittuneena ilmiönä. Terhi-anna Wilska kysyy, onko barometriaineiston mukaan nuorten työasenteilla ja taloudellisella moraalilla sekä uskonnollisuuden muodoilla yhteyttä. Aineiston mukaan yhteen jumalaan uskovat katsovat hieman muita useammin koulutuksen auttavan pysyvän työn saantiin sekä olevan haluttomampia vaihtamaan työpaikkaa useaan otteeseen työuransa aikana. Työ on kristinuskon Jumalaan uskoville tärkeämpää kuin itsenäisesti uskoville. Jumalan uskon ja taloudellisen moraalin yhteys osoittautui heikohkoksi. Aineiston perusteella suomalaisnuorten työasenteet ovat kauttaaltaan varsin "protestanttiset".

Titus Hjelm ja Sami Myllyniemi tarkastelevat valtionkirkkoon kuulumattoman ryhmän rakennetta ja taustoja. Valtionkirkkoihin kuulumattomat voidaan jaotella itse-eronnesiin, perheensä mukana eronneisiin tai eivät koskaan ole kuuluneetkaan kirkkoon ja niihin, jotka kuuluvat johonkin toiseen uskonnolliseen yhteisöön.

Kari Paakkunainen pohtii nuorten uskonnollisen sitoutumisen ja arvojen merkitystä yhteiskunnalliselle osallistumiselle. Suomalaiset evankelisluterilaiset nuoret äänestävät EUYOUPART-aineiston mukaan vakaan passiivisesti edustaen suomalaisnuorten valtavirtaa. Paakkunainen selvittää myös nuorten äänestyskäyttäytymistä vuoden 2006 presidentinvaaleissa ja EU-myönteisyyttä. Kirkkoinstituutio ja seurakuntavaalit eivät saa nuorten enemmistöltä tukea.

Nuorisobarometri on mielenkiintoista luettavaa. Se avaa näkymän suomalaisten nuorten arvo- ja ajatusmaailmaan monipuolisesti ja asiantuntevasti.