Metodologiaryhmän piirissä on pohdittu systemaattisesti t&k-toiminnan ja opetuksen välistä moninaista keskinäissuhdetta. Tämän toiminnan tuloksena syntyy mm. tämä Jyrki Konkan toimittama KeVer-verkkolehti 1/2007. Lisäksi kevään 2007 metodologiaseminaari tulee keskittymään tähän teemaan. Metodologiaseminaari pidetään Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa Pasilassa 29.5.2007. Lisäksi teeman ympärille on tavoitteena saada julkaisu. Metodologiaseminaari ja julkaisu tehdään yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoiman AMKtutka-pääkonttorihankkeen kanssa.

Metodologiaseminaarin tematiikka ja tulevan julkaisun tematiikka liittyvät läheisesti yhteen. Siten myös tässä pyrimme toteuttamaan KeVerin piirissä hyväksi havaittua toimintamallia, jossa työskentely tapahtuu pitkällisenä prosessina, jossa toimintaa pyritään kehittämään ja tukemaan yhteisvoimin. Siten metodologiaseminaari toimii luontevana väliaskeleena julkaisuprosessissa. Metodologiaseminaarissa julkaisun tematiikkaa on mahdollista käydä eri puolilta läpi tulevaa kirjoittamisprosessia tukien. Tavoitteena tulisi olla toimijoiden välinen aktiivinen yhteistyö julkaisuhankkeen eri vaiheissa.

Julkaisun synopsiksessa (alla) on kuvattuna kirjan tematiikka. Tämä määrittää tulevan julkaisun luonteen ja teeman. Keskeinen paino tulee olla t&k-toiminnan ja opetuksen välisessä problematiikassa. Näkökulman voi kirjoittaja valita suhteellisen vapaasti. Kuitenkin kirjan toimituskunta päättää lopullisesti valittavat näkökulmat. Halukkaita kirjoittajia pyydetään lähettämään lyhyt (1/2 sivua) abstrakti 30.4.2007 mennessä. Abstraktissa tulee olla kirjoittajan nimi ja yhteystiedot sekä selkeä kuvaus tulevan artikkelin keskeisistä ideoista.

Kirja jatkaa KeVerin jo varsin laajaksi muodostunutta julkaisutoimintaa. Tarkoituksena on jatkaa pitkälle samoilla linjoilla. Siten kirjoittajalle voi olla avuksi aikaisempien julkaisujen tuntemus:
Ammattikorkeakoulupedagogiikka, Hannu Kotila (toim.), Edita, joka syntyi pedagogiikkaryhmän piirissä; Tutkiva ja kehittävä ammattikorkeakoulu, Hannu Kotila ja Arto Mutanen (toim.), joka syntyi metodologiaryhmän piirissä; Hankkeesta julkaisuksi, Liisa Vanhanen-Nuutinen ja Pirjo Lambert (toim.), Edita, joka syntyi toiminnanteorian ryhmän piirissä; Ammattikorkeakouluetiikka, Mervi Friman et. al. (toim.), Opetusministeriön julkaisusarja sekä Ammattien kutsu, Matti Vesa Volanen et. al. (toim.), Opetusministeriön julkaisusarja, jotka syntyivät filosofiaryhmän piirissä. Lisäksi keskustelua on käyty laajalti myös KeVer-verkkolehden sivuilla. Nyt puheena olevan julkaisun kannalta tämä (1/2007) on keskeinen.

Asiaa on valmistellut työryhmä, jolta asiasta voi myös tiedustella tarkemmin:
Mervi Friman (etunimi.sukunimi@hamk.fi), Anneli Jaroma (etunimi.sukunimi@mikkeliamk.fi), Hannu Kotila (etunimi.sukunimi@haaga-helia.fi), Arto Mutanen (etunimi.sukunimi@lut.fi) sekä Katja Komonen (etunimi.sukunimi@mikkeliamk.fi).

Abstraktit tulee lähettää s-postilla 30.4.2007 mennessä: Arto Mutanen, etunimi.sukunimi@lut.fi.

Kirja on ns. referee-julkaisu eli tarjotut artikkelit käyvät läpi referee-arviointimenettelyn.

Alustava aikataulu kirjalle on seuraava: Kirjan artikkeleiden kirjoittaminen tapahtuu syksyllä 2007. Referee-kierros tapahtuu keväällä 2008 ja julkaiseminen syksyllä 2008.


Synopsis:

Ammattikorkeakoululla on kolme toisiinsa monin tavoin kietoutunutta tehtävää: koulutus, tutkimus ja aluevaikutus. Näitä on monissa tilanteissa luontevaa tarkastella itsenäisinä tehtävinään. Perinteinen käsitys korkeakoulutasoisesta opetuksesta katsoo sen perustuvan omaan tutkimustoimintaan. Tässä hengessä ammattikorkeakoululaki määrittää ammattikorkeakouluopetuksen tutkimukseen perustuvaksi.

Ammattikorkeakoululaki määrittää ammattikorkeakouluissa harjoitettavan tutkimustoiminnan ammattikorkeakouluopetusta palvelevaksi sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaksi ja alueen elinkeinorakenteen huomioonottavaksi soveltavaksi tutkimus- ja kehitystyöksi. Tämä määritys kytkee ammattikorkeakoulun kolme tehtävää mielenkiintoisella tavalla toisiinsa: Koulutuksen ammatillinen orientaatio kytkee koulutuksen aluevaikutukseen. Korkeakoulutasoisuus edellyttää tämän sidoksen tutkimuksellista tukea ja tarkastelua. Tutkimus nojaa ammatillisesti orientoituneen koulutuksen virittämään problematiikkaan. Tämän virityksen taustalla on aluevaikuttavuuden näkökulma. Korkeakoulun aluevaikutus nojaa sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan että koulutukseen.

Modernin yhteiskunnan keskiöön on noussut asiantuntijuus. Asiantuntijuus on yhteiskunnan keskeinen tekijä modernin muutosta vauhdittamassa ja ohjaamassa. Ammattikorkeakoulujen keskeinen tehtävä liittyy ammatillisen asiantuntijuuden tuottamiseen. Ammattikorkeakoulujen keskeinen koulutuksellinen ja tutkimuksellinen tehtävä liittyy ammatilliseen asiantuntijuuteen. Näiden keskeisten tehtävien menestyksellinen hoitaminen on edellytyksenä myös kolmannen tehtävän hoitamiselle.

Ammattikorkeakoulujen tehtävien jäsentämisen kannalta on tärkeää pohtia kutakin tehtävää itsessään ja katsoa sen vaikutusta muihin tehtäviin. On kiinnostavaa tarkastella ammattikorkeakoulututkimusta ja pyrkiä tämän kautta heijastelemaan näkemystä ammattikorkeakoulujen koulutustehtävästä: miten koulutus on tutkimukseen perustuvaa? Toisaalta asia tulee nähdä myös päinvastoin. Pohtia erityisesti ammattikorkeakoulujen koulutustehtävää ja tätä kautta pyrkiä jäsentämään tutkimuksellista problematiikkaa: miten tutkimus palvelee koulutustehtävää? Tämän lisäksi on tärkeää pyrkiä jäsentämään tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä koulutustehtävää yhtenä kokonaisuutena. Miten koulutuksen, kehittämistyön ja tutkimuksen välisiä raja-aitoja voidaan siirtää tai välttää? Miten tai kuka määrittää tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä koulutuksen päämäärät ja keinot?

Tässä kirjassa on tavoitteena tarkastella tutkimusta, kehittämistoimintaa ja koulutusta eri näkökulmista. Tavoitteena on saada moninainen kuva näistä eri osista ja niiden välisistä moninaisista vuorovaikutuksista. Toivottavat tarkastelukulmat voivat liittyä esimerkiksi ammattikorkeakoulututkimuksen problematiikkaan ja sitä kautta koulutustehtävään, ammattikorkeakoulutukseen ja sen edellyttämän tutkimus- ja kehittämistoimintaan tai tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä koulutuksen muodostamaan ei-standardiin holistiseen kompleksiin. Argumentaatio artikkeleissa voi hyödyntää konkreettisia tutkimus-, kehittämis- ja koulutuskokeiluja. Näin on mahdollista tuoda esiin vallitsevia käytäntöjä kehittävässä hengessä.

Kirjaan tulevien artikkeleiden tulee olla 10-15 sivua pitkiä (viitteet ja lähteet mukaan luettuina)
Sisältöä miettiessä kirjoittajan kannattaa huomioida aiemmissa Keverin kirjoissa jo esitellyt näkökulmat. Tarkoituksena on kehittää keskustelua edelleen. Artikkelin kirjoittajille ei makseta palkkiota. Artikkelit julkaistaan AMKtutka-hankkeen ja KeVerin yhteistyönä.