Tiivistelmä

Artikkelissa tarkastellaan sisällönanalyyttisesti vuoden 2007 Seinäjoen ammattikorkeakoulun henkilökunnan vastaanottamia ystävänpäiväsähköpostiviestejä (55 kpl). Artikkelin sijoittuu sähköpostiviestintätutkimuksen kommunikaation ja sosioemotionaalisen sähköpostiviestinnän tutkimusalueelle. Sosioemotionaalinen viittaa sekä sähköpostin käyttöön että viestien sisältöihin. Sosioemotionaalinen sähköpostiviestintä on määritelty aikaisemmissa sähköpostitutkimuksissa vastakohtana tehtäväorientoituneelle työssä tapahtuvalle sähköpostiviestinnälle. Tämä kaksijakoinen luokittelu on ajautumassa vaikeuksiin työn muunnuttua verkostomaiseksi yhteistyöksi ja kommunikaatioksi sekä sosioemotionaalisen sähköpostiviestinnän toteutuessa pääosin osana työtä. Määrällisten ja laadullisten analyysien tavoitteena on ilmiön tarkka kuvaaminen ja ymmärryksen lisääminen. Organisaatioiden näkökulmasta sosioemotionaaliseen sähköpostiviestintään liittyy sekä positiivisia että negatiivisia seikkoja. Sisällöllisesti ystävänpäivän sähköpostit koostuivat teemoista, jotka käsittelivät tyypillisesti positiiviseen ja humoristiseen sävyyn ystävyyttä. Sähköinen ystävä-, pienryhmä- ja yhteisöviestintä on arvioitavissa tärkeäksi osaksi organisaation kokonaisviestintää. Epävirallisen sosioemotionaalisen sähköpostiviestinnän leimaaminen arvottomaksi tai sen roskaposti- ja riskitulkinnat on syytä arvioida uudelleen pyrittäessä hyödyntämään sosiaalisia verkostoja sähköisesti. Virallisen organisaation on päinvastoin mielekästä suunnata kehittämisvoimavarojaan hyödyntämään digitaalisen ja sosiaalisen median mahdollisuuksia verkko- ja verkostoviestinnässä. Sosioemotionaalisen sähköpostiviestinnän konventioihin ja sisältöihin kohdentuvilla tutkimustuloksilla on sovellusarvoa niin ohjelmistoja, organisaatioiden tehokkuutta ja verkostokommunikaatiotapoja kehitettäessä.


Sosioemotionaalinen sähköpostiviestintä ja sähköpostiviestinnän tutkimus

Sähköposti on Internetin suosituimpia, vakiintuneimpia ja arkipäiväisimpiä digitaalisen viestinnän sovelluksia. Internetin muiden sovellusten ohella sähköposti on sekä korvannut että täydentänyt aikaisempia viestinnän muotoja. Sähköposti ja Internet ovat kuitenkin viestintävälineinä verrattain tuoreita. Niiden käytön nopea lisääntyminen on aiheuttanut jännitteitä ja vaatimuksia aiemmille viestinnän luokituksille, määrityksille ja säännöille. Aiemmat käsitteellistämistavat eivät välttämättä toimi uusien viestinten kanssa (ks. Wallin 2004). Sähköpostin suosiosta huolimatta, ja osin juuri siitä syystä, sähköpostiviestintä on kohdannut useita ongelmia, liittyen viestinnän määriin, viestien hallintaan ja yhteistyön tekemiseen sähköpostin välityksellä (Whittaker 2005). Teknologiset muutokset ja mahdollisuudet pakottavat päivittämään sähköpostiviestinnän määrittelyä yhä uudelleen (Aro 2005).

Internetin tapakulttuuriin liittyvä vallattomuus ja viestinnän vastakulttuurisuus on sosioemotionaalisen sähköpostiviestinnän muodossa yleistynyt ja laajentunut laajojen massojen toimintatavaksi sekä laimentunut suhteellisesti. Viestinnän monikanavaisuudesta ja -muotoisuudesta huolimatta verkon vahvimpina toimijoina ovat säilyneet talouselämän suuryritykset. Suuria yksilöiden ja yhteisöjen joukkoja motivoi verkossa viestintäkulttuuri, jossa halu vapaaseen ja ilmaiseen viestintään ja julkaisemiseen korostuu (vrt. Heinonen 2002, 167).

Sähköposti on hyvin monipuolinen viestintäväline. Lee (1996) kuvasi sähköpostia sekamuotoiseksi ilmaisunvälineeksi, joka yhdistää puhelimen ja kirjeen elementtejä tekstimuotoisena epämuodollisena keskusteluna (vrt. Danet 2002). Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset ovat sähköpostiviestinnässään melko estottomia, mukautumattomia ja kriittisiä, ja että sähköposti laajentaa kommunikaatio verkostoja (Ducheneaut 2002). Vaikka sähköpostin peruskäyttö on kommunikointi, niin sitä hyödynnetään myös seurustelussa ja suhteiden muodostamisessa ja hoitamisessa (Finholt, Sproull & Kiesler 1990). Schiano ym. (2002) havaitsivat nuorten käyttävän sähköpostia pääasiallisesti ei-henkilökohtaiseen kommunikaatioon (non-personal communication). Tutkimuksissa ja arjessa sähköpostiin suhtaudutaan yleisesti yksityisviestintänä, josta syystä sosioemotionaalinen sähköpostiviestintä on erittäin yleistä myös työaikana (esim. Liikenne- ja viestintäminimisteriö 2005a, Levitt & Mahowald 2002, 2004).

Verrattuna muihin viestinnän keinoihin sähköpostiviestinnässä viestijä pääsee huomattavan vähin ponnistuksin laajaan levitykseen. Kiusaus liialliseen viestintään ja roskapostin levittämiseen on ollut jo vuosia koko järjestelmän ongelma, jonka hallinta on kuitenkin vielä toistaiseksi onnistunut. Osa roskapostitutkijoista määrittelee sosioemotionaalisen sähköpostiviestinnän roskapostiksi (esim. Savinen 2004). Artikkelin kulttuurintutkimuksellinen näkökulma viestintäilmiöön pyrkii lähtökohtaisesti ja analysointimenetelmiltään olemaan neutraalia tavoitteena ilmiön ominaispiirteiden monipuolinen kuvaaminen.

Sähköpostitutkimus on ollut näkökulmaltaan lähinnä teknis- tai viestintätieteellistä (Whittaker, Bellotti & Moody 2005), ja merkittävä osa sähköpostitutkimuksesta on kohdentunut työssä tapahtuvaan viralliseen sähköiseen viestintään, jolloin tutkimuksen kohteena ovat olleet erilaiset sähköpostin käyttöön liittyvät teemat (Liu 2002). Esimerkiksi Brown ja Lightfoot (2002) ovat erottaneet kolme erilaista sähköpostin käyttötarkoitusta: informointi, suhteiden hoito (sosioemotionaalinen) ja valtapoliittinen käyttö. Vastaavasti Kankaanranta (2005) erotteli kolmenlaisia sähköpostiviestien tyyppejä. Ilmoitustauluviestien tehtävänä on informoida vastaanottajaa yrityksen asioista. Postinkantajaviestit
toimittavat liitetiedostoja tai vanhoja viestejä toimenpiteitä varten. Dialogiviesteissä vaihdetaan puolestaan tietoja yrityksen toimintaan liittyvistä asioista kysymyksin, pyynnöin, vastauksin.

Ducheneaut ja Watts (2005) jakavat katsauksessaan sähköpostitutkimuksen kolmeen metaforin nimettyyn teemaan. Teknisesti orientoituvassa tiedostojen hallinta -teemassa (file cabinet) keskeistä on ollut informaation organisointi ja hakutoiminnot sähköpostiohjelmissa. Tuottavuusominaisuudet-teemassa (production facility) on puolestaan keskitytty organisaatioviestinnän tehokkuuteen, joka on ollut tyypillistä tietokoneavusteisen yhteistyön tutkimukselle. Kolmanneksi sähköpostitutkimuksen teemaksi eriytyy kommunikaatiolaji-teema (communication genre), jota on toteutettu lähinnä organisaatiotutkimuksen ja informaatiosysteemien tutkimuksen parissa. Tässä yhteydessä kyse on ollut lähinnä sähköpostiviestinnän mukautuvuudesta ja soveltuvuudesta liikeviestintään. Tässä tarkasteltava sosioemotionaalisen sähköpostiviestinnän ilmiö sijoittuu kommunikaatiolaji-teeman tutkimusalueelle. Tutkimusvolyymiltaan sosioemotionaalinen sähköpostiviestintä on varsin marginaalinen sähköpostiviestintätutkimuksen osa-alue.

Tällaista taustaa vasten sosioemotionaalinen sähköpostiviestintä määrittyy henkilö- ja pienryhmäviestinnäksi. Käsitteellisenä vastinparina työviestinnän asiakeskeisyydelle sosioemotionaalisessa sähköpostiviestinnässä on kyse sosiaalisuuden ja ihmissuhteiden hoitaminen siten, että myös viestisisällöt ovat sekä emotionaalisesti että sosiaalisesti latautuneita. Todellisuudessa rajat eri viestintälajien tai -tyylien kohdalla eivät ole yhtä tarkkoja kuin ne esitetään käsitteellisissä ja teoreettisissa esityksissä. Sosioemotionaalisen sähköpostiviestinnän epävirallinen l

Artikkelin tavoitteena on ystävänpäiväsähköpostiviestien kautta tutkia sosioemotionaalisen sähköpostiviestinnän ilmiötä ja kuvata sitä tarkasti sekä määrällisten ja laadullisten analyysien avulla sekä lisätä näin ymmärrystä sen osalta. Näin ystävänpäiväviestit rinnastuvat aineistona naistenpäivä-, nimipäivä- ja joulusähköpostiviesteihin, joita kaikkia voidaan tarkastella sosioemotionaalisen sähköpostiviestinnän ilmiön ilmentymismuotoina. Tutkimustulosten hyödyntämis- ja sovellusalueita on useita. Ammattikorkeakouluorganisaatio voi hyödyntää tuloksia ainakin työ- ja organisaatioviestinnän, verkostotyön, digitaalisen markkinoinnin ja asiakkuudenhoitojärjestelmien kehittämisessä.


Sosiaalisen representaatioita virallisessa ja epävirallisessa organisaatiossa

Sosiologisen tutkimuksen piirissä on kehitetty työpaikan virallisen ja epävirallisen organisaation käsitteet ja osoitettu, miten epävirallisen organisaation normit ja arvot vaikuttavat myös virallisen organisaation päämäärien saavuttamiseen (Heiskala 2002). Nykyisin organisaation ulkopuolisilla verkostoilla on yrityksille sekä strategista että liiketoiminnallista merkitystä (Andersson, Forsgren & Holm 2002).

Virallisen ja epävirallisen organisaation alueiden erottelun kautta on mahdollista selittää monia arkielämässä esiin tulevia ristiriitaisuuksia ja vastakkaisia samanaikaisuuksia. Esimerkiksi koulutusinstituutioiden kohdalla voidaan tarkastella, miten olla yhtä aikaa erittäin uusiutuva ja hyvin konservatiivinen toimintajärjestelmä. Karjalainen ja Kumpula (1998) määrittelevät epävirallisen organisaation tarkoittavan julkilausumattomien, mutta tiedettyjen arvostusten ja toimintakäytäntöjen tasoa. Toisinaan siihen viitataan, kun puhutaan kulissien takaisesta toiminnasta. Virallinen ja epävirallinen organisaatio ovat olemassa päällekkäin ja yhtä aikaa. Toisinaan epävirallisen organisaation nähdään syntyvän vasta kun virallinen ei toimi, mutta todellisuudessa se tulee vain selkeämmin näkyviin tällaisissa tilanteissa. Havaintoja epävirallisen organisaation olemassa olosta on kuitenkin tehtävissä jatkuvasti, mikäli vain osataan ja uskalletaan kiinnittää huomiota näihin asioihin. Sosioemotionaalinen sähköpostiviestintä ystävänpäivänä on eräs epävirallisen organisaation toiminta-areena.

Organisaatiot eroavat toisistaan rakenteellisesti myös epävirallisen organisaation osalta mm. vallankäytön ja kontrollin muotojen perusteella. Pakottamiseen perustuva kontrolli johtaa pakkovallan käyttöön (coercive power) ja materiaalisiin palkkioihin perustuva kontrolli vastaavasti instrumentaalisen vallan käyttöön (utilitarian / remunerative power). Sisäiseen kontrolliin tai symbolisiin palkkioihin perustuva kontrolli hyödyntää sosiaalista tai normatiivista valtaa (normative power). Organisaation hierarkia sekä johtamisen ja koordinoinnin keinot sisältävät useita erilaisia vallan käytön merkkejä. Organisaation sisäisten henkilösuhteiden (verkostot ja ns. epävirallinen organisaatio) sekä henkilöstön suhteissa sen ympäristöön sosiaaliset tekijät eli henkilöiden sisäinen kontrolli ja symboliset palkkiot korostuvat (ks. Mamia 2006). Itseanalyysi on näiltä osin tehtävissä tarkastelemalla omia yhteystietoja tietokoneen sähköpostiohjelmasta ja matkapuhelimesta. Päätelaitteiden ja synkronointiohjelmistojen kehityksen myötä yhteystietokannathan ovat osalla käyttäjiä jo yhdentyneet.

Epävirallinen normisto ohjaa osaltaan käyttäytymistä ja toimintaa sekä viestintää kaikissa yhteisöissä ja organisaatioissa. Laatutyön ja hallinnollisen työn myötä synnytettyjen virallisten normistojen ja sanktioiden avulla pyritään nykyisin hallitsemaan myös kaikkea inhimillistä, ennakoimaan tapahtumia ja luomaan turvallisuutta. Paradoksaalisesti juuri tällaisissa organisaatioissa epävirallisella organisaatiolla ja normistolla on usein merkittävissä määrin valtaa. Arjessa inhimillinen luovuus, alistumattomuus ja tunteenomaisuus hallitsevat käyttäytymistä useammin kuin jatkuva rationaalisuuden ideaali. Siltala (1999) on tuonut esiin havainnon, jonka mukaan joustavimmat johtajat menestyvät sekä siviili- että armeijaorganisaatioissa, koska nämä tiedostavat ja sallivat epävirallisen normiston olemassaolon. Toinen ja huonompi vaihtoehto on yrittää tukahduttaa se, sillä kyseessä on katoamaton luonnonvara. Johtuen organisaation toiminnan kahdesta tasosta myös toimijoiden väliset vuorovaikutusmuodot voidaan luokitella kahteen pääryhmään: viralliseen ja epäviralliseen yhteistyöhön. Jaottelu viralliseen ja epäviralliseen yhteistyöhön perustuu Lewinin pienryhmätutkimuksiin, joissa organisaatioviestinnän havaittiin jakaantuvan viralliseen ja epäviralliseen viestintään.

Virallinen taso on yleensä se, jonka organisaatiokaavio muodostaa tai käsikirjat asettavat. Organisaatioissa yleisesti esiintyvät erilaiset epäviralliset verkostot eivät sitä vastoin tavallisesti ole organisaation suunnittelemia tai asettamia. Molemmat yhteistyön ja vuorovaikutussuhteiden muodot ovat kuitenkin kokonaisorganisaation toimivuuden kannalta merkittäviä eivätkä sulje toisiaan pois (taulukko 1). Molemmat muodot esiintyvät lähes kaikissa organisaatioissa. Tämänkaltainen todellisuus on käyttäjien osalta tunnistettu siten, että ihmisillä on sekä virallisia työsähköpostiosoitteita että epävirallisia henkilökohtaiseen viestintään tarkoitettuja sähköpostiosoitteita. Myös hallinnollisesti ilmiö on huomioitu ja organisaatiot ovat tuottaneet henkilökunnalleen säännöksiä asian tiimoilta. Sitä vastoin sähköpostiohjelmistojen ominaisuuksien kehittämisen osalta asiantila on vielä tunnistamaton.

Taulukko 1. Virallisen ja epävirallisen organisaatioverkoston eroja (Tuomela, Salonen & Puhto 2003, 27).

	Virallinen organisaatio Muodollinen, säädetty Blackspace	Epävirallinen organisaatio Epämuodollinen, esiintyvä Whitespace, social network
Tarkastelutaso	Vaihtelee, yleensä toiminto	Yksittäinen henkilö
Kuvaustapa	Organisaatiokaaviolla, normatiivinen (ideaalisen toiminnan)	Verkostoanalyysilla deskriptiivinen (todellisen toiminnnan)
Linkkien sisältö	Liiketoiminta	Neuvo, luottamus, sosiaalinen
Yksilön vallan peruste	Asetettu asema	Kyky täyttää muiden yksilöiden tarpeet
Määrittää	Henkilöiden aseman	Henkilöiden suhteet ja sijainnit verkostossa

Epäviralliset osaajayhteisöt muodostuvat samasta asiasta kiinnostuneista ihmisistä. Nämä yhteisöt muodostuvat tavallisesti vapaaehtoisesti, mutta niiden toimintaa voi tukea tunnustamalla yhteisöt myös osaksi virallista organisaatiota. Toiminnallinen ja sosiaalinen lähestymistapa sisällön tuottamiseen ja jakeluun verkossa korostaa avointa kommunikointia, päätösvallan hajauttamista ja tiedon vapaata jakamista sekä uudelleen käyttöä. Palvelujen käyttäjien vuorovaikutuksen korostamiseen viitataan myös Web 2.0 ja sosiaalinen media -käsitteillä, jotka korostavat sosiaalisuuden merkitystä ja sen erilaisia kulttuurisia representaatioita (Viteli 2007):

Sitoutuminen johonkin yhteiseen – commitment Yhteydenpito ja viestintä toisten ihmisten kanssa – communication Ajatus siitä, että on osa yhteisöä ja ”omaa heimoa” – community, collectivity Uusien ihmisten tapaaminen, toisiin liittyminen – connection Oman panoksen antaminen johonkin ja yhteiset tavoitteet – contribution Symbolien ja merkitysten jakaminen, tunne yhteisymmärryksestä – culture, rituals Osallistuminen johonkin itseä isompaan – participation, involvement Pysyvyys, perinteet, jotakin johon palata – conventions, customs, practices Tässä ja nyt oleminen – presence, togetherness, membership Itsensä esittäminen toisille, olla joku toisille – presentation Asioiden jakaminen ja hauskan pitäminen toisten kanssa – sharing.

Verkko ja sen mahdollistamat erilaiset sähköisen viestinnän muodot ovat erittäin keskeisessä roolissa, että yhteisöllisiä palveluja ja toimintatapoja ylipäätään muodostuu. Taksonomisen luokittelun rinnalle kehittyneessä folksonomiassa on kyse yhteisöllisesti tuotetusta ja avoimesta merkitsemisjärjestelmästä, jonka avulla Internet-käyttäjät luokittelevat sisältöjä, kuten web-sivuja, online-valokuvia ja www-linkkejä (Folksonomia 2006).

Yhdistettäessä kulttuurien tutkimuksen näkökulma viestintäteknologiseen kehitykseen sosioemotionaalisen sähköpostiviestinnän ilmiötä voidaan havainnollistaa folklore–poplore–elore-jatkumolla. Folkloren paikallisuus oli vielä voimakasta ja oraalinen kerronta oli pääasiallinen viestinnän muoto. Kansatieteilijät olivat kiinnostuneita tradition ja oraalisen kulttuurin vaihtelusta, leviämisprosesseista ja näin todetuista yhteyksistä eri yhteisöjen ja kulttuurien välillä. Poploren aikakaudella kyseessä olivat usein joukkotiedotuksen välityksellä levinneet, vähemmän paikallisesti sitoutuneet ilmiöt. Sähköposti sekä muut sähköisen viestinnän muodot ovat viestintätapoja, jotka murtavat joukkoviestintään liittyvää massa-ajattelua ja yksisuuntaista, ylhäältä–alas tapahtuvaa tiedon jakamisen tapaa. Samalla kommunikoinnin uusien muotojen ja toimintaympäristöjen omaksuminen, käyttöönottaminen ja hyödyntäminen tuottavat uutta yhteisöllisyyttä ja kulttuuria. Tieteenaloista poploren kohdalla viestintätieteet ovat olleet jossain määrin korostuneessa asemassa.

Eloressa on kyse tietoverkoissa tapahtuvasta digitaalisesta viestinnästä ja virtuaalisesta kulttuurista, jolloin paikan, etäisyyden ja ajan merkitys muuttuu, eivätkä yhteisöllisyyden ja identiteetin tuottamisen prosessit ole enää paikkasidonnaisia (vrt. Heinonen 2002, 169). Sähköinen viestintä tuottaa sekä ulkopuolisuutta ja objektina olemista että osallisuutta ja subjektina toimimista. Yksilön kannalta on tärkeää, millaisiin verkostoihin hän pääsee mukaan (ks. Savolainen 1995). Myös kulttuurintutkimuksen näkökulmasta teknologinen muutos on ollut siis erittäin merkittävä. Digitaalisessa muodossa viestit eivät lähtökohtaisesti muutu lainkaan välitysprosessin vaikutuksesta. Oraalisessa tarinankerronnassa kertoja valitsee itse sanansa ja painotuksensa. Joukkoviestimissä instituutioiden ja organisaatioiden viestintäpolitiikka ja toimituskunta vaikuttavat näkökulman valintaan viestittävän asiasisällön mukaisesti. Eloren tietotekninen tuotantoprosessi ja kommunikaation tietokonevälitteisyys korostuvat jossain määrin sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuuristen tekijöidenjäädessä vähemmälle. Sähköpostiviestintä on ihmisten keskinäisviestintää, joten yksilön rooli on voimakas. Sähköisen viestinnän tutkimuksessa tekniset tieteet ovat merkittävässä roolissa, joskin monitieteellisyyden vaatimukset näiden elore -ilmiöiden tutkimuksessa korostuvat. (Vrt. Aro 2005; Salo, Zimmerbauer & Suutari 2005)

Vähämäen (2004, 55) mukaan uudenlaisessa informaatiotaloudessa ja verkostoituneessa työssä tarvitaan erityisesti kommunikaatiokykyjä, joilla organisoidaan ja yhdistellään erilaisia sisältöjä. Kommunikaatiokyvyt ovat korostuneet nimenomaan tietotyössä, jossa työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet sekä kyky käyttää tietoa ja erilaisia viestintävälineitä ovat iso osa osaamista (esim. Reich 1995; Pyöriä 2001). Tällaista taustaa vasten dualistinen sähköpostiviestinnän käyttötapojen määrittely tehtäväorientoituneeseen (työhön liittyvät tehtävät) ja sosioemotionaaliseen käyttöön (etäisyyttä työstä ja pidetään yhteyttä ystäviin) on ajautumassa vaikeuksiin, vaikka tutkimuksellisesti määritelmä on ainakin jossain määrin käyttökelpoinen (Liu 2002; Sproull & Kiesler 1986; Steinfield 1985, 1986). Sosioemotionaalinen sähköpostiviestintä eroaa omaksi viestinnän osa-alueeksi etenkin tehtäväorientoituneen sähköpostiviestinnän vastinparina. Perinteisestä kaupallisesta roskapostista ja erilaisista sähköpostiohjelmien automaattisista hälytyksistä ja ilmoituksista sosioemotionaalinen sähköpostiviestintä erottuu henkilöltä henkilölle -viestintänä (ks. Levitt & Mahowald 2002). Digitaalisten kameroiden ja videokameroiden sekä internetyhteyksien matkapuhelimiin integroitumisen ja yleistymisen myötä tavalliset ihmiset tulevat tuottamaan oletettavasti yhä useammin myös itse sisältöä sosioemotionaaliseen sähköpostiviestintäänsä. Kolmannen sukupolven matkapuhelimien avulla monipuolisen ja helposti verkottuvan sähköpostiviestinnän toivotaan muodostuvan Japanin mallin mukaisesti tekstiviestien kaltaiseksi hittituotteeksi (Turkki 2005). Suomessa Internet-palveluntarjoajien palvelutuotteet ja liiketoiminta tapahtuvat suurelta osin sähköpostiviestintään liittyen perinteisten, omalla toimialueellaan ennen kilpailun vapauttamista toimineiden puhelinoperaattoreiden eli ns. HMV-operaattorien toimesta (Liikenne- ja viestintäministeriö 2005b, 13, 17).


Ystävyys ja ystävänpäivä

Ystävyys on määriteltävissä kahden tai useamman henkilön välille muodostuvaksi kiintymyksen siteeksi, joka ei perustu perhe- tai parisuhteeseen, vaikka pariskuntien todetaan usein olevan myös ystäviä keskenään. Monesti myös serkut ja muut sukulaiset, etenkin samaa ikäluokkaa keskenään olevat, on katsottavissa ystäviksi. Ystävyyden määrittely on vaikeaa, koska ihmissuhteet ovat aina erilaisia. Ystävyys perustuu yleensä jaetuille kokemuksille sekä melko kiinteälle yhteydenpidolle ja luottamukselle. Ystävyyssuhteen läheisyys perustuu luottamukseen. Läheiselle ystävälle voi puhua ja tämän apuun ja tukee voi luottaa vaikeissa tilanteissa.

Suomalainen ystävänpäivä on nimensä mukaisesti yleisemmin ystävien muistamisen, ei vain rakastavaisten juhlapäivä. Wikipedian mukaan ystävänpäivää on Suomessa vietetty 1980-luvulta lähtien ja Suomen kalenteriin ystävänpäivä merkittiin vuonna 1987. Päivän tunnuksena on kautta maailman punainen sydän, joka symboloi rakkautta, ystävyyttä ja ihailua.

Päivään ja sen juhlistamisen tapoihin liittyy useita kulttuurisia uskomuksia. Suomessa ystävänpäivä on muodostunut toiseksi suosituimmaksi korttipäiväksi joulun jälkeen. Postin liiketoiminnallisissa intresseissä on ollut tehdä ystävänpäivästä tunnettu. Eräässä ystävänpäivänä kiertäneessä tekstiviestissä tehdään selvä ero ns. äijäkulttuurin nimissä mies- ja naiskulttuurien välille ystävänpäivän suhteen: ”Äijillä ei ole ystäviä, vaan kavereita. Äijät ei toivota hyvää ystävänpäivää. Äijät ei halaa kuin kännissä ja joukkueurheilussa. Joten hyvää keskiviikkoa!” (Tekstiviesti Visti – Salo 14.2.2007.)
Sekä käytännön havaintojen että tutkimuksien perusteella epävirallisen viestinnän on todettu löytävän nopeasti uuden teknologian mahdollisuudet (Aro 2005; Salo, Zimmerbauer & Suutari 2005). Mobiilipalveluiden käytön helppous ja joustavuus sekä asioiden hoitoa nopeuttavat tekijät ovat tärkeitä ominaisuuksia, mutta niitä käytetään nykyisin myös huvin vuoksi ja viihdyttämään. Matkapuhelinkulttuurissa soittoääniä, logoja ja muita palveluja tilataan puhelimeen maksua vastaan, kun tietokoneiden ja sähköpostiviestinnän osalta viestintäkulttuuri perustuu ilmaisuudelle. (Hyvönen & Repo 2005; Carlsson et al. 2005.)

Aro (2003, 2005) on tutkiessaan sähköpostihuumoria korostanut viestien faattista luonnetta (ks. Jakobson 1972). Viestejä lähetetään kavereille, työkavereille ja sukulaisille kommunikaatiokanavan ylläpitämiseksi ja sosiaalinen yhteyden uusintamiseksi. Sosioemotionaalisessa sähköpostiviestinnässä tämä näkökulma käy esiin jo ilmiön nimen sosio-etuliitteestä. Huumoriviestien tarkastelun laajentuessa sosioemotionaalisen sähköpostiviestintään sisällöllisillä seikoilla ja etenkin niiden suhteella viestijöiden emootioihin on erityinen merkitys. Kun huumori mahdollistaa määritellä, kuvata ja neuvotella erilaisia sosiaalisia suhteita ja ilmiöitä, kuten naisten ja miesten suhteita ja työpaikan valta-asemia (ks. Aro 2005), millaisia manipulatiivisia mahdollisuuksia sosioemotionaaliseen sähköpostiviestintään liittyykään. Toisaalta samanlaiset tavoitteet ovat yhtä mahdollisia myös viestien esitellessä seksuaalisia tai muunlaisia sisältöjä.


Sähköpostiviestintä on ystävyyttäkin yleisempää?

Levittin ja Mahowaldin (2002, 2004) laatimien ennusteiden mukaan päivittäin ja vuosittain lähetettävien sähköpostiviestien määrä maailmanlaajuisesti on kasvamassa rajusti (taulukko 2). Huolimatta sosioemotionaalisen sähköpostiviestitutkimuksen vähäisyydestä ja marginaalisesta asemasta viestinnällisesti sen volyymiosuus kokonaissähköpostiviestinnästä on arvioitavissa erittäin suureksi. Haitallisen roskapostin osuus on koko sähköpostiviestinnästä noussut arvion mukaan 80 prosenttiin (esim. D-Fence Oy:n tilastot, Viestintävirasto CERT-FI Ohje 3/2003). Tutkimuksellisesti ja kaupallisesti erityistä mielenkiintoa on tarkastella sähköpostiviestien lukumääriä suhteessa tekstiviesteihin nykyisessä teknologisen kehityksen vaiheessa älypuhelimien mahdollistaessa sähköpostiviestinnän. Verrannoksi voidaan ottaa Suomen yli 2,1 miljardia yksityistä tekstiviestiä vuonna 2004, jossa on noin 38 prosentin kasvu edellisestä vuodesta (Liikenne- ja viestintäminimisteriö 2005a).

Taulukko 2. Henkilökohtaisten sähköpostiviestien vuotuiset lukumäärät käytön mukaan maailmanlaajuisesti (triljoonissa, 10¹⁸).

	1999	2002	2005	2008
Liikeviestintä	0,92	3,31	5,23	6,26
Henkilöviestintä	0,67	2,22	3,60	4,15

Lähde: Levitt & Mahowald (2004, 26)


Käytännössä sähköpostiviestinnän tutkimuksen sisältönä ovat olleet tekstimuotoiset viestit, mutta etenkin henkilökohtaisina viesteinä lähetetään nykyisin yhä enemmän erilaisia multimediaviestejä. Multimediaviestit sisältävät mediaelementtejä, kuten tekstejä, hypertekstejä, ääntä, valokuvia, grafiikkaa, animaatioita, videoleikkeitä, tietokantoja, online-interaktioita, html-sivustoja ja näiden erilaisia yhdistelmiä (ks. Luukkonen 2000). Multimediaviestit ovat lisääntyneet tietokoneiden, matkapuhelinten ja ohjelmistojen sekä digitaalisten tallentimien kehittymisen sekä voimakkaan markkinoinnin myötä. Matkapuhelimissa multimediaviestintä ei ole kuitenkaan muodostunut vielä merkittäväksi liiketoiminnaksi, samoin useat muutkin mobiilipalvelut ovat vasta kokeiluasteella (Liikenne- ja viestintäministeriö 2005a; Hyvönen & Repo 2005).

Sähköpostin mahdollistama sosioemotionaalinen multimediaviestintä on yksi esimerkki kulttuurin kuvallistumisesta. Tarjotessaan käyttäjilleen uusia ilmaisutapojen mahdollisuuksia viestintä vaatii yhä myös jonkin verran tietoteknistä osaamista. Digitaalisen sisällön osalta osaamiselle ja mahdollisuuksille ei rajaa ole asetettavissa. Huumoriviesteille tyypilliseksi osoittautunut populaarikulttuurilta lainaaminen ja siihen viittaaminen kertovat konvergenssistä, jossa eri mediat lainaavat sekä sisältöjä että viestintätyylejä toisiltaan. Sähköpostiviestinnässä käyvät esiin digitaalisuuden ja loppukäyttäjälle ilmaisen viestinnän mahdollisuudet. Multimediaviestien maksaessa kännyköissä selvästi tekstiviestejä enemmän niiden käyttö ei ole yleistynyt samalla tavoin kuin sähköpostiviestinnässä. Kiinnostavaksi ilmiön kehittymisen jatkossa tekee kännykkävälitteinen sähköpostiviestintä ja reaaliaikaisten tietokonevälitteisten viestintävälineiden yleistyminen työ- ja kännykkäkäytössä sekä sähköistyvän liiketoiminnan ja kotien viihdekeskusten ilmiön kehittymiselle tarjoamat mahdollisuudet.


Tutkimusaineiston kuvaus ja analyysi

Tämän artikkelin aineiston muodostaa 55 ystävänpäiväsähköpostiviestiä ja niiden sisältämää liitetiedostoa tai linkin kohteena olevaa Internet-sivua. Tutkimusaineistopyyntö lähetettiin koko Seinäjoen ammattikorkeakoulun henkilöstölle (N=380) 13.2.2007 klo 15.08 (ks. kuvio 1). Merkillepantavaa tutkimusaineistopyyntösähköpostiviestissä on myös sen personoitu, mutta työorganisaatioon kiinnittynyt imagoviestinnällinen tyyli, jollaista sähköpostiviestinnässä näkee yllättävän harvoin. Kyseessä on mielestäni eräs sähköpostiviestinnän kehittämisen mahdollinen suunta.



Kuvio 1. Aineiston keruupyyntö.


Tutkimusaineistopyyntö johti heti tuoreeltaan sähköpostikeskusteluun erään tutun mieskollegan kanssa tutkimuksen tiimoilta. Hän arvioi, ”että aineistosta tulee erittäin värittynyt” ja että ” kukaan ei lähetä sinulle viestejä, joita joutuu sitten punastelemaan koko loppuikänsä ;-)”. Ensimmäinen vastaus saapui kuitenkin jo 13.2.2007 klo 16.32 ja viimeinen aineistoon hyväksytty viesti oli päivätty 21.2. klo 15.40. Kirjoittaessani tätä artikkelia 7.3. saapui erään mieskollegan viesti aiheen ollessa:”VL: Loistavia (ja niin tosia) ajatuksia.” Viesti koostui tekstistä: ”Kari Sinäkös niitä naistenpäiväntervehdyksiä tutkit. Tässä liitteessä yksi parhaista. Terveisin Itsetuntoinen älykäs homo. Oppimisterveisin”, ja yhteystiedot -tyyppisellä allekirjoituksella varustettuna. Viestin liitteenä oli PowerPoint-esitys (Naisenitsetunto.pps), joka liittyi siis 8.3. vietettävään kansainväliseen naistenpäivään. Esimerkki viittaa sähköpostikeskustelujen tietynlaiseen rajattomuuteen - kaikki liittyvät kaikkeen, mutta samalla myös sukupuolittuneisiini ja pysyviin ilmiöihin, kuten miesten ja naisten eroihin, joka oli viestin asiasisältö.

Pidättäydyin karhuamasta viestejä, koska arvioin saaneeni niitä takaisin riittävän määrän ja arvioin pyyntöni vaikuttavan ilmiöön suuntaavasti. Lisäksi otin tavoitteekseni ilmiön ominaislaatuun kuuluvan nopeuden ja pyrin erittäin aktiivisesti kirjoittamaan käsillä olevan artikkelin julkaisemisvalmiiksi.

Tutkittaville kerrottiin, että tutkija on kiinnostunut sosioemotionaalisesta sähköpostiviestinnästä, josta syystä kaikki ja kaikenlaiset ystävänpäivätervehdykset sähköpostiviestin muodossa kiinnostavat. Viestin lähettäjän tunnistetiedot luvattiin pitää salassa ja luottamuksellisuus säilyttää kaikin normaalein tutkimuskeinoin. Aineistoa toimittavia henkilöitä pyydettiin käyttämään sähköpostiohjelman ”välitä”-toimintoa ja pidättäytymään minkäänlaisesta viestien muokkaamisesta ennen lähettämistä. Lähinnä välitä komennon käyttövaikeudet ja joidenkin osioiden kertomatta jättämiset johtivat hylkäämään yhteensä 8 viestiä. Aineisto paikantuu siis yksinomaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun henkilöstöön ja heidän ystäväverkostoihin eli ystävänpäiväviesteihin joko organisaation sisältä tai ulkopuolelta. Aineistonkeruupyyntö levisi myös tämän verkoston ulkopuolelle, mutta erään henkilökunnan edustajan puolison lähettämää sähköpostiviestiä ei sisällytetty aineistoon.

Aineistoa on tarkasteltu ja luokiteltu artikkelissa kahdella eri tasolla. Ensimmäinen taso on luonteeltaan tekninen, jolloin tarkastelun kohteena on se, mitä eri multimediaelementtejä viesteissä on hyödynnetty. Näiltä osin aineisto on esitelty mediaelementtien mukaisesti ryhmiteltynä. Tekniseen analyysiin voidaan lukea kuuluvaksi myös yksittäisiä muuttujia, kuten viestien koko ja viestijöihin liittyviä seikkoja. Miten todellisuudessa multimediallisuus, monikanavaisuus ja hyperlinkitys uusmedian viestinnällisinä piirteinä toteutuvat sähköpostiviestinnässä motivoivat tutkimusta näiltä osin (Heinonen 2003, 169). Toinen analyysin taso keskittyy siihen, miten viesti rakentui otsikoinnin, puhuttelun sisällön ja allekirjoituksen osalta sekä aineistolähtöiseen sisältöanalyysiin. Näiden lisäksi viestejä on tarkasteltu sosioemotionaalisen sähköpostiviestinnän näkökulmasta, jolloin tarkastelun kohteena ovat viestinnässä ja viesteissä käytetyt keinot, jotka ilmentävät niiden epävirallista ja työviestinnästä erottuvaa funktiota. Aineisto antoi myös mahdollisuuden tutkia lähettämistä ja vastaanottamista niiltä osin, tuliko viesti organisaation sisältä vain ulkoa sekä vastaanottajien sukupuolen ja ammattinimikkeen sekä yksikön osalta. Lähettäjien perusmotiivina oletetaan toimineen ystävyyden, mutta motiivien vaikutuksia ei tässä artikkelissa tarkemmin pohdita. Sen sijaan analyysin kohteena on sosioemotionaalisen sähköpostiviestinnän luonne epävirallista organisaatiota ja verkostoja luovana ja vahvistavana prosessina.


Seinäjoen ammattikorkeakoulun ystävänpäiväsähköpostiviestivien kuvaus

Kokonaisuudessaan ystävänpäiväviestit olivat miltei yksinomaan naisten lähettämiä. Vain kaksi viestiä oli mieheltä ja nekin samalta opettajalta. Lisäksi hänkin oli saanut molemmat viestit naispuolisilta henkilöiltä. Toinen näistä viesteistä oli lähetetty 8 henkilölle ja toinen peräti 32 henkilölle, joissa siis miesopettajamme oli yhtenä vastaanottajana.

Yksilölliset erot aineistoksi lähetettyjen viestien lukumäärässä vaihtelivat yhdestä kahteentoista viestiin. Kaksi seuraavaksi aktiivisinta informanttia lähettivät seitsemän ja kuusi viestiä tutkimusaineistoksi.

Ammattikunnittain tarkastellen sähköinen ystävänpäiväviestintäaktiivisuus osoittautui etenkin joidenkin sihteerien harrasteeksi, sillä kaksi eniten aineistoa toimittanutta olivat ammatiltaan sihteereitä. Yhteensä sihteereiltä tuli 21 viestiä. Opettajat ammattikorkeakoulun selvästi suurimpana henkilöstöryhmänä toimittivat myös aineistoksi yhteensä 21 viestiä. Kolmanneksi suurin henkilöstöryhmä oli eri ammattinimikkeillä toimineet kirjastotyöntekijät (9 viestiä). Loppujen neljän viestin osalta ammattinimikkeet olivat yksikön johtaja, täydennyskoulutusvastaava ja projektitutkija.

Viesteissä vastaanottajien lukumäärä vaihteli yhdestä 33 henkilöön. Lähes puolet eli 24 viestiä oli lähetetty vain yhdelle vastaanottajalle. Näistä 13 kappaletta oli elektronisia kortteja. Kahdeksan viestiä sitä vastoin sisälsi organisaation sisäisen ryhmätunnuksen, joka rajasi vastaanottajat joko oman yksikön tai koulutusohjelman työntekijöihin.

Enemmistö viesteistä oli saapunut vastaanottajille Seinäjoen ammattikorkeakoulun ulkopuolisilta ystäviltä (37). Organisaation sisäisissä viesteissä (18) korostui sihteerien keskinäisviestintä seitsemän viestin osalta ja kirjastotyöntekijöiden keskinäisviestintä viiden viestin osalta. Kirjastotyöntekijöiden keskinäisviestintä oli sisällöllisesti nalle- ja koirateemaista kuvaviestintää, jossa toivotettiin ”hyvää, tunnelmallista ja oikein hyvää ystävänpäivää :)”. Sihteerien keskinäisviestintä sisälsi sitä vastoin hyvin erilaisia mediaelementtejä, eikä sisällöllistä ryhmänormia esiintynyt yhtä vahvana kuin kirjastotyöntekijöillä.


Aineiston sisältämien mediaelementtien analyysi

Tiedostokooltaan viestit vaihtelivat huomattavasti lähinnä niiden sisällön mukaisesti. Suurimmat tiedostot sisälsivät musiikkia, joko Windows Media Audio (wma) -tiedostomuodossa tai PowerPoint (pps) -diaesitysten osana. Kokonaisuudessaan viestien koon vaihtelu asettui 4 Mt ja 5 kt välille. Pienimmät viestit sisälsivät tavallisesti linkin elektroniseen postikorttiin tai vain vähän tekstiä. Elektroniset postikortit puolestaan sisälsivät usein myös musiikkia.
Seuraavassa aineisto on kuvailtu lyhyesti mediaelementtien mukaisesti ryhmiteltynä: PowerPoint esityksen sisältämät viestit, elektroniset kortit eli hyperlinkin sisältäneet viestit sekä kuvia, musiikkia tai ainoastaan tekstuaalista sisältöä sisältäneet viestit. Analysointi on viestien sisältöjä kuvailevaa.

PowerPoint -esityksen sisältämät viestit olivat eri mediaelementtien vertailussa yleisimpiä, niitä oli yhteensä 18 kappaletta. Samoilla esityksillä oli taipumusta toistua, sillä kokonaisuudessaan erilaisia diaesityksiä oli vain viisi kappaletta. Suositun kissa Karvisen kuvilla ja pienillä sanoilla varustettu diaesitys (15 diaa) oli kaikkiaan 11 viestissä pääasiallisena sisältönä (kuvio 2). Merkillepantavaa oli lisäksi se, että tiedostot oli nimetty pienin muutoksin yhteensä kuudella eri tavalla.



Kuvio 2. Kaksi ensimmäistä ja viimeistä suosituimman PowerPoint esityksen diaa.

Kuviossa 3 on kahteen kertaan aineistossa toistuneet PowerPoint -esitykset, joista ensimmäisessä kuvallista pääosaa esitti Snoopy -koira (11 diaa) ja toisessa tyttöenkelihahmot (8 diaa). Ensimmäisen esityksen tyylinä oli kiittää ja puhutella vastaanottajaa yksilönä, kun taas toisessa kansanviisauksia esiteltiin nimeten ystävänpäivä tyttöystävänpäiväksi. Molemmat viestit sisälsivät myös edelleen ja takaisin lähettämisen kehotuksen.



Kuvio 3. PowerPoint -esityksen dioja esitysten aluista ja lopuista.

Viesti, joka sisälsi tiedoston pienionnenlaatikko.pps (14 diaa) oli kuvitettu kissoilla ja koirilla tarinan liittyessä pieneen tyttöön ja tämän isään sekä syyllisyyteen. Lisäksi tarinassa esiintyivät Jumala, enkelit, kaksi vaihtoehtoa ja ystävien tärkeys tuoden siihen uskonnollisen vivahteen. Samankaltainen uskonnollisen vivahde löytyi myös wishes.pps -tiedoston esityksestä. Maisemakuvitukseen oli sisällytetty lämpimiä ja filosofisia ajatuksia, joista yhdessä todettiin ”Ehkä Jumala haluaisi tutustuttaa sinut erilaisiin ihmisiin, jotta tavatessasi oikeat ihmiset osaisit arvostaa heitä ja olla kiitollinen.”

Humoristisissa esityksissä, kuten viisaaksija.pps (19 diaa), pääosassa olivat koirat ja savon murteella ilmaistut kansanviisaudet (kuvio 4). Esityksen ilmeisenä tavoitteena oli olla humoristinen ja viihdyttävä. Naisen vain kahdelle naiselle välittämä viesti oli muilta osin hyvin niukka. Aihekenttä paljasti viestin välitetyksi VL: Hyvää ystävänpäivää. Ilman muuta tekstisisältöä allekirjoitus toisti toivotuksen Hyvää ystävänpäivää! t: Etunimi. (kuvio 4).



Kuvio 4. PowerPoint -esityksen dioja esityksen alusta ja lopusta.

Tarinan ja musiikin sisältänyt esitys nalle.pps (20 diaa) oli juoneltaan kolmiosainen (kuvio 5). Ensimmäisessä osassa hyljätty nalle löytyy kaatopaikalta ja se korjataan. Toinen osio koostui nalleteemaisesti kuvitetuista kultaisista säännöistä eli kehotuksista per dia alkaen:”… Pidä kiinni ystävistäsi …..” ja päättyen viestin edelleen lähettämisen kehotukseen. Kolmantena osana oli nähtävissä esityksen viimeinen dia, joka oli muista poiketen ruotsinkielinen.



Kuvio 5. PowerPoint -esityksen dioja esitysten alusta ja lopusta.


PowerPoint -esitykset olivat keskenään sisällöllisesti yhteneviä, koska ne rakentuivat ystävyysteeman ympärille. Kaikki esitykset sisälsivät jopa edelleen lähettämisen kehotuksen, joskin niiden osalta oli tyylillistä vaihtelua vihjauksista uhkailuun saakka. Yksittäisinä esityksinä ne olivat myös ulkoasultaan yhteneviä. Selvitettäessä tiedostojen alkuperään kävi niiden kierrätysluonne ja kansainvälisyys esiin. Esimerkiksi 11 viestissä toistunut Karvis-tiedosto (ks. kuvio 2) oli luotu jo 21.3.2002 ei-suomalaiseen kansallisuuteen viittaavan nimen toimesta. Viisaaksija –tiedosto paljastui luodun jo 19.9.2001 Italiassa (ks. kuvio 4). Nämä empiiriset löydökset vahvistavat mm. Heinosen (2002, 269) esittämiä näkemyksiä sähköpostiviestinnän paikkariippumattomuudesta ja laajentuneesta aikajänteestä sekä maailmanlaajuisuudesta.

Kuvaviestit (15) koostuivat joko valokuvista (9) tai graafisista kuvista (6). Kuvien lähettämistyylit vaihtelivat siten, että tavallisimmin (10) kuvat oli sijoitettu suoraan viestikenttään, kun toisena vaihtoehtona oli lähettää ne liitetiedostona joko kuvatiedostona tai upotettuna Microsoft Office Word -dokumenttiin.

Kuvien sisältöinä olivat tavallisesti pehmeät aiheet, kuten puput, ankanpojat, kissan ja koiran pennut sekä siilit ja enkelit. Muina kuva-aiheina toimivat Nalle Puh -tarinan hahmot ja maisemakuvat sekä tee -se-itse -tyyliin toteutettu graafinen -tekstiplakaatti. Kuvien ideana oli tavallisesti täydentää myös tekstin avulla viestittyä tavoitetta eli tavallisimmin hyvän ystävänpäivän toivottamista.

Toisaalta poikkeuksiakin löytyi. Eräs graafisen ystävänpäivätapahtuman mainoskuvan liitteenä sisältämä viesti oli lähetetty alun perin 13.2.2007 klo 23.46. Viesti on tietoteknisesti sofistikoituneen humoristinen. Aihe ”Y S T Ä V Ä N P Ä I V Ä B I L E E T 14.2 Hotellilla Tätä et voi missata!” kertoo lähettäjän olevan tietoinen roskapostiviestijöiden tyylistä eritellä kirjaimet erilleen suodinohjelmien hämäämiseksi. Vitsinä tämä toimii omalle lähiyhteisölle lähetettynä, kun viesti samalla yksilöi hotellin ja puhuttelee vastaanottajaa suoraan siis jo aihekentässä. Sähköpostiohjelmiston ominaisuuksia laajemmin hyödyntäen viesti oli lisäksi luokiteltu ja lähetetty tärkeysstatuksella suuri. Itse viesti kuului seuraavasti: ”Rattoisaa iltaa! Kohta se on täällä. Itseasiassa aivan näillä minuuteilla. Nimitttäin YSTÄVÄNPÄIVÄ! Sen kunniaksi opiskelijayhdistys on järjestänyt Hotellille vauhdikkaan ja viihtyisän bileillan, joka takaa hyvän meiningin ihanien ihmisten parissa. Siis kaverit koolle ja tervetuloa paikalle! t. opiskelijayhdistys.”

Toinen Word -dokumentin muodossa lähetetty liitetiedosto (Tosiystävät tupsahtavat aina tervehtimään.doc, 9 kuvaa) poikkesi muista kuvaviesteistä siten, että se muistutti enemmän edellä kuvattuja PowerPoint -esityksen dioja kuvasarjan ja tosiystävät sitä ja tätä kuvatekstisarjan muodossa. Tyyli oli sitä vastoin täysin yhtenevä PowerPoint esityksen diojen kanssa.

Eräänlainen vastaveto näille suomalaisten naisten toisilleen lähettämille ystävänpäiväviesteille tuli Afrikasta naisen opettajamiehelle lähettämän kuvasarjan muodossa (kuvio 6). Viestin aihe: ”Fwd: Fw: BOYFRIENDS Available for VALENTINE'S DAY !!” kertoo olennaisen, jota teksti jatkaa: “Don't be lonely this VALENTINE, I have choosen a few for you to pick from dont be greedy choose only one. I will supply contact details”. Tämän viestin teksti ja kuvat ovat toisella tavoin humoristisia kuin naisten toisilleen lähettämät kuvat ja sillä tavoin myös yllättäviä. Toinen yllätys liittyi kuviin, jotka osoittautuivat linkeiksi sivustolle, jolla raskas rock oli hallitsevin mediasisältö (http://tv.groups.yahoo.com/group/MumbaiHangout/). Lisäksi viesti poikkesi muista viesteistä viestintäominaisuuksiltaan.






Kuvio 6. Kuvia poikaystäväehdokkaista ystävänpäiväksi.

Kokonaisuudessaan elektroniset kortit (14) olivat hyvin yleisesti käytetty palvelumuoto ystävänpäiväviesteissä. Etenkin Helsingin Sanomien elektroniset kortit olivat suosittuja, mutta myös Perhekerho.net, Frendille.net, suomi24.fi, Voimapaikka.com, jacquielawson.com ja Nettikortit.net -postikorttipalveluja oli hyödynnetty. Vain yhdessä viestissä pariskunta oli kirjattu sekä elektronisen kortin lähettäjäksi että vastaanottajaksi. Eräässä flash -animoidussa ja musiikin sisältäneessä elektronisessa kortissa, joka ohjautui ulkomaiseen elektronisten korttien palveluun, oli myös allekirjoittajina pariskunta. Kuvakortteihin sisältyi aina myös ystävänpäiväteemaista tekstiä ja pääosin myös musiikkia täydentämään viihdenautintoa (kuvio 7).



Kuvio 7. Esimerkkejä elektronisista ystävänpäiväkorteista.
Puhtaasti tekstuaaliset viestit (7) olivat jääneet ystävänpäiväviestien joukossa vähemmistöön. Tehtäväorientoituneessa sähköpostiviestinnässä pääsääntöisesti käytössä oleva mustaa valkoisella tekstistä ei kuitenkaan yksinomaan ollut kyseessä ystävänpäiväviesteissä:



Toisaalta myös mustaa valkoisella -tekstiä löytyi. Erään tällaisen viestin aihekentän sisältö (VS: {Spam?} 14.2.2007) sisältää vihjeen siitä, että viestin lähettäjä tietää sosioemotionaalisen sähköpostin olevan jollain tavalla roskapostia eli kiellettyä, eettisesti epäilyttävää, nettietiketin vastaista ja ei-suotavaa. Teksti sisältää mitä ilmeisimmin kiitoksen saadusta ystävänpäivätervehdyksestä: ”hei, Kiitos ystävä. Ystävyys on arvokas asia. Aarteita täynnä kuin korurasia. Mukavaa päivää. terv. Etunimi.” Aineistossa oli myös kaksi ainoastaan tekstinä toteutettua erilaista ketjukirjemuotoisia viestiä, joissa viestin edelleen lähettäminen on tyypillistä. Puhtaita musiikkitervehdyksiä oli vain yksi. Viesti (4 Mt) koostui liitetiedostosta (wma-tiedosto), joka oli lähetetty naiselta naiselle. Aiheeltaan ”Ystävänpäivä” -viesti oli luettavissa seuraavasti: ”Ystävänpäivää musiikin siivittämänä Lämpimin halauksin Etunimi”. Musiikki kuului kuitenkin usein elektronisiin kortteihin, jotka oli toteutettu joko still-kuvina tai piirrosanimaatioina. Eräs piirosanimaation musiikkisisältöinen eteenpäin välitetty viesti rakentui sähköpostiviestintäteknisesti tyypillisen huolimattomasti ja oli lähetetty 19 vastaanottajalle eri organisaatioihin ja yksityisiin sähköpostiosoitteisiin (kuvio 8). Ystävänpäivän perinteet oli viestissä huomioitu sekä punaisen värin että puhuttelun muodossa.



Kuvio 8. Ystävänpäiväviesti ja sen sisältämä linkki elektroniseen ystävänpäiväkorttiin.


Aineiston viestinnällisten ominaisuuksien analyysi

Seuraavassa analysoidaan sähköpostiviestien rakenteellisten kokonaisuuksia eli aihekenttää, puhutteluja, viestiosaa ja allekirjoituksia. Sisältöjen ohella tarkastellaan lyhyesti viestien lähettämisajankohtia ja ketjuluonnetta.

Ystävänpäivän sähköpostiviestintä osoittautui viestinnällisiltä ominaisuuksiltaan sisältävän sekä hyvin vakiintuneita että vapaamuotoisia viestintämuotoja. Yhteensä 32 (58%) viestissä jo aihe-kentässä viitattiin ystävänpäivään. Yleisimpiä ilmauksia olivat erilaiset toivotukset, kuten ”Hyvää ystävänpäivää!” ja ”Oikein hyvää ystävänpäivää :)”, sekä erilaiset toteamukset ”14.2.2007”, ”YSTÄVÄNPÄIVÄNÄ” tai ”Sinulle, ystäväni”. Useissa viesteissä (10) aihe-kentän otsikoissa viitattiin suoraan liitetiedostoon. Esimerkiksi, kun aiheena oli Pieni onnenlaatikko niin liitteenä oli PowerPoint -esitys pienionnenlaatikko.pps tai aiheen ollessa Pieniä sanoja… liitteenä oli PowerPoint -esitys nimeltä Pienisan.pps. Samanlainen tyyli muodostui tavaksi myös elektronisten postikorttien kohdalla: ”Sinulle on postikortti”. Lisäksi englannin kielen käyttö oli huomattavasti tavallisempaa elektronisia postikortteja lähetettäessä, sillä palvelu lisää usein aihekentän sisällön automaattisesti. Muunlaisina otsikkoja viesteissä olivat aihe-kenttään sisällytetyt sisällön kuvailut ja kommentoinnit (”tähtiä tähtiä”, ”Toiveita”, ”Aika ihana”) tai osoitukset vastaanottajalle (Marjalle!, nimi muutettu).

Puhuttelut olivat hyvin monenlaisia. Osassa viestejä puhuttelua ei ollut lainkaan (19, 35 %). Tyypillisesti näissä yhteyksissä ystävänpäivä oli huomioitu joko tervehdyksen tai toteamuksen muodossa jo aihe-kentässä, joten on eräällä tavoin loogista mennä suoraan aiheeseen tai jopa allekirjoitukseen. Toisaalta aineistossa oli mukana myös viestejä, joissa ei ollut puhuttelua tai varsinaista sisältötekstiä lainkaan. Näissä yhteyksissä oli tavallista, että liitetiedosto tai viestin sisältämä kuva korvasi puhuttelun ja sisältötekstit kokonaisuudessaan. Hyvää ystävänpäivää -toivotuksilla tervehtiviä viestejä oli 15 kappaletta (27 %), joista 11 viestiä ei sisältänyt lainkaan muuta lähettäjän kirjoittamaa tekstiä. Pääpaino näissä viestissä oli liitetiedostolla tai kopioidulla ketjuviesti -tekstillä ja runolla. Yhteensä 21 (38 %) viestiä alkoi jonkinlaisella puhuttelulla, kuten esimerkiksi: ”Hei, Etunimi”. Persoonallisia ja yksittäisesti toistuneita puhutteluja, kuten ”Piristystä päivääsi!”, ”Rattoisaa iltaa!” ja ”Happy Valentine!!!”, esiintyi viestisisältöihin suhteutettujen otsikoiden (esim. ENKELI) ohella. Oman erityisryhmän muodostivat elektroniset postikortin linkin sisältäneet viestit, joissa tervehdyksenkin oli tuottanut tietokoneohjelma.

Ystävänpäivän sähköpostiviestinnällisissä sisällöissä hallitsevassa roolissa olivat kuvalliset viestit (48, 87 %). Tekstimassaltaan viestit olivat siis tyypillisesti niukkoja ja monenkirjavia. Toisaalta sähköpostiohjelmistojen tavallisesti suurempi kuin -merkeillä lisäämiin kolmisivuisiin enkelitarinoihin ja PowerPoint diaesitysten avaamiseen ja katselemiseen kuluu huomattavia määriä työaikaa. Sosioemotionaalisten viestien kirjavuuteen on useita eri syitä. Tietokonevälitteisyys ja digitaalisuus mahdollistavat kopioi-liitä ja lähetä edelleen -toimintatavat aineistojen ja viestien kierrättämisessä, mutta myös monikanavaiset sisällöt ja erilaiset laitteistot tuottavat viesteihin teknisiä muunnoksia (Heinonen 2002, 169). Toisaalta sosioemotionaalisten sähköpostiviestien puhutteluvoimaa pyritään korostamaan viestien personoinnilla ja profiloinnilla. Viestisisältöihin ja viestin edelleen lähettämiseen liittyi kuitenkin usein teksteissä kehotuksia ja muistutuksia, jopa uhkauksia. Elektronisten postikorttien tekstimassat sisälsivät tyypillisesti useitakin hypertekstejä ja Internet -osoitteiden linkkejä sekä englanninkielistä tekstiä.

Myös allekirjoitusten osalta ystävänpäivän sähköpostiviestit olivat luonteeltaan hyvin vaihtelevia. Opiskelijayhdistyksen toivottaessa ystävänpäivätapahtumaan on loogista lisätä allekirjoitukseen kehoitus: ”Siis kaverit koolle ja tervetuloa paikalle!” t. opiskelijayhdistys. Yhteensä kahdeksassa viestissä, joista viisi oli lähetetty Seinäjoen ammattikorkeakoulun ulkopuolelta ja kolme sisältä, allekirjoitukset sisälsivät lähettäjän täydelliset yhteystiedot. Tavallisimmin ystävänpäiväviesti allekirjoitettiin etunimellä (23, 42 %). Toisaalta jopa 11 (20 %) viestiä lähetettiin kokonaan ilman allekirjoitusta. Allekirjoituksen pois jättämistä motivoi sähköpostin looginen rakenne, etunimi.sukunimi@organisaatio.fi, joka tulee automaattisesti vastaanottajan tietoon, sekä sähköpostiviestinnän nopea, muotoseikoista välittämätön viestintätyyli. Seitsemän elektronisen kortin kohdalla sähköpostit allekirjoittuivat automaattisesti palvelun tarjoajan toimesta, yleensä palvelun mainostamisen mielessä. Lisäksi erään suomalaisen elektronisen korttipalvelun toimesta viiden viestin kohdalla allekirjoitus muodostui automaattisesti muotoon:

Greetings
Etunimi
sähköpostiosoite
Organisaatioviestinnän näkökulmasta eräs mielenkiintoinen seikka liittyy sähköpostien lähettämisajankohtaan. Suuri viestien enemmistö (48, 87 %) oli lähetetty, ja oletettavasti myös luettu, virka-aikana, jollaiseksi tutkijan toimesta arvioitiin kello 8 ja 17 välinen aika. Etukäteisystävänpäiväviestejä (9.2. ja 11.2. lähetettyjä) mahtui aineistoon kaksi kappaletta. Näiden eräänä motiivina lienee ystävänpäiväviestien saamisen varmistaminen. Toisaalta vain kahdessa sähköpostiviestissä oli selkeästi kyse kiitos muistamisesta -tyyppisiä vastalähetyksestä aiemmin saatuun ystävänpäiväviestiin. Sama muistetuksi tulemisen motiivi lienee osin vaikuttanut myös viiden ei virka-aikaan lähetetyn viestin kohdalla, sillä ne oli kaikki lähetetty ystävänpäivää edeltäneenä iltana tai yönä. Näiltä osin myös virka-ajan käytön välttäminen sosioemotionaaliseen sähköpostiviestintään on eräs tulkintatapa, mutta kokonaisuuden perusteella näin ei siis ole.

Seitsemän lähetyksen ketju oli aineistossa pisin dokumentoiduista ketjuista ja toteutettu tavallista poiketen kokonaisia sähköpostiviestejä liitteeksi kopioiden, ei siis niin että ketju olisi luettavissa tekstikentästä. Huomattavasti tyypillisempi ketjuviestin rakenne toistaa viestikentässä viestin ketjuhistorian. Tyypillisimmin viestien ketjuluonne oli poistettu viesteistä ennen eteenpäin lähettämistä. Elektronisten korttien osalta (13 kpl) ketjuluonne tuli esiin hyperlinkin käytön ja palvelun mainostamisen johdosta.


Ystävänpäivän sosioemotionaalinen sähköpostiviestintä: Naisten teknisesti monipuolista ja pehmoa vertaisviestintää

Ystävänpäivän sähköpostiviestintä Seinäjoen ammattikorkeakoulun henkilökunnan osalta oli miltei yksinomaan naisten keskinäisviestintää. Yksioikoisesti tämä tarkoittaa, ettei eteläpohjalaisilla miehillä ole ystäviä tai että he ainakin jättävät sähköpostiviestimisen hyödyntämättä. Suomalaiset miehet vaikenivat ystävänpäivänä oudolla kielellään, siis myös sähköisesti. Mies- ja äijäkulttuuri ulottuu siis myös sähköiseen viestintään, kuten tekstiviesti ennusti. Kyseessä voi olla teknisesti orientoituneet miehet, jotka pitävät osan roskapostitutkijoiden tapaan sosioemotionaalisia sähköpostiviestejä viihderoskapostina, lähinnä viestien vaatiman kaistanleveyden johdosta sekä viihdeviestien lähettämiseen ja vastaanottamisessa hukkaan kuluvan työajan perusteella (Anderson 2003; Savinen 2004 22, 27; Trudeau 2003). Sisällöllisesti viihderoskapostilla ”tarkoitetaan vitsejä, videopätkiä, viihdyttäviä näytönsäästäjiä tai hupiohjelmia, joita opiskelijat tai työntekijät lähettävät toisilleen työpäivän piristykseksi” (Savinen 2004, 27). Tällaisen näkökulman valinnan perustelut ovat sekä teknisiä että subjektiivis-ontologisia siten, että kunnolliseksi sähköpostiviestinnäksi jää tässä katsannossa ainoastaan tehtäväorientoitunut sähköpostiviestintä. Artikkelin näkökulma ilmiöön korostaa näiltä osin neutraalia sosiologista ja kulttuurista sähköpostikommunikaation tutkimusta.

Kokonaisuudessaan erilaisista kuvallisen kulttuurin multimediaelementeistä koostuvia viestejä oli huomattava enemmistö, kun sähköpostiviestinnän lyhyt perinne on selkeästi tekstimuotoisessa viestinnässä. Tehtäväorientoituneet työviestit poikkeavat tästä useammin pelkkänä tekstinä toteutettuina samoin kuin muotoseikkojen noudattamisen tarkkuudeltaan. Vain seitsemän sähköpostiviestiä oli täysin tekstuaalisia ja 15 viestissä hyödynnettiin jossain muodossa valokuvia tai graafisia kuvia. Linkkejä sähköisiin ystävänpäiväkortteihin oli sisällytetty yhteensä 14 viestiin. Yleisimmin eli 18 ystävänpäiväsähköpostiviestiin oli sisällytetty liitetiedoston muodossa PowerPoint -esitys, jonka tyypillinen pituus oli noin 14 diaa, joista kukin sisälsi yhden kuvan ja yhden tai kaksi lausetta. Kuvallistuva sosioemotionaalinen sähköpostiviestintäkulttuuri tarjoaa toimisto- ja opetustyön tekijöiden työhön eli tekstinkäsittelyyn ja tekstuaalisiin työviesteihin vaihtelua.

Sähköpostiviestinnässä Seinäjoen ammattikorkeakoulussa hyödynnetään Microsoftin Officen Outlook -ohjelmistoa ja Internetin kautta sähköpostia lähetettäessä Microsoftin Officen Outlook Web Access -ohjelmista. Muista Microsoftin Officen työkaluista sähköpostiviestien tuotannoissa oli hyödynnetty yleisimmin PowerPoint -ohjelmaa, joka on siis lähinnä graafinen esitysohjelmisto. Internetin selainohjelmistona elektroniset postikorttilinkit avaavat oletuksena Internet Explorer -ohjelmiston, vaikka elektroninen postikortti olisikin aktivoitu jotain muuta ohjelmaa käyttäen. Internetiä oli hyödynnetty myös sisältömateriaalien hankinnassa. Tekijänoikeuksia ei sosioemotionaalisessa sähköpostiviestinnässä osoitettu kunnioitettavan, kuten ei viestien muotoilukonventioitakaan (Salo 2006). Tekijänoikeudellisiin seikkoihin artikkelissa esitettävän materiaalin osalta ei ole myöskään tutkijan toimesta kiinnitetty huomiota. Word -tekstinkäsittelyohjelmaa, joka on yleinen työskentelyohjelmisto niin opettajille, toimistovirkailijoille kuin kirjastotyöntekijöillekin, oli liitetiedoston muodossa hyödynnetty vain kahdessa viestissä. Organisaation kokonaissähköpostiviestinnän näkökulmasta määrällisiä arvioita tästä ystävänpäiväviestiaineistosta on vaikea tehdä. Sosioemotionaalisten sähköpostiviestien kokonaislukumäärien voidaan kuitenkin arvioida olevan huomattavan suuria, sillä miesten viestit puuttuivat lähes kokonaan ja saadut viestit olivat korostuneesti ns. sosiaalisesti suotavia, mikä tosin sopii myös ystävänpäiväviestien teemaan.

Toteutustyyliltään viestit kuvaavat viestijöitä itseään. Kyse on toimisto- ja tietotyöntekijöistä, joiden tulee hallita työssään sähköpostiviestinnän mahdollisuudet. Ystävänpäivän sähköpostiviestinnässä eri mediaelementtejä oli hyödynnetty hyvin monipuolisesti. Luukkosen (2000, 26) esittämistä eri mediaelementeistä suuri osa oli aineiston viesteistä löydettävissä (online-interaktiot, teksti ja hyperteksti, ääni, grafiikka, valokuva ja animaatio). Myös tietokannat olivat aineistossa edustettuina ja hyödynnettyinä elektronisten korttien palvelujen järjestäjien ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun sähköpostipalvelujen toimesta. Sitä vastoin videoiden poissaolo viestinnän mediaelementtien lajina herätti ihmetystä. Näin siitäkin huolimatta, että verkkovideoita on nykyisin trendikästä hyödyntää verkkoviestinnässä, esimerkiksi YouTube -palvelun kautta. Valitut viestinnän tavat ja hyödynnetyt mediaelementit ovat kuvaavia siis Seinäjoen ammattikorkeakoulun henkilökunnalle ja naisille. Verkkovideoiden yhteisöllinen käyttö saattaa olla tyypillisempää nuoremmille viestijöille. Lisäksi verkkovideoiden hyödyntäminen vaatii monipuolista teknistä osaamista ja viitseliäisyyttä, unohtamatta esiintyjälle asettuvia monipuolisia vaatimuksia.

Eri mediaelementtien käyttö viestinnässä ei eritellyt sihteereiden ja opettajien henkilöstöryhmiä keskenään. Kirjastovirkailijoiden viesteissä sitä vastoin kuvaviestien osuus oli huomattava (5, 56 %). Kokonaisuudessaan sosioemotionaalinen sähköpostiviestintä osoittautui jossain määrin yleisemmäksi ammattikorkeakoulun perustehtäviä (koulutus, tutkimus ja kehittämistoiminta sekä aluekehitystoiminta) tukevista ja avustavista työtehtävistä huolehtivien keskuudessa. Perustehtäviin suoranaisesti suuntautuneista työtehtävistä vastaavista henkilöstön edustajista lähetti aineistoa 21 henkilöä ja tukitehtävistä 34. Eräs tulkintamahdollisuus on tarkastella ilmiötä rinnasteisena kopiohuumorin kanssa, jossa jännite muodostui tavallisesti muodon ja sisällön ristiriidasta, jossa A4-muotoinen asiallinen esitystapa piilotti epäasiallisen ja normeja rikkovan sisällön (Lipponen 1989, 173). Samaa efektiä hyödyntää myös sähköpostihuumori (Aro 2003), joskin digitaalisen median menetelmälliset variaatiot mahdollistavat useita muitakin toteutustapoja. Tutkimuksen tulokset ovat yhteneviä Lipposen (1989, 174) tekemille havainnoille, joiden mukaan virallisia ja teknisiä tekstityyppejä sekä virallista esittämistapaa sekä sisällön ristiriitaa hyödynnetään myös sähköpostiviestinnässä.

Viestien sisältöinä ystäväteema ja pehmoaiheet hallitsivat. Ystävänpäivän sähköpostit olivat todellakin sosioemotionaalista sähköpostiviestintää, jolla tarkoitetaan siis erilaisia viestejä, joiden tavoitteena ei ole työtehtävien hoitaminen, vaan yhteyden pitäminen ystäviin, työkavereihin tai sukulaisiin (vrt. kielen faattinen tehtävä). Tällaisin tavoittein kyseisen viestinnän on todettu aiemmissa tutkimuksissa toteutuvan usein pienryhmän huumorisisältöisenä viestintänä (Aro 2005; Salo, Zimmerbauer & Suutari 2005). Kommunikaation sosiaalisuus käykin selkeästi esiin juuri kielen faattisen tehtävän kohdalla, ihmiset eivät viesti ensisijaisesti kanavan ehdoilla, vaan sosiaalisessa merkityksessä, ystävilleen. Sähköpostin bitit tai niiden siirtokanavat eivät tarvitse viestijöiden suorittamaa huoltotyötä, vaan motivaatio viestintään muodostuu inhimillisistä merkityksistä, ystävyydestä käsin. Sosiaalista tukiverkostoa tarvitaan sekä elämässä (sosiaalinen tuki) että työelämässä (verkostotalous) pärjäämiseen. Näiltä osin sosioemotionaaliseen viestintään liittyy myös manipulatiivinen mahdollisuus, josta aineistossa oli merkkejä, jopa uskonnollisten seikkojen esiintuomisen muodossa. Lisäksi ystävyys sinänsä on sosiaalinen kategoria, joka sekä sulkeen sisään että asettaa ulkopuolelle. Eräs sähköpostiviestinnän manipulatiivinen mahdollisuus liittyy jo vastaanottajajoukon valintaan, jossa yhteydessä on syytä miettiä jo ennen viestin lähettämistä etenkin sitä, miten vastaanottaja sen mahdollisesti näkee, tulkitsee ja arvioi eli miten lähettäjä haluaa vastaanottajan sen näkevän, tulkitsevan ja arvioivan. Kokonaisuudessaan ystäväteemaa käsiteltiin sisällöllisesti naisten toimesta hyvin yhtenevästi hyvää ystävänpäivää -tervehdysten, pehmoaiheiden ja kuvallisuuden muodossa.

Ystävänpäivän sosioemotionaalisessa sähköpostiviestinnässä viestien ilmaisuus ja laajentunut aikajänne sekä viestien sisältöelementtien multimediallisuus ja hyperlinkitys eräänä sen ilmenemismuotona tulivat selvästi esiin. Sosiaalinen kävi viesteistä yhteydenpidon ohella esiin niin vuorovaikutteisuuden, viestien personoinnin kuin kansainvälisten yhteyksienkin kautta. Viestisisällöissä sosiaalista rakennettiin yhteisillä ja jaetuilla positiivisilla kuvilla ja tavoitteilla. Ystävänpäivän perinteen ja ystävän huomioiminen sinällään tuo esiin sosiaaliset arvot. (ks. Viteli 2007, Heinonen 2002, 168)

Liun (2002) mukaan sosiaalisemotionaalisessa sähköpostiviestinnässä hyödynnettävä sosiaalinen informaation prosessointimalli (Walther 1992) korostaa kommunikaatioprosesseja ja sosiaalisen identiteetin vihjeitä ihmissuhteiden ja sosiaalisten kognitioiden näkökulmasta. Tällöin viestijöiden tarpeet hengenheimolaisuuden tuottamisessa ja epävarmuuden vähentämisessä on ensisijaista. Samoin ylipersoonallisen kommunikaation (hyperpersonal communication) ilmiön huomioiminen tietokonevälitteisen viestinnässä tarkoittaa, että affektiivisten ja sosiaalisemotiivisten viestien tulkintatason on todettu ylittyvän sähköisessä viestinnässä verrattuna vastaaviin kasvokkain tapahtuviin interaktioihin (Vergoth 1995; Walther 1996). Muistamiset sanottiin suoraan ja usein sähköpostiviestin rakenteista johtuen kerraten. Tutkimustulokset tukevat myös Kasesniemen (2003) ja Aron (2005) havaintoja siitä, että teksti- ja sähköpostiviestintään liittyy symbolista vaihtoa, jossa viestit ovat pieniä lahjoja ja vaihdon välineitä. Lisäksi uusmedian ja sosiaalisen median korostamat yhteisöllisyys, vastavuoroisuus ja vuorovaikutteisuus kävivät naisten ystävänpäiväviesteissä esiin (vrt. Heinonen 2002, 169). Sähköpostiviestejä ystävänpäivänä toisilleen vaihtavat henkilöt eivät ole toisilleen anonyymejä, vaan viesti sinällään on tulkittavissa hyvin persoonallisesti ja sosioemotionaalisesti. Ystävyyden ihania asioita tuotiin esiin naisellisella, naivilla ja osin jopa lapsekkaalla ja siirappisen imelällä tavalla.

Sähköisen viestinnän edelleen kehittymisen myötä tieteen ja korkeakoulutuksen organisaatioilta tullaan jo lähitulevaisuudessa odottamaan uudistumista, kuten jo osittain on tapahtunut liiketoiminnassa (Seppä ym. 2005; Salo 2006; Salo, Söderqvist & Toikko 2006). Kommunikaation korostaessa asemaansa verkosto- ja projektityyppisessä työssä tulee digitaalisen markkinoinnin ja sähköisen viestinnän mahdollisuudet hyödyntää myös ammattikorkeakouluissa ja muissa julkishallinnon organisaatioissa. Ammattikorkeakoulussa tämä seikka korostuu pääasiallisten asiakkaiden ollessa nuoria ihmisiä, jotka hyödyntävät sähköisiä viestimiä ikäluokittain vertailtuna eniten.

Koska tutkimus kohdentuu ainoastaan yhteen organisaatioon, määrällisiä arvioita sosioemotionaalisen ystävänpäiväsähköpostiviestinnän laajuudesta on mahdollista, mutta epäluotettavaa tehdä, josta syystä siitä on pidättäydytty. Tutkimustulokset osoittavat arkihavaintojen ohella kiistattomasti sosioemotionaalisen sähköpostiviestinnän ilmiön erityiseksi ja omalaatuiseksi kulttuuriseksi ja viestinnälliseksi ilmiöksi. Vaikka vertailevaa aineistoa ei olekaan käytössä, voitiin jo tässä varsin rajallisessa aineistossa havaita useita sisällöllisiä ja viestinnällisiä lainalaisuuksia sekä samojen viestien varianttien esiintyminen. Myös eri mediaelementtien käytöstä sähköpostiviestinnässä on saatavilla varsin vähän aiempaa tutkimustietoa. Verrattuna Aron (2005) ja Salon, Zimmerbauerin ja Suutarin (2005) tutkimuksiin ystävänpäiväaineisto osoittautui varsin monipuoliseksi ja mediaelementtejä monipuolisesti hyödyntäväksi ja kuvallisemmaksi aineistoksi. Sosiaalisen todellisuuden toimiessa ensisijaisena viestimisen yllykkeenä viestin tavoite ja sisältö ohjaa menetelmien valintaa.

Tietokonevälitteisyys uusmedian peruspiirteenä edellyttää yhä uusia laitteita viestien tuottamiseen ja vastaanottamiseen. Sähköpostiviestinnällisessä mielessä ja kulttuurisessa merkityksessä tietokone on enää välineellinen, jopa harhaanjohtava ilmaisu. Uusmedian päätelaiteet (tietokone, Internet-televisio, käsitietokone, matkapuhelimet) ovat hyvin suurelta osin samanaikaisesti sekä sisältöjen lähettämisen että vastaanottamisen viestintävälineitä. Uusmedian jatkuvasti muuntuvat viestinnälliset piirteet edellyttävät organisaatioilta ja viestijöiltä sisältöjen tuotantorakenteiden, organisaatioiden, liiketoimintamallien, säädösten ja käytännön toimintatapojen sekä asenteiden tarkistamista.