Omaksuttaessa ajatus oppijakeskeisyydestä on laadukas oppiminen noussut opetuksen laadun lailla olennaiseksi tekijäksi pedagogiikan kehittämisessä. Yksilön mahdollisuuksiin oppia vaikuttavat monet suorat ja epäsuorat tekijät, joita käsittelen myöhemmin enemmän.

Kukaan tuskin kiistää ajatusta laadukkaan oppimisen tärkeydestä. Hallitusohjelmassakin tätä asiaa korostetaan: ”suomalaisten korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat hyvinvointiyhteiskuntamme perusta. Hallitus turvaa tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.” Tämä on ymmärrettävä linjaus, sillä laadukas koulutus ja oppiminen lisäävät koulutusjärjestelmän tehokkuutta ja Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja näin se tukee talouskasvua. Ensisijaisesti oppimisesta on tietenkin hyötyä yksilölle hänen osaamisensa ja taitojensa lisääntyessä sekä päästessään tavoitteitaan vastaavaan tehtävään työmarkkinoilla.

OECD:n kansainvälisessä oppimistulosten arviointiohjelmassa (PISA) suomalaisnuorten oppiminen perusopetuksessa on osoittautunut ilmeisen laadukkaaksi. Korkeakoulujen kansainvälisissä ranking-listoissa suomalaiset korkeakoulut eivät ole menestyneet yhtä mairittelevasti, vain kaksi on mahtunut 300 parhaan joukkoon. Asia ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen, sillä näillä ranking-listoilla käytetään arviointiperusteena myös tutkimus- ja kehitystoimintaa ja korkeakoulun tutkijoiden saamia tiedepalkintoja.


1 Mitkä asiat vaikuttavat oppimisen laatuun?

Oppimistuloksiin myönteisesti vaikuttavia tekijöitä ovat mm. opettajien ja opiskelijoiden korkeat odotukset, opiskelijan valmius panostaa opiskeluunsa, opiskelusta nauttiminen, myönteinen opiskeluilmapiiri ja hyvät opiskelija-opettajasuhteet.

Lisäksi oppimiseen vaikuttavat:

käytetyt opetusstrategiat ja -menetelmät opetussuunnitelma kuormittavuus opiskeluun käytetty aika koulun autonomia ja johtajuus henkilöstön kehittäminen ohjaus- ja tukipalvelut ryhmäkoko palautejärjestelmä opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuudet

2 Ilmapiiritekijät

Myönteinen opiskeluilmapiiri on tärkeä osa laadukasta oppimista. Ammattikorkeakoulun opiskeluilmapiiri muodostuu monesta seikasta ja siihen voi vaikuttaa useimmiten vain hitaasti. Ilmapiiriin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. opettajien ja opiskelijoiden odotukset (toiminnalta), opiskelijan valmius panostaa opiskeluunsa, opiskeluympäristö, opetusmenetelmät, koulun johtajuus, opiskelija-opettaja-suhteet ja henkilöstön kehittäminen.

Suurin osa yllä olevista tekijöistä on asioita, joihin ammattikorkeakoulun johto kykenee vaikuttamaan. Sekä henkilökunnan että opiskelijoiden tulisi kokea olevansa arvostettuja osia ammattikorkeakouluyhteisöä ja opiskeluympäristön ja käytettyjen opetusmenetelmien tulisi olla asianmukaisia, jotta ilmapiiri olisi oppimista tukeva.

Ilmapiiriin vaikuttaa myös varsin paljon opiskelijoiden oma aktiivisuus ja vapaa-ajan toiminta. Opiskelijakunnan ja opiskelijatuutoreiden toiminta voi vaikuttaa merkittävästi ammattikorkeakoulun ilmapiiriin. Hyvän ilmapiirin tuloksena opiskelijan edellytykset nauttia opiskelustaan paranevat. Tuutoritoiminnan lisäksi muita yhteisöllisiä toimintatapoja ovat mm. liikunta- ja harrastetoiminta sekä erilaiset monialaiset hankkeet ja projektit, joilla ammattikorkeakouluidentiteettiä pystytään luomaan suhteellisen helposti.


3 Opetusstrategiat ja –menetelmät, opetussuunnitelmatyö

Kaikki opiskelijat eivät opi samalla tavalla. Oppilaitoksen valitsemat opetusstrategiat ja –menetelmät tulisikin valita niin, että oppiminen olisi mahdollisimman helppoa kaikille opiskelijoille oppimistavasta riippumatta. Lisäksi käytettyjen oppimismenetelmien ja -välineiden tulisi kaikilta osiltaan olla intuitiivisia ja opiskelija tulisi perehdyttää niihin ennen käyttöönottoa. Erityisesti nykyään laajassa käytössä olevien (verkko-)oppimisalustojen käyttö edellyttää opiskelijalta melkoista tietomäärää ja oppiminen vähintään hidastuu jos perehdyttäminen käytetyn järjestelmän saloihin ei ole onnistunut hyvin.

Opetussuunnitelmat luovat perustan opiskelijan koko opintojen ajalle, kuinka paljon opintojaksoja on milloinkin menossa ja miten esimerkiksi harjoittelu nivoutuu muihin opintoihin. Suunnitelma tulisikin tehdä mahdollisimman hyvin ja ottaen huomioon sekä käytössä olevat resurssit että henkilökunnan osaamisen. Tässä tulisi erityisesti ottaa huomioon opintojaksojen ja eri koulutusohjelmien kuormittavuus.

Yksittäisen opintojakson kohdalla kuormittavuus on kohdallaan mutta opinnot jakautuvat lukuvuodelle niin epätasaisesti että jossain vaiheessa opintoja on opetussuunnitelman mukaan yli 70 viikkotuntia sisältäen lähi- ja itsenäisen opiskelun. Tällaisessa tilanteessa kukaan ei voi väittää oppimisen olevan erityisen laadukasta, varsinkin kun ottaa huomioon sen että yhä suurempi osa opiskelijoista käy opintojen ohessa töissä. On siis tärkeää että opiskelijan kuorma ei missään vaiheessa muodostu kohtuuttomaksi ja että jokaiselle opiskelijalle aidosti annetaan mahdollisuus tehdä ja noudattaa omaa henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa.


4 Ohjaus- ja tukipalvelut

Opintojen ohjausta ja tukipalveluita tulisi olla saatavilla riittävästi ja niiden tulisi olla myös tarpeeksi laadukkaita oppimisen laadun varmistamiseksi. Vaikka ammattikorkeakouluopiskelijat ovatkin itsenäisiä ja heillä on vastuu opinnoistaan, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että he pystyisivät välttämättä ratkaisemaan opintoihin ja eritoten opintojen ja muun elämän yhteensovittamiseen liittyvät ongelmat ihan itse. Eritoten ensimmäisenä vuonna ohjausta tulisi olla saatavilla runsaasti suurimman osan opintojen keskeytyksistä tapahtuessa silloin.

Opiskelijan ohjausta ammattikorkeakoulussa toteuttavat opinto-ohjaajat, tuutoriopettajat, opiskelijatuutorit ja opettajat. SAMOKin vuoden 2006 keväällä toteuttamassa ohjauskyselyssä opiskelijat näkivät myös muun ammattikorkeakoulun henkilöstön roolin ohjauksessa tärkeäksi. Mm. opintotoimiston henkilökuntaa ei siis tule vähentää vain sen takia että heillä ei ole ns. virallisia tehtäviä.

Ohjauksessa henkilöstön koulutus nousee arvoon arvaamattomaan, sillä opettajilta vaaditaan ohjauksessa käytettyjen opetusmenetelmien jatkuvasti kehittyessä yhä parempia vuorovaikutustaitoja ja käytettyjen välineiden ja menetelmien suvereenia hallintaa. Tämä pätee erityisesti lähiopetustuntien määrän vähetessä ja ryhmäkokojen kasvaessa. Ammattikorkeakouluissa on jo käytössä oppimismalleja (mm. LbD), joissa opettajan rooli on aikaisempaa ohjaavampi ja lähiopetusta ei tarjota niin paljon kuin aikaisemmin. Tällaiset oppimismallit yleistynevät tulevaisuudessa ja olisikin tärkeää, että ammattikorkeakoulun johto varaisi riittävästi sekä resursseja että aikaa henkilökunnan koulutukseen.

Tukipalveluita ovat mm. kirjastot, jo mainitut opintotoimistot, kuraattorit ja opintopsykologit. Hallitusohjelmassakin mainittu opintojen keskeyttämisen vähentäminen edellyttää ohjaus- ja tukipalveluiden riittävyyttä, jotta yhä pienenevistä nuorista ikäluokista saadaan tarpeeksi opiskelijoita valmistumaan laadukkaan koulutuksen päätteeksi.


5 Opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuudet

Opiskelijat ovat ammattikorkeakoululainkin mukaan tasavertaisia toimijoita ammattikorkeakouluyhteisössä. Heillä tulee olla siten myös sen mukainen asema sekä järjestelmän kautta (esim. palautejärjestelmä, toimiva opiskelijakunta) että myös henkilökunnan asenteissa ja suhtautumisessa.

Yksi parhaista keinoista varmistaa oppimisen laatu on kuunnella opiskelijoita ja kehittää opetusta palautteen perusteella. Opiskelijoille tulisi myös antaa palautteen palaute, eli kertoa miten mihinkin palautteeseen on reagoitu. Tämä on omiaan parantamaan opiskelijan motivaatiota ja sitoutumista ammattikorkeakouluun. Palautejärjestelmää tulisi muutenkin kehittää enemmän keskustelevaan suuntaan, niin että palautetta voi antaa myös opintojakson kuluessa ja että opettaja yhdessä opiskelijoiden kanssa pyrkisi löytämään ryhmälle sopivimman toteutustavan.

Opiskelijakunnan toiminnan kautta opiskelijat pääsevät mukaan asioiden valmisteluun ammattikorkeakoulun hallinnossa. Opiskelijakunnan toimintaa tukemalla ammattikorkeakoulu voi kehittää toimintaansa opiskelijalähtöisesti. Kun opiskelijat näkevät opiskelijakunnan olevan arvostettu osa ammattikorkeakoulua, siitä hyötyvät sekä opiskelijakunta että ammattikorkeakoulu parempana opiskelijoiden sitoutumisena opintoihin.


6 Ketkä voivat vaikuttaa laadukkaan oppimisen edellytyksiin?

Kuten aikaisemmin tuli todettua, laadukas oppiminen riippuu monesta tekijästä ja tuskin missään ammattikorkeakoulussa kaikki asiat tehdään täydellisesti, varsinkin rajallisten resurssien maailmassa. On kuitenkin monia tahoja, jotka voivat vaikuttaa positiivisesti laadukkaan oppimisen edellytyksiin. Näitä ovat mm. ammattikorkeakoulun johto, opettajat ja muu henkilökunta, sekä tietysti opiskelijat itse.

Johdon tulisi pyrkiä rakentamaan ammattikorkeakoulun yhteishenkeä, huolehtia opetuksen sekä ohjaus- ja tukipalveluiden riittävistä resursseista ja henkilöstön riittävästä koulutuksesta. Kun nämä tekijät ovat kunnossa, se vaikuttaa väistämättä positiivisesti sekä ilmapiiriin että oppimisen laadukkuuteen.

Opettajat vaikuttavat pääasiassa opetuksen kautta, mutta he voivat muutenkin vaikuttaa oppimisen edellytyksiin. Esimerkiksi mielikuvan ammattikorkeakoulusta, jonka opettaja välittää opiskelijoille, on tärkeää olla neutraali tai positiivinen. Opettajan välittäessä opiskelijoille huonon kuvan ammattikorkeakoulusta tai muista toimijoista ammattikorkeakouluyhteisössä laadukkaan oppimisen edellytykset eivät ainakaan parane. Opettajalla on myös vastuu itsestään, eli hänen tulisi tiedostaessaan tarvitsevansa lisäkoulutusta esimerkiksi verkko-ohjaustaitojen osalta pyrkiä hankkimaan näitä taitoja. Opettajan taidot ovat tärkeä osa oppimista ja niiden tulee olla kunnossa.

Opiskelijat vaikuttavat myös itse laadukkaan oppimisen edellytyksiin, sillä opiskelijalla on suuri vastuu itsestään (ammatti)ammattikorkeakoulussa. Opiskelijan tulisi huolehtia itsestään niin, että suurimman osan ajasta hän olisi sekä levännyt että terve ja että mikään henkilökohtainen asia ei häiritse oppimisen edellytyksiä liikaa. Jos eteen tulee tilanne jossa opiskelijan omat kyvyt eivät riitä, hänen tulisi osata ottaa yhteyttä tahoon, joka osaa auttaa siinä. Opiskelija on samoin vastuussa myös oman ryhmänsä ilmapiiristä.


7 Lopuksi

Laadukkaaseen oppimiseen vaikuttavat siis monet asiat ja kaikkiin niihin vaikuttaminen ei ole täysin yksioikoista tai edes mahdollista. Uudet oppimismenetelmät, verkko-opetus ja korkeakoulujärjestelmän rakenteellinen kehittäminen tuovat kaikki vielä omat mausteensa oppimisen edellytyksiin. Kasvavat ryhmäkoot ja etäoppiminen asettavat yhä suurempia vaatimuksia opettajien koulutukselle ja heidän ohjaustaidoilleen. Samalla opiskelijalta vaaditaan myös parempia viestintätaitoja ja yhteistyökykyä, jotta saavutettaisiin laadukasta oppimista.

Nämä kaikki vaatimukset on kuitenkin nähtävä positiivisina, sillä myös työelämä kehittyy harppauksin ja missä muualla työelämän perustaitoja opittaisiin, ellei sitten työelämäläheisessä ammattikorkeakoulutuksessa?