KKA:n Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointikäsikirjan mukaan laatu voi olla tavoitteiden saavuttamista, josta on näyttöä. Tällöin laadunvarmistusjärjestelmien auditoinneissa laadulla tarkoitetaan laadunvarmistuksen menettelytapojen, prosessien ja järjestelmien tarkoituksenmukaisuutta suhteessa tavoitteisiin ja tarkoitukseen. Tässä verkkolehdessä tarkastellaan ammattikorkeakoulussa syntyvää laatua opiskelijoiden ja henkilöstön oppimisen ja laatutyön näkökulmasta sekä pohditaan laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnin laadukkuutta.


Laadun tuloksena oppiminen

Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto – SAMOK ry:n (SAMOK) koulutuspoliittinen sihteeri Veli-Matti Taskila kirjoittaa artikkelissaan laadukkaasta oppimisesta. Taskilan toimenkuvaan SAMOKissa liittyvät opiskelijan edunvalvonta ammattikorkeakoulutukseen liittyvissä asioissa. Artikkelissaan hän listaa oppimista tukevia asioita, joihin ammattikorkeakouluilla on halutessaan mahdollisuus vaikuttaa.

Oulun yliopistossa työskentelevän opetuksen kehittämispäällikön Asko Karjalaisen (KT) artikkelissa käsitellään koulutusorganisaation prosesseja ja pohditaan ovatko edes keskeisetkään prosessit kuvattavissa ja mallinnettavissa. Karjalaisen vastuualueena on korkeakoulupedagoginen koulutus ja ohjaus sekä korkeakoulupedagogisen tutkimuksen edistäminen. Toivottavasti artikkeli antaa ”ydinprosesseja vuokaavioin kuvaaville laatuvastaaville” pohdittavaa ja uusia näkökulmia laatutyöhön.


Laadun tekijät

Anna-Maija Lämsä (KTT) toimii henkilöstön johtamisen professorina Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa. Lisäksi hän on johtamisetiikan ja organisaatiokäyttäytymisen dosentti. Lämsä on tutkinut erityisesti johtajuutta etiikan kannalta, naisten johtajuutta sekä kaupallisen alan koulutusta ja sen laadun kehittämistä työyhteisöllisenä kysymyksenä. Pirkko Turjanmaa (FT, KM) toimii yliopettajana Oulun seudun ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikössä. Hän on ollut mukana yksikkönsä laatutyössä ja väitellyt tohtoriksi aiheenaan ”Laadun oppiminen pienissä yrityksissä”. Lämsä ja Turjanmaa nostavat artikkelissaan oivallisesti esiin henkilöstön merkityksen laatutyössä. He korostavat henkilöstön laadun oppimista johtamisen näkökulmasta.

Itsearviointi laatujärjestelmän osana -artikkelissa kuvataan Mikkelin ammattikorkeakoulun koordinoiman ja KKA:n rahoittaman Paperiton itsearviointi -hankkeen kehittämisideoita ammattikorkeakoulujen itsearviointien parantamiseksi. Hankkeessa kehitetty itsearviointimalli pohjautuu vahvasti Euroopan laatupalkintomalliin (EFQM). Artikkelin ovat kirjoittaneet Ulla Keto ja Heikki Malinen. Keto toimii lehtorina Mikkelin ammattikorkeakoulussa ja on ollut sen laatutyössä mukana yli kymmenen vuoden ajan. Lisäksi hän on oman laitoksensa (liiketalous) laatuvastaava. Malinen on Mikkelin ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja ja vastaa koko ammattikorkeakoulun tasolla kehitys- ja laatutyöstä. Hän toimi artikkelissa esitetyn hankkeen projektipäällikkönä.


Kotikutoista vai riittävän eurooppalaista?

Emmi Helle ja Matti Kajaste pohtivat kirjoituksissaan suomalaista auditointimallia korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien laadun arvioijana. Auditoinnilla tarkoitetaan laadunvarmistusjärjestelmään kohdistuvaa riippumatonta ulkoista arviointia. Kajaste on toiminut vuodesta 2005 Korkeakoulujen arviointineuvostossa ja toteuttanut useita erilaisia arviointeja ammattikorkeakoulusektorilla. Tällä hetkellä Kajaste vastaa KKA:n oman laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisestä. Kirjoituksessaan hän kokoaa auditoinneissa opittuja huomioita, joita kannattaa hyödyntää kehittäessä korkeakoulun laadunvarmistusta. Helle toimii ENQAn (European Association for Quality Assurance in Higher Education) vt. pääsihteerinä ja asiantuntemuksellaan peilaa auditointimallia korkeakoulutuksen ulkoiselle laadunvarmistukselle asetettuihin eurooppalaisiin periaatteisiin.

Lisäksi tässä numerossa julkaistaan kolme refereeartikkelia. Eija Grönroos, Ulla Vaherkoski ja Hannu Lampi kirjoittavat ammattikorkeakoulun muutoksesta ja opettajien työtyytyväisyydestä. Kari Salo tarkastelee sosioemotionaalisen sähköpostiviestinnän ilmiötä. Minna Söderqvistin ja Kari Salon yhteisartikkelissa käydään läpi tieteellisen julkaisemisen historiallista kehitystä ja hahmotellaan Idea -artikkelia uutena tieteellisen artikkelin muotona.


Kirjoittajien hellittämättömään asiantuntemukseen luottaen voin luvata laadukkaita lukuhetkiä!


Hanna Myllys (etunimi.sukunimi@diak.fi)
vieraileva päätoimittaja

Suunnittelija, laatutyö
Diakonia - ammattikorkeakoulu