Neljättä vallankumousta tekemässä

Jorma Niemelä

Johtaja, sittemmin ylijohtaja, Sakari Karjalaisen johtama opetusministeriön työryhmä, joka pohti avointa tieteellistä julkaisutoimintaa, aloittaa mietintönsä unkarilaissyntyinen kognitiotieteen professori Stevan Harnadin jo vuonna 1991 visioimalla "neljännellä tiedollisella vallankumouksella". Sen saisivat aikaan tutkijat ja se tapahtuisi elektronisten julkaisujen kautta. Ensimmäinen vallankumous oli Harnadin mukaan puhetaito, toinen kirjoitustaito ja kolmas kirjapainotaito.

Neljännen tiedollisen vallankumouksen mahdollistaisivat Harnadin silloisen käsityksen mukaan vaivaton kommunikointi sähköpostilla, tutkimustulosten avoin arviointi tiedeyhteisössä ennen virallista hyväksyntää julkaistavaksi (open peer review) sekä mahdollisuus linkata suoraan tekstistä lähteisiin. (Avoimen tieteellisen julkaisutoiminnan työryhmän muistio)

Tieteellisen julkaisun avoin saatavuus (open access) tarkoittaa työryhmän mukaan sitä, että julkaisu on kenen tahansa luettavissa internetistä ilmaiseksi ja esteettömästi. Lukija voi verkosta lukea, tulostaa ja jopa edelleen levittää tieteellisiä julkaisuja ilman maksuja ja esteitä.

Työryhmä arvioi, että valtaosa tieteellisistä tutkimuksista tullaan lähivuosina julkaisemaan edelleen perinteisissä tilausmaksullisissa lehdissä ja maksullisissa konferenssijulkaisuissa kuten tähänkin saakka. Jotta näiden tutkimusten levikki ja saatavuus paranisivat, työryhmä suositti, että korkeakoulut ja tutkimuslaitokset pystyttävät tarvittavat avoimet elektroniset julkaisuarkistot, joihin tutkijat voivat tallentaa julkaisujensa rinnakkaiskopiot, jotta ne olisivat vapaasti verkossa käytettävissä.

Edelleen korkeakouluille suositettiin, että ne tarjoavat kaikki omiin julkaisusarjoihinsa tulevat tieteelliset julkaisut saataville avointen elektronisten julkaisuarkistojensa kautta ja suosittavat tutkijoilleen tutkimusten julkaisemista avoimissa tiedelehdissä, silloin kun heidän tieteenalallaan on valittavissa perinteisiin tilausmaksullisiin lehtiin verrattuna vähintään samantasoisia avoimia tieteellisiä lehtiä.

Opetusministeriön työryhmä työskenteli vuosina 2004-05. Jo noina aikoina useat suomalaiset ammattikorkeakoulut olivat lähteneet liikkeelle sekä avoimien julkaisuarkistojen että verkkojulkaisujen osalta. Esimerkiksi oma ammattikorkeakouluni, Diakonia-ammattikorkeakoulu, oli siirtänyt kaikki opinnäytetyöt avoimeen, kaikkien saatavilla olevaan opinnäytetietokantaan vuonna 2004 (Opinnäytepankki). Useat työntekijät olivat yhdessä tiedekorkeakouluväen kanssa perustamassa vuonna 2004 tieteellistä referee-aikakauskirjaa Diakonian tutkimus (http://www.dts.fi). Kyseessä on verkkojulkaisu, jonka tarkoituksena on tukea ja edistää diakonian laaja-alaista ja monitieteistä tutkimusta sen eri muodoissa.

Pioneerit lähtivät liikkeelle erilaisin ratkaisuin ja standardein. Johdonmukaista siis oli, että ammattikorkeakoulut lähtisivät pioneerivaiheen jälkeen yhdessä liikkeelle opetusministeriön työryhmän suositusten hengessä. Niinpä Seinäjoen ammattikorkeakoulun aloitteesta, johdolla ja hallinnoimana kehitettiin Open Access -hanke. Varsinainen hankesuunnittelu tapahtui vuonna 2006.

Hankkeen tavoitteena on hyödyntää yhteisiä standardeja ja kehittää kansallisia toimintamalleja mm. julkaisujen käytettävyyden ja pitkäaikaissäilytyksen turvaamiseksi. Samalla hyödynnetään ammattikorkeakouluissa jo toteutettujen paikallisten Open Access -hankkeiden tuloksia. Tavoitteeksi asetettiin yhteinen verkkojulkaisu ja verkkopalvelukirjasto.

Avoimen julkaisun tavoitteena on edistää ammattikorkeakoulujen julkaisutoimintaa ja näkyvyyttä rakentamalla laadukas julkaisufoorumi, jonka kautta välitetään tietoa ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehityshankkeiden tuloksista. Verkkopalvelukirjaston tavoitteena on parantaa sekä opinnäytetöiden että muiden ammattikorkeakoulujen julkaisujen valtakunnallista löytyvyyttä ja saatavuutta. Hankkeen aikana etsitään ja luodaan julkaisu- ja tiedonhakukäytännöt elektronisille opinnäytteille.

Hankkeen liikkeellelähtöä edisti se, että ammattikorkeakouluilla oli jo laaja ja hyvä yhteistyö kirjastoalalla. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat kaikki ammattikorkeakoulut, opetusministeriö, Ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyökonsortio, Kansalliskirjasto ja opetusministeriön hallinnoima tieteen tietotekniikan keskus CSC.

Hankesuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi se, että ”verkkolehti tulee julkaisemaan ammattikorkeakoulujen tutkimustoimintaa”. Juhlallinen tavoitteenasettelu johti kuitenkin open access –toimintaa johtavassa työryhmässä moniin kysymyksiin ja epäluuloihin. Tuleeko verkkojulkaisusta kakkosluokan tiedejulkaisu? Eristäytyykö ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminta omaksi saareekkeekseen? Eikö ammattikorkeakouluväen tulisi tukijoina edelleen hedelmöittää myös tiedejulkaisuja – ovathan he tiedekorkeakoulujen kouluttamia ja niissä väitelleitä?

Ratkaisun avain oli kuitenkin kerrottu jo hankesuunnitelmassa. Fokus löytyi sieltä: ”Tarkoituksena on korostaa erityisesti ammattikorkeakouluissa tehtävän tutkimus- ja kehitystoiminnan käytännöllistä luonnetta ja suhdetta työelämään.” Tässä mielessä verkkolehden voisi – kuten hankkeen koordinaattori, FT Juhana Lahti kirjasi suunnitelmaan – mieltää pikemminkin jonkinlaiseksi virtuaaliseksi avoimeksi AMK-tutkijaseminaariksi kuin tieteelliseksi journaaliksi perinteisessä mielessä.

Päätehtäväalue on ammattikorkeakoulujen ja työelämän rajapinnalla. Verkkojulkaisun nimi osaaja.net kuvastaa myös työelämä- ja käytännönläheisyyttä. Niin ikään toimitusneuvoston kokoonpano heijastaa työelämälähtöisyyttä. Neuvostossa on työelämän edustajia niin julkiselta, yksityiseltä kuin kolmanneltakin sektorilta. Ammattikorkeakoulujen viestintä- ja t&k-henkilöstöä on mukana luonnollisesti. Myös Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen rooli on keskeinen.

Verkkolehdessä tullaan soveltamaan vertaisarviointia (peer review). Arviointi toteutetaan avoimesti eli ennakkoarviointi tehdään omalla nimellä ja lisäksi julkaistuista artikkeleista pyydetään asiantuntijakommentteja. Verkkolehden käyttämä arviointiprosessin on tarkoitus olla suhteellisen nopea ja luonteeltaan editoiva, kehittävä ja keskusteleva ei suinkaan poissulkeva. Tavoitteena on luoda keskustelua tapaus- ja tutkimusalakohtaisesti sekä ammattikorkeakoulututkimuksesta yleensä.

Julkaisualustana tullaan käyttämään Open Journal Systemsiä, jota myös Tieteellisten seurain valtuuskunta TSV tarjoaa jäsenseuroilleen (ks. esim. Tieteessä Tapahtuu ja Elore). OJSn vahvuus on journaalilähtöisyydessä, järjestelmän sisään rakennetussa toimitus- ja arviointiprosessissa sekä tulevaisuudessa kokonaan suomenkielisessä käyttöliittymässä.

Ammattikorkeakouluväestä itsestään riippuu, löytyykö tämän julkaisun kautta myös ammattikorkeakoulukirjoittamisen omaperäistä, uutta genreä. Onhan se hienoa olla mukana tekemässä neljättä vallankumousta. Ja ihan rauhallisissa merkeissä.

Lähteet

Avoimen tieteellisen julkaisutoiminnan työryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:8 (http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2005/avoimen_tieteellisen_julkaisutoiminnan_tyoryhman_muistio?lang=fi)