Hankekirjoittaminen ja -julkaiseminen opinnäytetyössä
Ohjeistus opiskelijoille
Pirjo Lambert ja Liisa Vanhanen-Nuutinen
Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on tukea Sinua ja kirjoittajakumppaneitasi monimuotoisessa hankekirjoittamisessa opinnäytetyöprosessissa. Tekstien suunnittelu ja kirjoittaminen nivoutuu tällöin kiinteäksi osaksi ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteisestä kehittämishanketoimintaa ja toteutuu samassa yhteistyössä kuin kehittämistyötäkin tehdään, yhdessä opettajien, opiskelijoiden ja työelämän hankekumppanien kesken. Hankekirjoittamisen ja -julkaisemisen suunnittelussa voit hyödyntää alla esiteltyjä kirjoittamisen työkaluja, hankkeen kirjoitussuunnitelmaa ja yhteiskirjoittamisen kirjoitussopimusta.
Hankkeen kirjoitussuunnitelma (Lambert 2005, 2006, 2007) on hanketoimijoiden (esim. opettajat, opiskelijat, työelämäkumppanit) yhdessä rakentama suunnitelma kirjoittamisen kytkemiseksi kehittämishanketoimintaan (LIITE 1). Kirjoitussuunnitelmaa rakennetaan keskustelutilanteissa, joissa kehittämishankettakin suunnitellaan (esim. hankkeen tai sen ohjausryhmän kokoukset, hanketoimijoiden tapaamiset, internet-keskustelualustat). Kirjoitussuunnitelma kokoaa hanketoimijat yhteen pohtimaan hankkeessa kirjoittamista, virittää uusia ideoita monimuotoisten tekstien tuottamiseen, tekee kirjoittamisen näkyväksi eri hanketoimijoille sekä ennen muuta, tukee hankkeen kehittämiskohteen rakentamista. On tärkeää, että hanketoimijat pohtivat yhdessä, miksi ja missä vaiheessa hanketta minkäkinlaisia tekstejä on tarpeen kirjoittaa, keille teksti tulisi suunnata ja missä se tulisi julkaista. Lisäksi on pohdittava, miten kirjoitetaan: millaisia kognitiivisia (esim. mallittaminen, käsitteellistäminen) tai audiovisuaalisia (esim. valokuvat, videot) työkaluja hyödynnetään sekä millaista teskstilajia käytetään (esim. kehittämisraportointi, tieteellinen, etnografinen, journalistinen tai web-kirjoittaminen). Tekstilajin tulisi kuitenkin muotoutua tekstin tarkoituksen pohjalta, mikä haastaa hankkeessa kirjoittajat etsimään myös uudenlaisia tekstin muotoja (esim. tekstilajihybridejä, sekamuodosteita).
Työelämän kehittämishankkeissa on erityisen tärkeää pyrkiä kirjoittamaan tekstejä, joilla voidaan tukea hankkeissa tuotettujen uusien välineiden ja toimintamallien kokeilua ja käyttöönottoa omassa tai sidosryhmien organisaatioissa. Tällaista kirjoittamista kutsutaan interventionistiseksi kirjoittamiseksi (Lambert 2006, 2007). Teksteillä ei tällöin ainoastaan kuvata muutosta, vaan pyritään aktiivisesti tuottamaan muutosta. Interventionistisessa kirjoittamisessa kirjoittaja asettaa tekstinsä keskustelun kohteeksi erilaisissa kehittämisen tiloissa (esim. seminaarit, kokoukset, lehtien kommentointipalstat, internet-keskustelualustat) ja haastaa näissä lukijat aktiiviseen vuoropuheluun kanssaan. Uusien tuotteiden kehittely muotoutuu näin yhteiskehittelyksi, jossa käyttäjät saavat tutkittavakseen ja testattavakseen kehittelyn alla olevia välineitä ja kehittäjät puolestaan saavat aineksia välineiden jatkokehittelyyn ja löytävät niille uusia sovelluskohteita. Kirjoitussuunnitelman viimeiseen sarakkeeseen kirjataankin vielä tekstin aikaansaama keskustelu, ”vastakaiku” (esim. uudet ideat, ehdotukset, kritiikki).
Kirjoitussuunnitelma on, paitsi hanketoimijoiden yhteistoiminnallinen kirjoittamisen väline, myös Sinun ja ohjaajasi yhteinen, oppimistasi edistävä neuvottelun väline. Kun olet osallistunut kehittämishankkeessasi keskusteluihin, joissa kirjoittamista on yhdessä suunniteltu, voit tämän jälkeen rakentaa kirjoitusssuunnitelmaa omaan opinnäytetyöhösi liittyen. Voit ”pilkkoa” opinnäytetyösi raportoinnin niin, että kirjoitat siinä erilaisia, eri tarkoituksessa, eri kokoonpanossa, eri kohderyhmille ja erilaisille julkaisu- tai keskustelufoorumeille suunnattuja tekstejä. Keskustele kehittämishankkeesi ohjaajan kanssa, millaisesta tekstien kokonaisuudesta Sinun opinnäytetyösi raportointi koostuu. Kehittämishankkeen aikana kirjoittamasi tekstit tai julkaisut voit koota omaan hankekansioosi.
Kirjoitussuunnitelman pystyulottuvuudella on kuvattu erilaisia mahdollisuuksia ja esimerkkejä teksteistä, joita hankkeen kuluessa voit kirjoittaa. Hankesuunnitelman –ja tiivistelmän jälkeen syntyy usein tarve laatia hanketta markkinoiva hanke-esite tai ”tuoteseloste”. Usein tarvitaan myös uutisoivaa tekstiä, kun hankkeen käynnistymisestä tiedotetaan omassa organisaaatiossa, kumppaniyrityksessä tai mediassa. Hankkeen kuluessa voit kirjoittaa myös katsauksia, joissa kuvaat lukijoille hankkeen senhetkisestä tilaa, hankkeessa saatuja kokemuksia ja syntyneitä tuloksia. Puheenvuorolla voit osallistua hankkeen teemaan liittyvään ajankohtaiseen keskusteluun. Kotimaisiin tai kansainvälisiin seminaareihin ja konferensseihin laadittu abstrakti, paperi tai posteri on hyvä mahdollisuus saada hanketta esille ammatillisen koulutuksen, korkeakoulutuksen tai yritys- ja elinkeinoelämän keskuudessa. Mahdollista on myös kirjoittaa artikkeli tai osallistua artikkelin kirjoittamiseen hankekumppanien kanssa ja tarjota käsikirjoitusta oman ammattialan kotimaiseen tai kansainväliseen lehteen, tai osaksi oppi- tai tietokirjaa. Tutkailemalla erilaisia ammatillisia ja tieteellisiä aikakauskirjoja ja -lehtiä, ammattikorkeakoulun julkaisusarjoja ja verkkolehtiä sekä organisaatioiden henkilöstö- ja sidosryhmälehtiä saat lisätietoa ylläkuvatunlaisista teksteistä sekä myös kirjoittajaohjeet. Uusia mahdollisuuksia hankekirjoittamisessa avaa myös multimediakirjoittaminen. Multimediadokumentit voivat koostua sanallisista, kuvallisista ja äänellisistä esityksistä (esim. tekstit, valokuvat, piirrokset, animaatiot, musiikki, video-otteet). Esimerkiksi videopaperit (http://vpb.concord.org) integroivat nonlineaarisesti yhdessä yhtenäisessä dokumentissa videota, kuvitusta ja tekstiä ja niiden avulla voidaan samanaikaisesti havainnollistaa ja käsitteellistää erilaisia työtoimintoja.
Kirjoitussopimus on aiesopimuksen kaltainen suunnitelma yhdessä tehtävästä kirjoitustyöstä eli yhteiskirjoittamisesta (LIITE 2). Kirjoitussopimuksen käyttäminen yhteiskirjoittamisen suunnittelussa ohjaa yhteistyön osapuolia pohtimaan yhteiskirjoittamista, sen perusteluita, mahdollisuuksia ja käytännön toteuttamista sekä ennakoimaan mahdollisia yhteistyön ongelmia ja myös eettisiä kysymyksiä. Sopimusta tarkistetaan kirjoitustyön edetessä.
Kirjoitussopimuksessa on kolme osiota: kirjoitusyhteistyön rakentaminen ja kirjoittamisen suunnittelu, yhteiskirjoittaminen organisointi ja toteuttaminen ja tekstin arviointi ja käyttö työssä ja koulutuksessa. Yhteiskirjoittamisen suunnittelu, jossa sovitaan ketkä, milloin ja missä aloittavat kirjoitusyhteistyön, on oleellista, jotta kirjoittaminen muodostuisi osaksi kehittämistyötä ja yhteistä oppimista. Kirjoitussopimukseen kirjataan ketkä kirjoittavat yhdessä, mitä, miksi, mille foorumille ja miten. Jännitteet yhteiskirjoittamisen organisoimisessa ja toteuttamisessa liittyvät usein kirjoittamisen sääntöihin ja työnjakoon koulussa ja työpaikalla. Yhteiskirjoittamisen organisointi sisältääkin työn- ja vastuunjaon ja yhteistyötavoista sopimisen. Kirjoittamisen työnjaossa voit soveltaa seuraavia yhteiskirjoittamisen toimintatapoja: yksin ryhmässä, ositettuna yksin, rinnakkain ja reaktiivinen kirjoittaminen. Yksin, mutta ryhmässä kirjoitettaessa yksi henkilö kirjoittaa koko ryhmän puolesta. Ositetussa yksin kirjoittamisessa jokainen kirjoittaja kirjoittaa oman osuutensa tekstistä, minkä jälkeen se annetaan muiden ryhmän jäsenten työstettäväksi. Rinnakkain kirjoittamisessa jokaisella kirjoittajalla on oma rajattu alueensa, josta hän vastaa joko niin, että teksti on jaettu vastuualueisiin tai että ryhmän jäsenten roolit on jaettu. Rinnakkain kirjoittamisessa työnjako voidaan toteuttaa horisontaalisesti tai ositettuna. Reaktiivisessa kirjoittamisessa kirjoittajat työskentelevät samanaikaisesti ja mukauttavat osuutensa toistensa työskentelyyn.
Yhteiskirjoittamisen tarkoituksena on edistää yhteisen kehittämisen kohteen rakentamista. Kirjoittaminen ja tekstin tarkastelu yhdessä antaa myös mahdollisuuden analysoida tehtyä kehittämistyötä ja aikaansaatuja muutoksia. Aineellisen tuloksen jakamisen lisäksi oleellista on se, miten kirjoittamista, tuotettua tekstiä sisältöineen käytetään sekä ammattikorkeakoulussa että työelämässä. Tämä pohdinta sisältyy kirjoitussopimuksen kolmanteen osioon, kirjoituksen arviointiin ja käyttöön.
Keskustele kehittämishankkeesi ohjaajan ja työelämäkumppaneiden kanssa mahdollisuudesta kirjoittaa jokin kehittämishankkeeseesi kuuluva teksti yhteistyössä hankekumppanin tai -kumppaneiden kanssa. Käynnistä yhteiskirjoittaminen sopimalla yhteistyöstä ja siitä, missä, miten ja keiden kesken se toteutetaan. Ammattikorkeakoulun ja työelämän kehittämishankkeissa yhteiskirjoittamisessa voidaan soveltaa erilaisia kirjoittajarooleja. jotta mahdollisimman erilaisten työntekijöiden osallistuminen yhteiskirjoittamiseen mahdollistuisi. Kirjoittajarooleja voivat olla esimerkiksi kirjoittamisen koordinoija, editoija, kirjoittaja, arvioija tai kommentoija. Yhteiskirjoittaminen tuleekin ymmärtää tässä yhteydessä laajemmassa merkityksessä kuin varsinaisen tekstin tuottamisena yhteiseen artikkeliin tai raporttiin.
Kirjoitussopimusta voit käyttää yhteiskirjoittamisen suunnittelussa esimerkiksi wikispace-internetalueella, jolla kirjoittava ryhmä voi joustavasti työstää yhteistä dokumenttia. Tietokoneavusteisia yhteiskirjoittamiseen soveltuvia välineitä on kehitetty ja tutkittu kansainvälisesti eri tieteenalojen tutkijoiden yhteistyössä. Kyse ei ole pelkästään siitä, että kehitetään yhteiskirjoittamisen mahdollistavia ympäristöjä vaan myös siitä, miten niiden avulla edistetään kirjoittajien välistä vuorovaikutusta. Uusien välineiden käyttöönotto edellyttää niihin perehtymistä. Esimerkiksi wikispacen kaltainen alusta, jossa kirjoittajat voivat yhdessä neuvotella ja rakentaa tekstiä, on hyödyllinen tämänkaltaisessa yhteiskirjoittamisessa, mutta edellyttää kirjoittajilta wikispacen joidenkin toimintojen opettelemista.
Yhteiskirjoittaminen ammattikorkeakoulun ja työelämän kehittämishankkeessa voi parhaimmillaan edustaa työelämäläheistä kirjoittamista, jonka avulla voidaan edistää ammattikorkeakoulun ja työelämän välisen kehittävän siirtovaikutuksen syntymistä. Ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteiskirjoittamisella voidaan rakentaa kahden toimintajärjestelmän yhteistyön muotoja ja tehdä näkyväksi kehittämistyön tuloksia alan toimijoille. Ammattikorkeakoulun opiskelijana voit oppia yhteiskirjoittamisen kautta uudenlaista työkulttuuria, jota voit omassa ammattitoiminnassasi edelleen kehittää. Monimuotoisen hankekirjoittamisen kautta kirjoittamisen funktio osana opinnäytetyöprosessia muuttuu, kun tekstit ja niissä esitetty kehittämistyö tulevat työyhteisöjen käyttöön ja niitä julkaistaan foorumeilla, joilta ne ovat myös laajemmin hyödynnettävissä.
Hankekirjoittamista ja uusia kirjoittamisen työvälineitä on kuvattu seuraavissa artikkeleissa:
Lambert, P. 2005. Hankkeelle kirjoitussuunnitelma. KeVer 4 (4). Ammattikorkeakoulututkimuksen verkkolehti. http://www.hamk.fi/kever
Lambert, P. 2006. Interventionist Writing in Research and Developmental projects.
SIG Writing Publications. www.sigwritingpublications.org
Lambert, P. 2006. Kirjoittamisen välineiden kehittäminen ammattikorkeakouluissa. SISUKAS.
Ammatillisten opettajakorkeakoulujen verkkolehti. http://sisukas.jamk.fi. Syyskuu 2006.
Lambert, P. 2008. Kirjoittaminen osana moniäänistä hanketoimintaa. Ammattikorkeakoulujen verkkojulkaisu 1/2008. www.osaaja.net
Lambert, P. 2007. Interventionistinen kirjoittaminen ammattikorkeakoulujen kehittämishankkeissa. Tutkijan oma tutkimusmatka käsitteen mallintamiseksi. KeVer 3 (6). Ammattikorkeakoulututkimuksen verkkolehti. http://www.hamk.fi/kever
Lambert, P. 2007. Kirjoittamisen uudet välineet ammattikorkeakouluissa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2 (9), 15-26.
Lambert, P. & Vanhanen-Nuutinen, L. 2005. Kirjoittamisen genren kehittäminen. Teoksessa L. Vanhanen-Nuutinen & P. Lambert (toim.) Hankkeesta julkaisuksi. Kirjoittaminen ammattikorkeakoulun ja työelämän kehityshankkeissa. Helsinki: Edita Oy, 13-43.
Vanhanen-Nuutinen, L. 2006. Challenges of collaborative writing: the case study of a nursing teacher, a nursing administrator and a researcher writing together. Nurse Author & Editor, no 4. http://nurseauthor.com
Vanhanen-Nuutinen, L. 2006. Kirjoitussopimus yhdessä kirjoittamisen ohjaamiseen opetuksessa ja tutkimus- ja kehityshankkeissa. KeVer 4 (5). Ammattikorkeakoulututkimuksen verkkolehti http://www.hamk.fi/kever
Vanhanen-Nuutinen, L. 2006. Yhdessä kirjoittamista kehittämässä. Teoksessa: Kotila H (toim.) Opettajana ammattikorkeakoulussa. Edita Oy, 203-215.
Vanhanen-Nuutinen, L., Lumme, R. & Helenius, J. 2007. Yhteiskirjoittamisen jännitteet ammattikorkeakoulun ja työelämän kehittämishankkeessa. KeVer 3 (6). Ammattikorkeakoulututkimuksen verkkolehti. http://www.hamk.fi/kever
Vanhanen-Nuutinen, L., Helenius, J. & Lumme, R. 2007. Contradictions of collaborative writing in practice-oriented development project between school and work. Researching Work and Learning. 5th International Conference on Researching Work and Learning. Conference Proceedings, review article, 845-852.
Vanhanen-Nuutinen, L. 2008. Työelämäläheinen yhteiskirjoittaminen. Ammattikorkeakoulujen verkkojulkaisu 1/2008. www.osaaja.net