Huippuosaajia ei riitä jokaiseen yritykseen

Jarmo Hyytiäinen

Työvoimapula on yrittäjille todellisuutta. Korkea-asteen osaajista eivät kilpaile enää pelkästään yritykset keskenään, vaan älyapajilla ovat myös kunnat ja valtio. Kahden vuoden kuluttua olemme tilanteessa, jossa työmarkkinoille tuleva ikäluokka ei pysty tyydyttämään edes julkisen sektorin työvoimatarvetta. Julkisen puolen laskennallinen alijäämä on silloin 5000 henkilöä. Tämän ennusteen perusteella vuonna 2015 julkisen puolen työntekijöistä on 80 000 työntekijän vaje.

Suomen Yrittäjien ja Finnveran yritysbarometrin mukaan joka viidennen yrityksen kehityksen esteenä on työvoiman saatavuus. Elinkeinoelämän Keskusliiton tuoreesta selvityksestä taas paljastuu, että 27 prosenttia yritysten uusista rekrytoinneista kohdistuu ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneisiin työnhakijoihin. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita tarvitaan erityisesti tieto- ja finanssipalvelualan yrityksissä, joissa ammattikorkeakoulutaustaisten uusien työntekijöiden osuus on yli 40 prosenttia.

Työvoimapula tulee väistämättä heikentämään Suomen tuottavuutta ja kääntämän hyvät kasvuluvut alas, ellei työvoimapulaan keksitä uudenlaisia lääkkeitä. Lääkkeiden korvikkeet eivät riitä. Valtion keskeinen tehtävä on esimerkiksi madaltaa työperäisen maahanmuuton kynnystä, mutta tulosten saavuttaminen edellyttää maahanmuuttajien hyvää koulutusta. Ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli maahanmuuttajien sopeuttamisessa suomalaisille työmarkkinoille.

Juhlapuheissa sanotaan, että valtiovallan tehtävänä on poistaa työmarkkinoilta kohtaanto-ongelma. Nyt tätä yritetään kohtaanto-työryhmässä valtiosihteeri Raimo Sailaksen johdolla. Työryhmän tiedossa on, että koulutusajat ovat pitkät ja opiskelun keskeyttämisiä on liikaa. Sekin on tiedossa, että opiskelijat pitävät pari kolme välivuotta ennen opiskelujensa aloittamista. Toinen huolestuttava asia on korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden työttömyys. Voidaan kysyä onko esimerkiksi kulttuurialan koulutusta liikaa, kun työttömiksi jää useita kymmeniä prosentteja valmistuneista.

On arvioitu, että pelkästään koulutusjärjestelmää tehostamalla pystyttäisiin tyydyttämään osa työvoimavajeesta. Esimerkiksi opintojen työelämälähtöisyyttä voitaisiin lisätä edellyttämällä, että osa tutkinnosta suoritettaisiin työpaikoilla. Oppisopimuskoulutus voitaisiin ulottaa korkea-asteen perus- ja täydennyskoulutukseen. Hyvä esimerkki lähellä oppisopimuskoulutuksen ideaa olevasta järjestelmästä on ylempi amk -tutkinto.

Hyvin menestyvät yrittäjät tietävät, että yritys kamppailee uusista työntekijöistä imagollaan. Pienten yritysten mahdollisuudet imago-markkinoinnissa ovat rajalliset, mutta pienillä yrityksillä on yksi lyömätön etu, keskimääräistä parempi työilmapiiri.

Lähde: Veli-Matti Lamppu, koulutusasiamies, Suomen Yrittäjät