Living Lab oppimisympäristönä ja pedagogiikkana

Kari Salo, Hannu Haapala & Jouni Niskanen



LLP:n idea

Living Lab -konseptia on alun perin kehittänyt professori William Mitchell (MIT). Tavoitteena on käyttäjäkeskeisten tutkimusmenetelmien avulla aidoissa ympäristöissä (Living Labs) tunnistaa hyviä ideoita ja rakentaa prototyyppejä sekä arvioida ja varmistaa moniulotteisia ratkaisuja. Kehitystyön lähtökohtana ovat olleet heikosti käyttäjien moninaisiin ja muuntuviin tarpeisiin vastaamaan pystyneet teknologia- ja tuotantolähtöiset ratkaisut. Haasteina ovat olleet esimerkiksi elämisen monimuotoisuus ja etenkin kotiympäristöjen yhteisöllisesti ja kulttuurisesti määrittyvät omalaatuisuudet. Jokainen elää omalla tavallaan, joten teknologian, tuotteiden ja palvelujen tulisi olla jokaiselle sopivia.

Living Lab -ajattelussa on alun perin ollut korostuneesti esillä teknologiset tuotekehitys- ja tutkimusmenetelmäkehittämisen teemat, joita sovelletaan tässä artikkelissa ammattikorkeakoulun pedagogiseen ja toiminnalliseen kehittämiseen. Seinäjoella hahmoteltavana oleva Living Lab Pedagogiikka (LLP) esittää, että tavoitteista oppimista voi tapahtua kaikkialla. Yhtälön muodossa asia on tiiviisti esitettävissä seuraavalla tavalla (Haapala 2007b):



Yritykset

Oppilaitos + Ongelma --> Ratkaisu + Oppiminen / Osaaminen

Käyttäjät



Seuraus: win-win



Kuvio 1. Ammattikorkeakoulun Living Lab Pedagogiikan toimintamalli (Haapala 2007b).



Ammattikorkeakoulun pyrkimyksenä on kouluttaa opiskelijoitaan oman alansa asiantuntijoiksi ja T&K -osaajiksi yrityksiin sekä palvelujen tuottajiksi omalle toimintaalueelleen. LLP on toteutettavissa ammattikorkeakouluissa sekä teorialuentojen osana että soveltavan tutkimus- ja kehittämistyön yhteydessä (Haapala 2007 b).

Yhtälön pedagogisen kovan ytimen muodostaa ongelmalähtöinen opetus, jonka määrittämiseen voivat osallistua perinteisen opetussuunnitelman ohjaaman opettajan lisäksi opiskelijat, yritykset ja muut työelämäntahot sekä käyttäjät. Ongelmalähtöinen opetus on myös Laurean lanseeraaman LbD –mallin ydin (Ojasalo 2007). Lisäksi LLP:n voi tulkita sisältävän idean ympäristöön sulautetusta, ubiikista oppimisesta. Koska tarjolla on myös huomattavia liiketoimintamahdollisuuksia, ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat nykyisissä kehitysvaiheissaan näistä pedagogisista teemoista erittäin kiinnostuneita. (Sulkunen 2006, ANON. 2007, Kasvio 2007, Palkamo 2007, TEKES 2007b, TEKES 2007c)

Toimintatavan juurruttamiseksi LLP:n myötä kertyvät vastuut, toiminnot sekä hyödyt ja mahdolliset voitot eri toimijatahoille on syytä tuoda avoimesti esiin. Liiketoiminnalliset näkökulmat on ammattikorkeakoulun laajentuneiden projektitoimintojen osalta niin ikään syytä tehdä lähtökohtaisesti selviksi (vrt. Salo, Söderqvist & Toikko 2006). Projektitoiminta nykyisillä säännöksillä ei ole mielekästä, vaan kannustavuutta ja luottamusta lisääviä sääntöjä ja sopimuskäytäntöjä on tarpeen uudistaa. Työn vaativuuden arvioinnin, palkkausjärjestelmien ja työaikasuunnittelun kehittämishankkeet ovat luontevia ja akuutteja osia ammattikorkeakouluissa parhaillaan käynnissä olevien rakenteellisen kehittämisen hankkeita.

Nykyisten kansallisten säännösten mukaan ammattikorkeakoulun virkamiehien elinkeinovapautta rajoittavat sivutoimilupa- ja sivutoimi-ilmoitussäännökset. Nämä säännökset edellyttävät toiminnan muiden työnantajien palveluksessa olevan pienmuotoista eli maksimissaan 250 tuntia vuodessa. Yksittäiset keikat vaativat vain sivutoimi-ilmoituksen työnantajalle. Säännökset sitovat siis virkamiestä ja estävät kilpailun työnantajan toiminnan kanssa. Ammattikorkeakoulujen tuotteistuksen laajentuessa tutkintoperustaista koulutusta laajemmalle säännökset ja niiden soveltamistavat on syytä määritellä uudelleen. Elinkenovapaus mahdollistaa liiketoiminnan harjoittamisen oman virkatyön ja opiskelun ohella. Alueellisesti vaihtelevien veroviranomaisten säännösten ohella opettajien ja opiskelijoiden omien yrityksien suhde virkatyöhön ja opiskeluun on syytä määritellä kansallisesti uudelleen pyrittäessä toimimaan tehokkaasti projektiyhteiskunnassa (Sulkunen 2006).



Vaihtoehtoisia T&K -toimintamalleja on useita erilaisia, esimerkiksi seuraavasti:

1) Ammattikorkeakoulun erillisyksikkö, joka henkilökuntaresurseiltaan integroituu ammattikorkeakoulun muuhun henkilöstöön. Henkilökunnan resursseja varataan työaikasuunnitelmiin ja yhteyshenkilöt tehdään tunnistettaviksi. Liiketoiminta edellyttää ammattikorkeakoulua hankkimaan myös liiketoimintaan soveltuvia tuotannonvälineitä toimeksiantoja ja tuotantoja varten. Tällaisia Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ovat olleet esimerkiksi SOTE ja SC-research (http://www.sc-research.fi/).

2) Yritys- tai osuuskuntamuotoisesti toimivan erillisen tuotantoyksikön perustaminen ammattikorkeakoulun tai sen koulutusyksikön toimesta, jossa on erillinen oma henkilöstöresurssi. Tällainen on ollut esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun kokonaan tai osittain omista osakeyhtiö, kuten Emineo Oy (http://www.emineo.fi/fi/index/htm), jonka tehtävänä on tuottaa ja välittää yritysten liiketoimintaa uudistavia kehittämispalveluita.

3) Sisäinen yrittäjyysmalli. Sisäiset yrittäjät tekevät erilaisia projekteja ja tuotantoja korkeakoulussa virkatyönä, josta toimeksiantaja maksaa korvauksen ammattikorkeakoulun tulosyksikölle. Oletuksena on, että työntekijän saamat normaali- ja ylityöajan korvaukset ovat hänelle riittäviä. Ammattikorkeakoulu saa tuottoja myös hallinto- ja markkinointitoimenpiteistä sekä laboratorioiden ja laitteistojen hyödyntämisestä, joista sisäiset yrittäjät sopivat työnantajan kanssa erikseen.

4) Tulospalkka ja muut kannustinjärjestelmät. Kannustinjärjestelmien soveltaminen edellyttää, että määritellään kullekin henkilökunnan edustajalle aikaan sidotut tavoitteet ja määritellään ehdot, joiden mukaisesti näiden tavoitteiden ylittämisestä ja aktiivisuudesta palkitaan. Puhutaan siis tulosjohtamisesta eri muodoissaan.

Työajan käytön kannalta voidaan tässä puhua urakkamallista, koska vain tulokset ratkaisevat. Periaatteena on, että normaali virkatyöaika joustoineen tulisi pitkällä aikavälillä riittää työn tekemiseen.

5) Projektista liiketoiminnaksi -malli. Projektit organisoituvat tarpeesta ja saavat alkunsa joko ulkopuolisen tilauksen myötä ammattikorkeakoulun toimiessa tuottajana tai ammattikorkeakoulutoimijan suunnittelun ja kehittämishankeen yhdessä työelämätoimijoiden kanssa toteutettavan projektin kautta.

Tässä mallissa aloitteellisuus ratkaisee. Idea voi olla opettajan tai opiskelijan tai työelämätahon edustajan. Parhaimmillaan yksinkertaisena tutkimus- tai kehittämishankkeena aloitettu toiminta voi johtaa kannattavan liikeidean syntymiseen ja sen tuotteistamiseen oikeaksi liiketoiminnaksi. Tässä on syytä juridisesti tarkoin selvittää kuka omistaa liiketoiminnan kannalta tärkeän liikeidean tai patentin.

6) Korkeakoulun elinkeinovapausmalli/liiketoimintakorkeakoulu. Korkeakoulut ja opettajat omaavat useita rooleja ja ovat niiden kautta vapaassa sopimuksellisessa (liiketoiminta-)suhteessa toisiinsa. Elinkeinovapaus ja liiketoiminnalliset oikeudet ja velvollisuudet ovat toiminnan perustana. Tässä mallissa ajateltaisiin itse asiassa koko korkeakoulu-käsite ihan uusiksi: siirryttäisiin sivistyskorkeakoulusta, eli julkisen vallan poliittisesti säätelemästää korkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnat olisivat oikeaa liiketoimintaa.

Näin on jo useissa maailman huippukorkeakouluissa sekä esimerkiksi Intian lukumäärältään kasvavissa pienissä korkeakouluissa. Korkeakoulutuksen on oltava tässä mallissa täyskatteisesti maksullista ja korkeakoulu voi olla osallisena sellaisessa liiketoiminnassa, joka on tuottavaa ja tukee itse korkeakoulutuksen perusmissiota. Mallissa liikeyritykset voivat myös omistaa korkeakouluja. Julkinen valta ei välttämättä rahoita eikä juuri säätele korkeakoulua, vaan korkeakoulututkintojen ja tutkimustoimintojen maksut ja hinnat määräytyvät markkinoilla aidon kilpailun perusteella. Korkeakoulu pyrkii valtaamaan markkinoita mm. muilta korkeakouluilta päästäkseen kasvattamaan kannattavuuttaan.

7) Livin Lab -malli. Living Lab on ajatuksissamme ääripäiden välillä välittäväävääärittyy suunnitteluvaiheessa olevien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi yhteistyössä tavallisten käyttäjien kanssa. Se on idea mentaalisesta asetelmasta sekä konkreettisemmin kehittämisympäristöstä, jossa korkeakoulun ulkopuoliset yritykset ja muut maksavat asiakkaat voivat fyysisesti kokeilla ja kehittää palveluita korkeakoulun opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa. Kaikki osapuolet, mutta erityisesti käyttäjät, antavat panoksensa yhteisen idean tuotekehitykseen. Tuotteiden lisäarvo syntyy siellä missä niitä käytetään, joten tutkimalla ja kehittämällä oikeassa ympäristössä saadaan oletettavasti parempia tuotteita (IST 2006).

Tästä on esimerkkinä SeAMK:n ja Seinäjoen teknologiakeskuksen yhteinen alkutuotannon konetekniikan kehittämisympäristö Agro Living Lab, joka perustuu tutkimustuloksiin ja alueen tarpeisiin (Haapala & Nurkka 2006, CORDIS 2007, Haapala 2007, TEKES 2007a, Haapala 2008). Living Lab voi siten olla joko oppimisympäristö, tai pedagogiikka tai se voi olla tutkimus- ja kehittämistyön metodi.



Living Lab ihmisläheisenä innovaatioalustana

Living Lab -konseptia voidaan tarkastella innovaatioalustana ja ideatarhana (garden of ideas), jonka puutarhureina toimivat kaikki korkeakoulun ”stakeholderit”. Luonnollisesti länsimaisesta intensiivisestä puutarhan hoidosta on kyse: tavoitteena on kaupallisesti kannattavien ideoiden nopea kasvattaminen, joka tapahtuu toisiaan täydentävien avustajien myötä niin, että sekä yhteisön jäsenet että loppukäyttäjät vakuuttuvat.

Ammattikorkeakoulujen tuottamien tuotteiden ja palvelujen keskeiset käyttäjäryhmät ovat opiskelijat ja työelämätahot. Ammattikorkeakoulujen erityisistä systemaattisista virheistä ymmärtää näiden ryhmien tarpeita ei voida suoranaisesti puhua, sillä kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulujärjestelmän on arvioitu toimivan varsin hyvin tehtävässään. Ihmisläheisempään toimintaan voidaan kuitenkin ilman muuta päästä.

Perinteisesti korkeakoulujen ja yrittäjien toiminta- ja oppimistavat ovat eronneet (Ks. Liitetiedostot: Taulukko 1). Living Lab -konsepti korostaa näistä tekijöistä jossakin määrin enemmän yrittäjämäisiä toimintatapoja, mutta edellyttää myös perinteisen didaktisen opettamisen ja oppimisen toimintatapoja.

Ammattikorkeakouluissa Living Lab -konsepti on tuore, mutta vastaavia malleja on hyödynnetty mm. Stadian ja Arcadan ammattikorkeakouluissa. Muilla nimikkeillä ja käsitteillä LLP:n tyyppistä opetussuunnitelmien kehittämistyötä on käynnissä eri tasoilla oletettavasti useimmissa ammattikorkeakouluissa.

Laaja-alaisimmin huomiota on viime vuosina kerännyt Laurean LbD: Learning by Developing. LbD:n sisältämät integratiiviset oppimisympäristöt ja juonneopetussuunnitelma ovat herättäneet laajasti kiinnostusta koko ammattikorkeakoulukentässä (Ojasalo 2007). Juonneopetussuunnitelma kuvaa opiskelijoiden suunniteltua ammatillista kasvua kohti tutkinnon kompetensseina määriteltyjä osaamistavoitteita.



Living Lab oppimis- ja tutkimusympäristönä SeAMK:ssa

Opiskelijoiden mukaan ottaminen tutkimus- ja kehittämistyöhön on alueellemme erittäin tärkeää. Tarvitsemme T&K -osaajia, jotka osaavat kehittää käyttäjäkeskeisiä tuotteita ja palveluita, joilla on hyvä kilpailukyky markkinoilla, jotka samanaikaisesti laajenevat ja yksilöllistyvät. Uskomme, että alueen tarpeisiin viritetty käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja tuotekehitys tarvitsevat jatkossa runsaasti uusia osaajia. Living Lab -perustainen käyttäjäkeskeinen T&K -opetus tuodaan jatkossa SeAMK:ssa selkeästi näkyviin, ja aiheeseen liittyvät opintojaksot merkitään selvästi opinto-ohjelmiin ja -oppaaseen.

Näkemyksemme mukaan pedagogiikan kehittämisessä on monet mahdollisuudet olla konservatiivinen tai ainakin olla sitoutumatta yhteen ortodoksiseen näkemykseen tai tulkintaan. Seinäjoen ammattikorkeakoulu haluaa olla valikoiva ja käyttää Living Lab -ympäristöjä ja LLP -pedagogiikkaa tarkoin valituilla osaamisen kärkialueilla. Kärkialueiden Living Labeissä yhdistyvät eri alojen rajapinnoilla olevat tulosyksiköiden ja oppialojen yhteinen osaaminen sekä toisaalta työelämästä tulevat tarpeet. SeAMK:n osaamisen keihäänkärjet on juuri määritelty uudessa T&K -strategiassamme (ANON. 2008):

- Yrittäjyys ja pk-yritysten johtaminen

- Hyvinvointiteknologian ja -palveluiden kehittäminen

- Tuotantotoiminnan optimointi

Tavoitteenamme on kehittää lisää Living Lab -tyyppisiä opetus- ja oppimisympäristöjä keihäänkärkiin ja niitä tukeviin osaamisen kärkialueisiin.Pääperiaatteena on, että SeAMK kehittää LLP -pedagogiikkaa T&K -hankkeisiin ja erityisesti opinnäytetöihin silloin, kun oikean elämän ongelmat ovat oikeasti monialaisia.

Näemme, että Living Lab sopii hyvin viitekehykseksi hankkeisiin, harjoitteluun, projektiopintoihin, ongelmalähtöiseen oppimiseen, YAMK- ja AMK -opinnäytteisiin sekä erikoistumisopintojen sisältöihin. Rajaamme kuitenkin avoimen AMK:n kokonaan pois, koska sen toiminnan aikajänne on huomattavasti lyhyempi ja kyseessä on enemmän yleissivistyksellinen toiminta.



SeAMK:n nykyiset ja tulevat Living Labit

SeAMK on jo kehittänyt Agro Living Labin, joka tuottaa käyttäjäkeskeisiä tutkimus- ja kehittämispalveluja erityisesti alkutuotannon koneteollisuuteen liittyville asiakkaille (Haapala & Kankaanpää 2008). Konsepti on yhteinen Seinäjoen teknologiakeskuksen (STOY) kanssa. Agro Living Lab on syksyllä 2007 hyväksytty jäseneksi Euroopan Living Labien järjestöön (ENoLL, European Network of Living Labs). Ideana on integroida Agro Living Labiin alan T&K-toimintaan valmentavaa opetussisältöä. Agro Living Lab myös kokoaa SeAMK:n useiden yksiköiden osaamista monialaisesti. Agro Living Lab on jo tuottanut alueen yrityksille muutamia käytettävyysarviointeja, joissa opiskelijat ovat mukana käyttäjä- sekä arvioitsijarooleissa yhdessä asiantuntijoiden kanssa. (Haapala & Kankaanpää 2008, Haapala & Pasila 2008)

Lisäksi SeAMK on ottamassa käyttöön muotoilun alan Habitcentre® Living Labin. Habitcentre toimii asumisen ja siihen liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan alustana. Habitcentressä on mukana runsaasti yrityksiä (sisustaminen, huonekaluala, rakentaminen ym.), jotka odottavat tuotekehitykseen liittyvää palvelua. Alan opetus saa Habitcentrestä oppimisympäristön, johon liittyy mm. virtuaalitekniikkaa ja käyttäjätarpeiden selvittämistä. Yhteistyö integroi kulttuuri- ja muotoilu-, sosiaali- ja terveys- sekä tekniikan yksiköiden osaamista. Jatkossa mukaan tulevat suunnitelmien mukaan myös liiketoiminnan osaajat. (Haapala & Takala-Schreib 2008)

Agro Living Lab ja Habitcentre Living Lab ovat osa SeAMK:n rakenteilla olevaa Seinäjoki Living Lab -kokonaisuutta. Seinäjoki Living Lab vastaa tulevaisuuden tutkimus- ja kehittämistarpeisiin, ja siksi se muodostuu alueelle tärkeistä aihekokonaisuuksista.

Living Labejä perustetaan jatkossa tarpeen mukaan. Yksi näistä tulee todennäköisesti olemaan terveysteknologian Living Lab, sillä vanhusväestön määrän kasvaessa tarvitaan innovaatioita ja käytännön elämän helpottajia yhä suuremmalle kohderyhmälle. SeAMKissa on sekä teknistä että terveydellistä osaamista ja alueella on toiminnalle tarpeellinen pienyrittämisen perinne ja teollista osaamista. Terveysteknologian Living Labin avulla alueelle voisi syntyä osaamisklusteri, joka identifioi SeAMK:n osaamista kansallisesti ja globaalisti. Seinäjoella on jo olemassa MediWest -teknologiakeskus, mutta sen toiminta on osin irrallaan ammattikorkeakoulun toiminnasta, lähinnä Tampereen teknillisen yliopiston pienimuotista toimintaa.

Muita Living Labejä voisi syntyä yli alojen esimerkiksi logistiikan alalle, tai vaikkapa ”Venäjä-liiketoimintaosaamisen” ympärille niin että ne olisivat monialaisia. Habitcentressä jo mukana oleva Senioritalon kehittäminen on monialainen T&K -kenttä, samoin esimerkiksi kulttuurialan tapahtumamarkkinointi ja kehittäminen. Kulttuurialalla rytmimusiikki voisi olla tutkimus- ja kehittämiskenttänä sekä miksei vaikka logistiikan, tekniikan, markkinoinnin, sosiaalisen hyvinvoinnin ja kulttuuritutkimukse yhteinen Living Lab. Integroivana menetelmänä olisi luonnollisesti ongelmalähtöinen pedagogiikka, jolle annettaisiin nimeksi Living Lab Pedagogiikka LLP.

Mainioista ominaisuuksistaan huolimatta pidämme kuitenkin välttämättömänä, että Living Labiä ei tuputeta patenttiratkaisuna sellaisiin asiayhteyksin joihin se ei sovi. Living Labit voivat olla T&K -toiminnan ja opetuksen yhdistymisen lipunkantajia, mutta muutakin pedagogiikkaa ja toimintaa saa olla. Living Labien kehittyminen vie aikansa ja niitä voi olla idullaan, ja ne tulevat mukaan silloin, kun niiden ajatus on valmis. voi (ja pitää) olla tutkimusta ja opetusta, jotka eivät kuulu Living Labeihin, mutta olemassa olevat Living Labit voivat olla oppimisympäristö, metodi tai pedagogiikka monialaiselle tutkimukselle.



Living Lab SeAMK:n pedagogiikkana ja tutkimusmetodina

Edellä mainitut Habitcentre®, Senioritalo tai Agro Living Lab ovat SeAMK:n oppimis- ja tutkimusympäristöjä. Pedagogiikkana Living Lab voi tarkoittaa mm. opinnäytetöissä monialaista tutkimusta ja kehittämistä, jossa irtaudutaan yhden oppialan teorioista ja metodeista ja ratkotaan monialaisella ohjauksella monenlaisia ongelmia. Tällöin Living Lab tarkoittaa projektioppimista tai ongelmalähtöistä oppimista: on olemassa käytännön ongelma, jonka ratkaiseminen on tarpeen. Opiskelijaryhmä ratkaisee ongelman kehittämistyönä ja samalla he oppivat alan itsekin. Opettaja opettaa ja tekee samalla T&K -työtä, koska opiskelijoiden ohjaaminen tuottaa uutta sovellettavaa tietoa.

SeAMK:ssa on päätelty, että YAMK -opintoihin voitaisiin liittää LL -tutkimusmetodien erillinen 5 op mittainen johdantokurssi, jossa opitaan tutkimaan ja toteuttamaan systemaattisesti metodiin perustuen nimenomaisesti monialaisia käytännön kehittämistoimenpiteitä. Living Lab metodikurssina pohjautuu monialaiseen tutkimukseen ja tutkimuksen ohjaukseen, jota on pohdittu monet kerrat. Hakusanoina toimivat multidisciplinary research, approachtai esimerkiksi ja monialainen tiimityö, joista voidaan ottaa suoraan mallia.

Monialainen ongelma ei ratkea yhden toimialan tai yhden asiantuntijan ohjaamana. Monialaisen tutkimuksen ohjaajilla tulee olla monialainen tiimi, joka koostuu usean tieteen alan substanssiasiantuntijoista. Tutkimusprosessi etenee LL -metodissa siten, että ohjaustiimi käsittelee opiskelijan kanssa tutkimusongelmaa, ja ohjaajat valitaan ja vastuutetaan tutkimuksen niihin osiin, joissa he ovat asiantuntijoita. Tiimitehtävät ja -vastuut vaihtelevat sen mukaan, kuka on missäkin asiassa paras asiantuntija. Opiskelija ratkaisee aidon ongelman monen eri ohjaajan avustuksella ja samalla hän oppii tutkimuksensa aikana usean eri tieteenalan menetelmiä ja ratkaisutapoja. Alla olevasta kuviosta selviää, että oikean elämän oikea ongelma on alussa hahmottumaton, mutta ohjaustiimin avulla opiskelija ja tutkija selvittävät ratkaisun (Niskanen 2008). (Ks. Liitetiedostot: Kuvio 2)



Yhteenveto

Living Lab -lähestymistavan edellyttämät rakenteelliset muutostarpeet palveluille ja instituution toimintatavoille ovat yhteneviä ammattikorkeakouluissa sekä muussa yhteiskunnassa. Ammattikorkeakoulut koostavat monialaista ajattelua ensisijaisesti oppilaskeskeisesti. Käytännönläheisesti pedagogisin toimenpitein ohjatussa oppimisessa hyödynnetään monialaisesti sekä tieteen että työelämän yhteisöjen tuotoksia ja verkostoja. Tavoitteena ovat pikemmin hyödyt ja uudet tuotokset kuin tieteelliset artikkelit. Se mikä objektiivisessa, kriittisessä ja akateemisessa tieteellisessä lähestymistavassa ammattikorkeakouluissa menetetään, pyritään korvaamaan aitojen elämisympäristöjen ja empiiristen tietojen ymmärtämisellä ja jalostamisella - ja, tämän onnistuessa, paremmalla vaikuttavuudella.

Ideointi ja suunnitteluvaiheessa olevien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen yhteistyössä tavallisten käyttäjien kanssa on hyvin ihmiskeskeistä tuotekehitystä. Tuotteiden lisäarvo syntyy lopullisesti vasta siellä missä tehdään ostopäätös ja tuotetta käytetään tehokkaasti, joten kehittämällä tuotteita oikeassa ympäristössä saadaan aikaan parempia tuotteita.

Ammattikorkeakoulujen toiminnan hyötyjinä ovat yksilötasolla opiskelijat (koulutus) ja henkilökunta (palkkatyö) sekä vaikutusalueen yritykset ja muut työelämätahot. Artikkelissa hahmoteltu LLP antaa ammattikorkeakouluille vähintään yhden kehyksen toimia lähellä työelämää ja yritysten arkea, soveltaen toiminnassa tuotekehityksen, toimintatutkimuksen ja ammattikorkeakoulupedagogiikan parhaita puolia.

Seinäjoki aikoo olla selektiivinen: valitsemme alueen ja asiakkaidemme tarpeisiin parhaiten soveltuvat tekemisen tavat. Living Lab saattaa olla juuri se, mitä tarvitsemme.



Lisäinformaatiota Internetistä

http://www.ami-communities.net/wiki/CORELABS

http://www.openlivinglabs.eu

http://www.ami-communities.eu/wiki/Living_Labs_Open_Innovation_Community

http://cordis.europa.eu/fetch?CALLER=EN_NEWS&ACTION=D&SESSION=&RCN=28537

http://www.tekes.fi/eu/fin/julkaisut/ett/2006/ETT04_06.pdf



European Network of Living Labs:n suomalaisilta jäseniltä

Helsinki Living Lab Jarmo Eskelinen, jarmo.eskelinen@forumvirium.fi

Turku Archipelago LL Region Åboland, Kaj Söderman, kaj@sgnet.fi

Agro Living Lab Seinäjoki University of Applied Sciences, Hannu Haapala, hannu.haapala@seamk.fi

Kainuu Living Lab Snowpolis Oy, Antti Leppävuori, antti.leppavuori@snowpolis.com

Lahti Living Lab Lappeenranta University of technology, Lahti Unit, Suvi Konsti-Laakso, Suvi.Konsti-Laakso@lut.fi

Northern Rural Urban Learning and Research Services, Oulu University, Martti Hyry, martti.hyry@oulu.fi

Laurea Living Labs network Laurea University of Applied Sciences, Sari Sarlio-Siintola, sari.sarlio@laurea.fi



Lähteet

ANON. 2007. Tietoyhteiskuntakehityksen yhteisten menettelytapojen ja koordinoinnin kehittäminen opetustoimessa. Työryhmän loppuraportti. 2007. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 9. Saatavilla www – muodossa: http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2007/j09-opetus-time/pdf/fi.pdf.

ANON. 2008. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistyön strategia ja toimintasuunnitelma 2008–2010. 18 s. 6 liites.

CORDIS 2007. Second wave of Living Labs launched. CORDIS News, 18.10.2007. Saatavana verkosta: http://cordis.europa.eu/search/index.cfm?fuseaction=news.simpledocument&N_RCN=28537 (Viitattu 3.11.2007).

Gibb,A.A. (1993). The Enterpise Culture and Education. International Small Business Journal 11:3; 11-34.

Haapala, H. & Nurkka, P. 2006. Usability as a Challenge in Precision Agriculture – case study: an ISOBUS VRT. Agricultural Engineering International: the CIGR Ejournal. 9 p.

Haapala, H. 2007a. Usability challenges in agricultural electronics. 2007 ASABE Annual International Meeting. Minneapolis, Minnesota 17 - 20 June 2007. Paper 075010. 6 p.

Haapala, H. 2007b. Muistiinpanot ja suullinen tiedonanto 30.10.2007.

Haapala, H. & Kankaanpää, S. 2008. Agro Living Lab Seinäjoki.AgEng 2008. International Conferenceon Agricultural Engineering & Industry Exhibition. Hersonissos. Crete. Greece. 23 -25 June 2008. Accepted paper & oral presentation.

Haapala, H. & Pasila, A. 2008. Agro Living Lab as a tool to teach R&D. ASABE Annual International Meeting. Rhode Island. USA. Accepted paper & oral presentation.

Haapala, H. & Takala-Schreib, V. 2008. Habitcrea® Living Lab. Esite ja toiminnan kuvaus.

IST 2006. http:/ec.europa.eu/information_society/newsroom/cfm. European Information Society Technologies Conference, Nov 21 to 23 2006, Helsinki, Finland.

Kasvio, A. 2007. Työn murros ja työelämän nykyiset osaamisvaatimukset. Seminaariesitys. Kompetenssit, taidot ja osaamisvaatimukset – seminaari kehittäjien mahdollisuuksista oppia ja uudistua. Seinäjoki, 23.10.2007. VBN INNOREG –projekti. Saatavilla www -muodossa: http://www.epky.fi/epanet/117.html.

Korhonen, P. (2006). Projektin johtaminen. Case kansainvälisestä toiminnasta.

Niskanen, J. 2008. Muistiinpanot ja suullinen tiedonanto 31.03.2008.

Ojasalo, K. 2007. Laurean osaamista ja palveluinnovaatioita tuottava juonneopetussuunnitelma. T&K -toiminnan integroituminen pedagogiseen toimintaan ammattikorkeakouluissa. Seminaari Laureassa 7.2.2007. Saatavilla www – muodossa: http://opko.laurea.fi/viestinta/tk-toiminta/juonne-opetussuunnitelma.pdf.

Palkamo, A. 2007. Viisi askelta Suomen tulevaisuuteen. Tekes. Uutisia 21.3.2007. Saatavilla www – muodossa: http://www.tekes.fi/ajankohtaista/uutisia/uutis_tiedot.asp?id=5720&paluu=.

Raij, K. 2006. Well Life Center. Ihmisen hyvä. Saatavilla www – muodossa: http://www.movense.fi/tulevaisuuden_kehitysalustat/Well%20Life%20Center%20Katariina%20Raij%20180607.pdf.

Rönkä, K. 2006. Living Lab. Kansainvälisen tutkimusalustan mahdollisuudet. ASUMISEN LIIKETOIMINNAN KLUSTERIN PERUSTAMINEN TEKES – 24.1.2006. Saatavilla www – muodossa: http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/Sara/fi/Dokumenttiarkisto/Viestinta_ja_aktivointi/Seminaarit/Asumisen_klusteri/Living_Lab_Kansainvxlinen_tutkimusalusta_ TEKES_240106.pdf.

Salo, K., Söderqvist, M. & Toikko, T. 2005. Hyvä ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Ammattikorkeakoulututkimuksen verkkolehti, Kever, 3. Saatavilla www – muodossa: http://www.piramk.fi/kever/kever.nsf.

Salo, K., Söderqvist, M. & Toikko, T. 2006. Ammattikorkeakoulun T&K ja projektitoiminta – liiketoiminnallisia intressejä? Ammattikorkeakoulututkimuksen verkkolehti, Kever, 3. Saatavilla www – muodossa: http://www.piramk.fi/kever/kever.nsf.

Sotarauta, M. 2007. Leadership in Promotion of Regional Development - An Empirical Analysis of Power and Influence Tactics in the Finnish Regional Development Activity. University of Tampere. Research Unit For Urban and Regional Development Studies. Tampere. Sente-Working papers 12/2007.

Sulkunen, P. 2006. Projektiyhteiskunta ja uusi yhteiskuntasopimus. Teoksessa K. Rantala & P. Sulkunen (toim.) Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia. Gaudeamus, Helsinki, 17–38.

Tekes 2007a. Uusia Living Lab -hankkeita käyntiin. Ajankohtaista. 19.10.2007. Saatavilla www – muodossa: http://www.tekes.fi/eu/fin/ajankohtaista/uutinen.asp?id=306.

Tekes 2007b. Five Steps for Finland’s Future. In: Ståhle, P. (ed.). Technology Review 202. Tekes. Saatavilla www – muodossa: http://www.tekes.fi/eng/publications/Five_steps_for_Finlands_future.pdf.

TEKES 2007c. Pyöreän pöydän keskustelussa kiteytetyt viisi teemaa. 2007. Tekes. Uutisia24.4.2007. Saatavilla www – muodossa: http://www.tekes.fi/uutisia/5teemaa.html.