ProActive ThinkTank -verkosto, T&K -toiminta ja opetuksen kehittäminen Turun ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikössä

Kaisa Sorsa

ProActive ThinkTank -verkosto pähkinänkuoressa

ProActive ThinkTank on asiantuntijafoorumi, joka yhdistää käytännön työelämän toimijoita ja tutkijoita eri tieteenaloilta (mm. kauppatiede, oikeustiede, rakentamistalous, tuotantotalous, yhteiskuntatiede ja tietotekniikan ala).

ProActive Think Tank-asiantuntijafoorumin tavoitteena on

1) edistää ennakoivaa osaamista ja johtamista liike-elämässä ja

2) kouluttaa toimijoita, joilla on taito ja kyky luoda liiketoimintaan onnistumisen edellytyksiä sekä ehkäistä niin liiketoiminnallisia kuin oikeudellisiakin ongelmia,

3) ratkaista ongelmat eettisesti kestäviä hyviä käytänteitä soveltaen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä

4) minimoida mahdolliset ongelmista aiheutuvat kustannukset.

Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan henkilöitä, joilla on laaja-alaista näkemystä moniulotteisesta toimintaympäristöstä, jossa oikeudellinen sääntely määrittää liiketoimintaa yhä enemmän. Tähän päästään muuttamalla toisaalta tutkintoon johtavan koulutuksen sisältöjä tavoitteessa mainittuun suuntaan sekä toisaalta lyhytkestoisilla erikoistumiskoulutuksilla.

Tämän artikkelin tarkoituksena on jakaa T&K -toiminnan ja kansainvälistymisen kautta saamiani kokemuksia sekä tarkastella sitä, minkälaisia haasteita T&K -oppien ja kokemusten linkittäminen opetuksen kehittämiseen kohtaa. Tämän teemanumeron otsikon ideaa on harjoiteltu ProActive ThinkTank -asiantuntijafoorumissa. Kuvaan ensin foorumin taustaa, t&k -toimintaa tämän teeman ympärillä, yhteistyötä asiantuntijafoorumin ja opetuksen välillä sekä haasteita opetuksen kehittämiseen. Lopuksi muutamia ajatuksia työn jatkosuunnitelmista.

1. ProActive ThinkTank -verkoston syntyhistoria

Ennakoiva oikeudellinen lähestymistapa on kehittynyt Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sen juuret ovat vahvasti käytännön sopimustoiminnassa ja ennakoivassa sopimisessa. Ennakoiva oikeudellinen ajattelu on tutkimussuuntaus, jota eri tieteenalojen edustajat ovat kehittäneet niin kauppatieteiden, oikeustieteiden, lainsäädäntötutkimuksen, yhteiskuntatieteiden, lingvistiikan kuin organisaatiotutkimuksenkin näkökulmista. Tutkimussuuntauksen keskeisintä antia on raportoitu sekä tieteellisinä monografioina (Pohjonen 2002, Pohjonen 2005), käytännönläheisissä käsikirjoissa (Haapio et al. 2005), oppimateriaaleina (Jaakkola & Sorsa 2005, Haapio (toim.) 2008) että ammattilehtien artikkeleissa.

Ennakoiva sopiminen on ProActive ThinkTank foorumin ydinaluetta. Ennakoivalla sopimisella tarkoitetaan sopimusosapuolten yhteistyön suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa samoin kuin ongelmien ennaltaehkäisyä ja riskien hallintaa sopimusten avulla. Ennakoivan sopimisen avulla pyritään 1) edistämään menestyksekkäitä liikesuhteita ja eliminoimaan mahdollisten ongelmien syyt, 2) minimoimaan riskit, ongelmat ja vahingolliset vaikutukset, silloin kun ongelmia esiintyy ja 3) hallitsemaan konfliktit, välttämään oikeusriidat ja minimoimaan kustannukset ja menetykset, jos ne ovat väistämättömiä (Haapio JFT 1/2007). Sopimuksellista konfliktinhallintaa on käytetty rakennusalalla pidempään kuin muilla toimialoilla, mikä on ollut käytännön sanelema menestymisen edellytys (Haapio 2008, 118). Ennakoiva lähestymistapa yrityksen toimintaa koskeviin oikeudellisiin asioihin puolestaan tarkoittaa sitä, että otetaan vastuullisesti huomioon yrityksen liiketoimintaa määrittävät oikeusohjeet (Sorsa 2008b).

Ennakoiva lähestymistapa ei rajoitu vain oikeudellisiin kysymyksiin, vaan se on avain menestykseen liiketoiminnassa yleensä. Tätä korosti myös vuorineuvos, TT, Kari Neilimo puhuessaan Tekesin Liito – Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen -teknologiaohjelman vuosiseminaarissa Helsingissä (23.8.2007) aiheenaan ”Kilpailu liiketoimintamalleilla – asiakkaat mukana liiketoimintainnovaatioissa”.

2. T&K työtä ”Sopimusosaaminen liiketoiminnassa” -tutkimus- ja kehittämishankkeessa – ajatuksia opetussuunnitelmien kehittämiseen

Olen ollut tutkijana juuri päättyneessä ”Sopimusosaaminen liiketoiminnassa” Tekesin ja Suomen akatemian rahoittamassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa vuosina 2006-2008. Konsortioon kuuluivat Joensuun, Lapin ja Helsingin yliopistojen oikeustieteelliset tiedekunnat. Konsortion johtajana toimi professori Soili Nysten-Haarala ja Turun rinnakkaishankkeen johtajana allekirjoittanut). Tutkimus- ja kehittämishankkeeseen osallistui kahdeksan suomalaista yritystä, joista kaikki toimivat kansainvälisillä markkinoilla, neljä suurta ja neljä pk-yritystä. Sen tavoitteena oli tutkia, mitä sopimusosaaminen on, miten se ilmenee eri liiketoimintamalleissa ja miten siitä saadaan kilapailuetu. Tutkimuksen yksi keskeisistä lopputuloksista on, että suomalaiset yritykset, niin suuret kuin pienetkin, tarvitsevat liiketoimintaosaamisen ja oikeudellisen osaamisen yhdistämiseen tukea ja opastusta. Yritysjuristien haasteena on liiketoimintaosaaminen, joka liittyy keskeisesti sopimuksissa sisällölliseen substanssiin ja liiketoiminnasta vastaavilla henkilöillä puolestaan on haasteena riittävä oikeudellinen osaaminen. – Yhteistyötä tarvitaan yli toimialarajojen ja yli ammattiryhmien. Sopimukset ajatellaan liian helposti pelkästään juristien tehtäviin kuuluvaksi ja liiketoiminnan substanssiosaajien tieto ja kokemus jää sopimustenlaadinnassa hyödyntämättä. Toisaalta monissa organisaatioissa sopimuksia laaditaan rutiinilla miettimättä sitä, että sekin osa-alue on nykypäivänä yksi olennainen osa liiketoimintaa ja sen menetelmien kehittäminen olisi yhtä tarpeellista kuin muidenkin liiketoiminnan osa-alueiden kehittäminen. Tutkimushankkeesta saadut kokemukset osoittavat, että ennakoivalla sopimisella yritykset voisivat parantaa liiketoimintaansa.

Tutkimushankkeen rinnalla ohjaan opinnäytetöitä joiden teemoja olen pyrkinyt suuntaamaan tutkimusaiheen alueelle. Opinnäytetöiden aiheina on ollut muun muassa niin pk-yrityksen sopimusten kehittäminen, sopimustenhallintamenetelmien kehittäminen kuin tulosperusteiset palvelusopimukset ja niihin liittyvät haasteet. Sopimusosaaminen liiketoiminnassa hankkeen myötä on vahvistunut käsitys siitä, miten ennakoivan oikeudellisen osaamisen juurruttaminen yrityskulttuuriin, strategiaan ja jokapäiväiseen toimintaan on tarpeellista ja miten se voisi edistää yrityksen menestystä, varmistaisi tavoitteiden saavuttamista ja tasapainottaisi riskejä. Monella tutkimuksemme case-yrityksellä oli haasteena siirtyminen perinteisestä palveluliiketoimintamallista niin sanottuun tulosperusteiseen palveluliiketoimintaan. Uusi liiketoimintamalli tarvitsi uudenlaisia sopimuksia, joissa palvelun sisältö, tavoiteltu lopputulos, hinnoittelumalli, yhteistyömenettelyt sekä kannustinjärjestelmä on kirjattu sopimukseen. Liiketoimintamallien ja jokapäiväisten sopimustenhallintaan liittyvien asioiden kehittäminen edellyttää juristien ja liiketoiminnasta vastaavien henkilöiden kiinteää yhteistyötä. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että varsin monessa tapauksessa juristien puoleen sopimustenlaadinnassa käännytään vasta kun sopimukset on neuvoteltu ja ollaan loppusuoralla. Juristi nähdään riskin karttajana ja liiketoiminnan jarruna. Olisiko syytä pohtia, onko juristikoulutuksessa tai liiketalouden koulutuksessa jotain parannettavaa, jotta yrityselämään saadaan nykypäivän liiketoiminnan kannalta osaavia henkilöitä?

Tutkimus- ja kehittämishankkeessa esiin tulleet osaamishaasteet saavat pohtimaan, missä opinahjossa liike-elämän sopimusosaajia koulutetaan? Eri yliopistojen, kauppakorkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen opinto-oppaita lukiessa voi vain todeta, että lähes kaikissa noudatetaan samaa lainopillista lähestymistapaa juridiikan opetuksessa. Oikeudellisten taitojen ja liiketoiminnassa tarvittavien taitojen yhdistäminen ei onnistu, jos molempia opetetaan erillisinä oppiaineina – liike-elämässä ei toimita oppiainerajojen sisällä. Koulutusorganisaatioille on todellinen haaste muuttaa opetussuunnitelmiaan edes opintojen loppusuoralla olevien kohdalla siihen suuntaan, että todellisia liike-elämässä esiintulevia haasteita voitaisiin harjoitella käytännössä (Tolonen 2007; Van De Luytgaarden 2008; Rudanko 2004; Haapio 2007; Cambell & Reuer 2001). Esimerkiksi juridiikan opetuksessa tähän haasteeseen ei vastaa tuomioistuinratkaisujen läpikäyminen, koska ne edustavat tuomarinäkökulmaa. Vain hyvin pieni osa liike-elämässä esiin tulevista riitaisuuksista päätyy tuomioistuimeen.

3. Konferenssit tärkeä verkostoitumisen kanava

Sopimusosaaminen liiketoiminnassa -tutkimusryhmä ja Nordic School of ProActive Law, Projektiyhdistyksen sopimusten hallinnan ryhmä (SIG 9)sekä International Association for Contract and Commercial Management järjestivät Turun ammattikorkeakoulussa kesällä 2007 kansainvälisen Proactive Law/Ennakoiva oikeus -konferenssin teemalla ”Commercial Contracting for Strategic Advantage”. Konferenssin puhujat olivat osittain toisaalta ”Sopimusosaaminen liiketoiminnassa” -tutkimushankkeen tutkijoita esittämässä tutkimustuloksiaan ja toisaalta liike-elämän edustajia. Konferenssissa oli tavoitteena saada liike-elämän ja tiedemaailman ihmiset samaan foorumiin ja siinä onnistuttiin hyvin. Ennakoivan oikeuden teeman alla tämä konferenssi oli sarjassaan kolmas. Seuraava konferenssi on suunnitteilla ensi vuoden keväälle.

Turun konferenssiin 2007 osallistuneiden halu jatkaa toimintaa aktiivisemmin johti ProActive ThinkTank -asiantuntijafoorumin syntymiseen. Sen ydintyöryhmään kuuluu sekä yrityselämän että tiedeyhteisön edustajia:

Sopimusvalmentaja Helena Haapio, Lexpert Oy, Suomi; Linda Baines, Science and Technology Facilities Council, Englanti; Claude Mayer, Contract Manager, Hewlett Packard, Suomi; Kaisa Sorsa, Yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu, Bioalat ja liiketalous; ja Eric van de Luytgaarden, Professor for Innovation of the Legal Profession, Utrecht University of Applied Sciences. Uutena jäsenenä ydintyöryhmään on liittynyt apulaisprofessori René Franz Henschel, Aarhus School of Business.

Konferenssit ovat elintärkeä foorumi ammattikorkeakoulujen henkilökunnan verkostoitumisen kannalta. Konferenssit ovat väylä levittää uusimpia liike-elämän ja tutkimusmaailman ideoita. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä muutoksen aikaansaamiseksi, tämä havaittiin pian ydintyöryhmän fokusoidessa asintuntijafoorumille missiota ja lähiajan tavoitteita. Konferenssien anti jää helposti vain konferenssiin osallistuvien henkilökohtaiseksi asiantuntijuuden kehittämiseksi. Keskeisimmiksi tavoitteiksi ensimmäisen vuoden aikana ydintyöryhmässämme nousi ennakoivan osaamisen ja johtamisen edistäminen liike-elämässä kouluttamalla liike-elämään osaavia toimijoita.

Keskeisin ydintyöryhmän kontaktipaikka on International Association for Contract and Commercial Management -yhteisö ja sen piirissä järjestettävät konferenssit. IACCM on kansainvälinen lähinnä liike-elämässä sopimusten kanssa työskentelevien henkilöiden muodostama voittoatavoittelematon yhdistys. Yhdistyksen jäsenkunta edustaa laajasti eri koulutusaloja ja tomenkuvia. Sopimustenhallinnassa tarvitaan laaja-alaista osaamista. IACCM:n konferensseissa on viime vuosina nostettu esiin se, että kyseisiin sopimustenhallintatehtäviin ei saada suoraan koulun penkiltä osaajia vaan esimerkiksi Contract Managerin tehtävien oppiminen vie noin viisi vuotta. IACCM on ottanut tehtäväkseen tuoda akateeminen yleisö ja liike-elämän edustajat keskustelukontaktiin. Sekä USA:ssa että Euroopassa järjestettyjen konferenssien yhteydessä on järjestetty Academic Forum, jossa keskustellaan koulutukseen liittyvistä kysymyksistä, tuodaan esiin alalla tehtyä tutkimusta sekä pyritään edistämään opetuksen kehittämistä siihen suuntaan, että liike-elämä saisi tarvitsemiaan osaajia.

4. Pienin askelin

Koska ProActive ThinkTank -asiantuntijafoorumin tavoitteena on saada aikaan muutosta, näimme ydintyöryhmässämme yhdeksi mahdollisuudeksi edetä olemassaolevien koulutusohjelmien opintosuunnitelmien puitteissa pienin askelin. Oli luonteva askel aloittaa kokeilut Turun ammattikorkeakoulussa. Uusien sisältöjen ja uusien ideoiden tuominen opetukseen vaatii amk:n oman henkilökunnan asiantuntijuuden kehittämistä t&k -toiminnan kautta ja sen myötä uudenlaisten oppien tuomista opetukseen oman henkilökunnan toimesta. Toinen vaihtoehto on saada koulutusohjelmiin vierailevia luennoitsijoita - se taas edellyttää ulkoista rahoitusta.

Turun ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelmissa on tarjolla koulutusta sekä liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnossa (tradenomi) sekä liiketalouden ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa (tradenomi (ylempi AMK)). Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnossa voi opiskella myös englannin kielisessä koulutusohjelmassa. Ensimmäinen ryhmä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseksi liiketalouden alalla aloitti Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa syksyllä 2007. Heidän opintosuunnitelmaansa sisällytettiin kaikille pakollisena opintokokonaisuutena opintojakso ”Sopimustaidot ja sopimusten hallinta”. Sen tavoitteena on korostaa sopimusten käyttöä liiketoimintaosaamisen yhtenä keskeisenä osa-alueena eri toimialoilla, erilaisissa organisaatioissa ja nimenomaan liiketalouden ammattiin kuuluvana osaamisena. Opintokokonaisuuden tausta-ajatuksena oli, että opiskelijoilla on jo työelämäkokemusta vähintään kolmen vuoden verran ja kaikki ovat jollakin tavalla joutuneet kosketuksiin sopimusasioiden kanssa.

ProActive ThinkTank -ydintyöryhmässä ideoimme syksyn 2007 yamk-tutkinnon opetustarjontaa ja järjestimme opiskelijoille puolipäiväworksopin, englannin kielellä. Päivän teemana oli tuoda esiin käytännönläheisin, liike-elämän todellisia ongelmatilanteita peilaten sitä, miten sopimusosaaminen linkittyy liiketoimintaan monella tavalla. ProActive ThinkTank ydintyöryhmän kolmepäiväinen suunnitteluseminaari oli ajoitettu samaan ajankohtaan, joten ulkomaiset vieraat saivat seurata workshoppia ja kommentoida ja olla mukana työskentelyssä. Workshopin vetäjänä oli sopimusvalmentaja Helena Haapio, jolla on laaja kokemus kansainvälisten yritysten johdon ja henkilöstön kouluttajana. Sopimustaitojen opintojaksolla oli myös yhtenä vierailevana opettajana sopimusten hallinnasta Marita Willman, Contractia Oy:stä. Opiskelijoiden kokemuksia oman organisaation sopimushallinnan tilasta peilattiin pienimuotoisen raportoinnin avulla. Työelämässä sopimusosaamisen kanssa toimivien asiantuntijoiden kanssa saimme luotua hedelmällisen oppimisfoorumin. Lisäkuluijen kattamisesta kiitos kuuluu Turun Kauppaopetussäätiölle, joka on rahoittanut toimintaamme ja Projektiyhdistykselle joka on markkinoinut tilaisuuksiamme jäsenkunnalleen ja sponsoroinut toimintaamme kahvitarjoiluin.

ProActive ThinkTank -verkoston suhteiden kautta saimme myös syksyn opintotarjontaan vierailevan luennoitsijan USA:sta. Michiganin kauppakorkeakoulun kauppaoikeuden professori George Siedel oli puhumassa puolipäiväseminaarissamme aiheesta ”Moving from Product Liability to Product Innovation”. Puolipäväseminaari oli avoin myös ulkopuolisille yrityksillle, teemamme oli ”Proactive Project Leadership and the Law”. Muita puhujia tilaisuudessa olivat Sari Lintumaa Zurich Insurance Ireland limited yrityksestä ja Helena Haapio. Puolipäivätapahtuman järjestimme yhdessä Projektiyhdistyksen SIG 9 ryhmän ja IACCM:n kansallisen osaston kanssa. Opiskelijoiden palaute workshopista ja opintokokonaisuudesta oli erittäin myönteinen ja se herätti muutaman opiskelijan suuntaamaan oman kehittämishankkeensa sopimustaitojen, sopimushallinnan ja liiketoiminnan aihepiireihin. Kaiken kaikkiaan saimme ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoille varsin monipuolisen opintotarjonnan yhdessä verkostomme jäsenten kanssa.

Syksyn 2007 kokemuksia hyödyntäen ydintyöryhmän jäsenillä oli intoa lähteä luomaan aivan uutta opintojaksoa englannin kielisen liiketalouden tutkinnon koulutusohjelmaan. Contract Management –teeman ympärillä järjestimme vierailevien luennoitsijoiden erityisosaamista hyödyntäen luentosarjan, jossa ydintyöryhmämme jäsenet olivat luennoimassa keskimäärin 3 h kukin. Teemoina oli ennakoiva oikeudellinen ajattelu, palvelusopimukset, riskienhallinta, sopimustenhallinta ja sopimusten tekemistä edesauttavien mallien hyödyntäminen (Lambert agreements sopimusmallit). Contract management -opintokokonaisuus osoitti, miten erilainen sisältö juridiikan opetukseen saadaan, kun lähestymistapa muutetaan perinteisen lainkäyttö -lähestymistavan sijasta johtamisen näkökulmaksi.

Ammattikorkeakoulun työelämälähtöisyys edellyttää opetukselta käytännön ongelmatilanteiden pohjalta lähtevää tiedon konstruointia ja kriittistä arviointia sekä opiskelijoiden yhteistyö- ja sosiaalisten taitojen kehittämistä (Korhonen 2001). Juridiikan ja liiketaloudellisen osaamisen yhdistämiseksi ammattikorkeakoulujen opetustarjonnassa on vielä paljon parannettavaa, jotta nämä kaksi aluetta eivät jää toisistaan täysin irrallisiksi saarekkeiksi.

5. Haasteita opetuksen kehittämiseen

Verkostoyhteistyö toisaalta liike-elämän ja toisaalta tutkimusmaailman välillä on avannut havaitsemaan, miten paikalleen jähmettyneitä opetussuunnitelmia olisi tarve perusteellisesti tuulettaa. Vaikka tutkimustuloksilla voidaan perustellla muutosten tarve, on muutosvastarintaa aina olemassa. Ammattikorkeakoulun johto korostaa, että t&k -työ on tuotava opetussuunnitelmiin ja opiskelijat saatava toimintaan mukaan. Kun uusia ideoita pyritään käytännössä tuomaan opetussuunnitelmien tasolle, osoittautuu se yllättävän vaikeaksi. Niin kauan kuin t&k -työ ei ole opettajien velvollisuus, ei t&k -työn kautta saatuja ideoita saada tehokkaasti vietyä opetussuunnitelmiin. Tämä johtaa siihen, että työelämä ei saa tarvittavaa osaamista eikä ammattikorkeakoulu voi olla paikkakuntansa edistyksen veturi.

6. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta

Ammattikorkeakoulujen pitäisi olla sekä alueellisia että yhteiskunnallisia vaikuttajia – näin todetaan ammattikorkeakoulumme visiossa. Ennakoiva oikeudellinen ajattelu on saanut ”tuulta alleen” kansainvälisellä lainsäädäntörintamalla. Euroopan Unionin Talous- ja sosiaalikomiteassa, Yhteismarkkinat, tuotanto ja kulutus erityisjaostossa, on valmisteilla lausunto: “The proactive law approach: a further step towards better regulation at EU level” (EESC INT/415 The Proactive Law Approach). Valmistelusta vastaa raportööri Mr. Jorge Pegado Liz, ja asiantuntijana toimii Helena Haapio. Lausunnon tavoitteena on saada EU:n komissio, neuvosto ja parlamentti soveltamaan toiminnassaan ennakoivan oikeuden periaatteita ja luomaan niiden avulla sekä yrittäjille että kuluttajille myönteinen oikeudellinen toimintaympäristö. Lausunnon sisällöstä sekä siitä, miten ennakoiva oikeudellinen ajattelu voi ohjata lainsäätäjän työskentelyä ja edistää parempaa sääntelyä yhteiskunnassa, on luettavissa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen loppuvuodesta julkaistavassa konferenssijulkaisussa artikkelista ”The Proactive Law Approach: a Further Step towards Better Regulation” (Sorsa 2008b).

7. Miten tästä eteenpäin?

ProActive ThinkTank -verkosto on kasvanut vuodessa muutamasta kymmenestä henkilöstä 250:een. Asiantuntijafoorumin virtuaalinen ”kotipesä” on verkossa osoitteessa www.proactivethinktank.com sekä IACCM:n sivulla http://www.iaccm.com/proactive/. Näistä osoitteista löytyy tarkempaa tietoa asiantuntijafoorumista ja tapahtumista.

Ydintyöryhmän tavoitteena on laajentaa tutkimustoimintaa ennakoivan sopimisen ja ennakoivan oikeuden rintamalla sekä tuottaa opetusmateriaalia ja opintokokonaisuuksia. Tavoitteenamme on aikaansaada eurooppalaisiin eri korkeakouluihin opetustarjontaa ennakoivan oikeuden ja sopimisen alalta. Alkuvaiheen pienet askeleet ovat johtuneet rahoituksen puutteesta. Hyvien asioiden eteenpäin vieminen tarvitsee taloudellista panostusta ja rahoituksen hankkiminen on väistämättä jatkuva kivi kengässä. Asiantuntijafoorumin jäsenmäärän kasvu ja monipuolisuus antaa kuitenkin mahdollisuuksia löytää sopivia kokoonpanoja ja keinoja näiden haasteiden voittamiseksi eikä ydintyöryhmän usko asiaansa ole hiipunut. Toiminnan hedelmät näkyvät julkaisuina, sähköisenä uutiskirjeenä, konferenssiesiintymisinä ja toivon mukaan yhä enemmän myös liiketalouden opetustarjonnassa sekä ammattikorkeakouluissa että tiedekorkeakouluissa. Parasta toiminnassa on ollut se, että asiastaan innostuneet asiantuntijat ovat antaneet aikaansa ja osaamistaan opetuksen kehittämiseen ja vuoropuhelu tieteen ja käytännön välillä on hedelmällistä, jatkuvaa ja toimivaa. Tämän tyyppinen toiminta ei saisi tyrehtyä hallinnollisiin esteisiin.

Lähteet:

1. Brown, Trevor & Potoski, Matt & Van Slyke, David, Managing the Tools of Government: Contracting and Contract Management in the New Millenium. Konferenssipaperi, National Public Management Research Conference, University of Southern California, Los Angeles, 2005.

2. BSR: Business for Social Responsibility, (2006). New Skills for New Challenges: Does the MBA Prepare Business Leaders for Today’s Complex Operating Environments? www.bsr.org

3. Cambell, Elise & Reuer, Jeffrey J., (2001). International Alliance Negotiations: Legal Issues for General Managers, Business Horizons, January-February 2001 s. 19-26.

4. Haapio, Helena, (2000). Sopimukset, sopimustoiminta ja juristin muuttuvat tehtävät kansainvälisessä kaupassa, Anne Kumpula ja Antti Aine (toim.), Kansainvälisestä kaupasta. Juhlajulkaisu Tuula Ämmälä.

5. Haapio, Helena & Lintumaa, Sari & Järvinen, Marjaana & af Hällström, Esbjörn & Taivalmaa, Päivi & Lehto, Jukka & Nystén-Haarala, Soili & Salmi-Tolonen, Tarja & Koivu, Susan & Leskinen, Jukka 2005. Yritysten sopimus – ja vastuuketjut. Sopimusten hallinta käytännössä. Tietosanoma Oy, Pieksämäki 2005.

6. Haapio, Helena, An ounce of prevention… - Proactive legal care for corporate contracting success. Tidskrift utgiven av Juridiska Föreningen i Finland (JFT) 1/2007 s. 39-68.

7. Haapio, Helena (toim.), 2008. A Proactive Approach to Contracting and Law. Turku University of Applied Sciences & IACCM, Turku 2008.

8. Korhonen, Maritta, 2001. Ammattikorkeakoulu – työ ja oppiminen yhteistyössä.

9. Jaakkola, Tapio & Sorsa, Kaisa 2005. Liiketoiminnan sopimukset - Sopimusriskien hallinta liike- ja kuluttajasopimuksissa, Edita 2005.

10. DiMatteo, Larry A. and Anenson, T.Leigh (2007). Teaching Law and Theory through Context: Contract Clauses in Legal Studies Education. Journal of Legal Studies Education, Volume 24. Issue 1, 19-57, Winter/Spring.

11. Lampe, Marc (2006). A New Paradigm for the Teaching of Business Law and Legal Environment Classes. Journal of Legal Studies Education, Volume 23, Number 1.

12. Rudanko, Matti (2004). Yritysjuridiikka – kauppaoikeutta vai liiketaloutta? Lakimies 7-8/2004 s. 1225-1243.

13. Pohjonen Soile (toim.), 2005. "Ex ante - Ennakoiva oikeus", Talentum 2005.

14. Pohjonen Soile (toim.), 2002. Ennakoiva sopiminen – liiketoimien suunnittelu, toteuttaminen ja riskien hallinta, WSOY 2002.

15. Siedel, George, 2000. Six Forces and the Legal Environment of Business: The Relative Value of Business Law among Business School Core Courses. American Business Law Journal, Volume 37/4, 717-742.

16. Sorsa, Kaisa, 2005. Lainsäädännön proaktiivisuus. Uusia eväitä EU:n sopimusoikeuden yhtenäistämiskeskusteluun?, 203-225, teoksessa "Ex ante - Ennakoiva oikeus" Soile Pohjonen (toim.), Talentum 2005.

17. Sorsa, Kaisa (2008a): Responsible Business; Integrating the Legal Environment to Company Strategy by Proactive Approach, Proceedings of the IACCM International Academic Symposiums on Contract & Commercial Management held at The Savoy Hotel, London, UK on November 9th, 2007 and at the Radisson Fort McDowell, Arizona, USA on April 7th, 2008.

18. Sorsa, Kaisa (2008b): The Proactive Law Approach: a Further Step towards Better Regulation. Julkaisussa: “International Conference of Legislative Studies. Changing forms of legal and non-legal institutions and new challenges for the legislator”, 25-26.8.2008. Ilmestyy loppuvuodesta 2008 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisusarjassa.

19. Tolonen, Juha (2007). Oikeus, talous ja yhteiskunta: kaksi oikeustieteen mallia. Lakimies 2/2007, 259-264.

20. Van De Luytgaarden, Eric, (2008). Legal Training, Paralegals and Practising Preventive/Proactive Law in the Netherlands. About Mystification, Hierarchy and Group Invitation of Jurists s. 213- 226, teoksessa Helena Haapio (toim.), A Proactive Approach to Contracting and Law. Turku University of Applied Sciences & IACCM, Turku 2008.