Kansainvälisen verkoston luomisen salat – uutena apuna sosiaalinen media

Cai Melakoski

TAMKin kuvataiteen ja viestinnän koulutusohjelmat järjestivät toukokuussa 2008 Tampere Art Factory -festivaalin (TAF). Tavoitteeksi asetettiin kymmenen kansainvälisen vieraan saaminen paikalle. Kutsuun vastasi 50 vierasta, ja TAF muodostui yllättäen kulttuurialan opettajien ja opiskelijoiden sekä audiovisuaalisen alan yritysten kansainväliseksi suurtapahtumaksi.

Menestys johti pohdintoihin siitä, mitä asioita olemme tehneet oikein, kun toimipaikastamme Finlaysonilla on tullut keskeinen kansainvälinen kohtaamispaikka. Tämän artikkelin myötä toivon voivamme jakaa kokemuksiamme muiden ammattikorkeakoulujen ja koulutusalojen kanssa. (Kuva 1)

Kansainvälisen toimintamme menestyksen avaimia näyttävät olevan pitkäjänteisyys ja monipuolisuus. Opiskelija- ja henkilöstövaihto ovat hyvä perusta, mutta menestys vaatii lisäksi konferensseihin ja muihin tapahtumiin osallistumista ja niiden järjestämistä. Erityisen tärkeältä tuntuu kansainvälisen toiminnan ulottaminen koulutusalan kansainvälisiin verkostoihin ja tapahtumiin, joihin yritykset ja alan muut toimijat osallistuvat. Vasta tämä tuo syvällisemmän sisällön ja motivaation toimintaan.

Huolehdi hyvistä partnerikouluista

TAMKissa on pienehkö, mutta erinomaisen osaava, motivoitunut ja ketterä kansainvälinen toimisto, jonka jäsenet luovat ihanteelliset puitteet kv-toiminnan järjestämiselle. Olisi kuitenkin virhe jättää partnerisuhteet tyystin tuolle dream teamille, sillä oman koulutusalan substanssiosaaminen on toimivien suhteiden liima, jota kv-toimistojen keskinäisessä kanssakäymisessä ei ole riittävästi. Siten on tärkeää, että mahdollisimman moni opettaja on aktiivisesti mukana, luomassa ja ylläpitämässä suhteita kunkin partnerikoulun opettajiin.

Yhteistyömme brittiläisen Salfordin yliopiston kanssa on hyvä esimerkki: Suhteet luotiin 1994, ja sen jälkeen moni opettaja on ollut kanssakäymisessä keskenään. Vähitellen yhteistyö on laajentunut opiskelija- ja opettajavaihdosta yhteisiin elokuvatuotantoprojekteihin. Mukana yhteistyössä on myös salfordilaisia av-yrityksiä. Nyt meillä on jo yhteisen maisteriohjelman, MA in Screenwriting, toinen toteutus käynnissä. Voimme siten tarjota maisterikoulutusta ilman suomalaisia kommervenkkejä, koska Salfordin yliopisto kirjoittaa todistukset.

Monipuoliset suhteet voivat lähteä myös hankevetoisesti. FH Joanneumin (Itävalta) tutkija oli Tampereella konferenssissa vuosituhannen vaiheessa. Hän oli kuullut meistä hyvää, otti yhteyttä, ja hänelle järjestyi tapaaminen siitä huolimatta, että oli juhannuksen jälkeinen viikko. Lähdimme mukaan EU-hankkeeseen, ja rinnalle syntyi vaihtoa ja muuta yhteistyötä, jossa jälleen sekä kv-toimistojen että opettajien välittömän mutkattomalla yhteistyöllä on suuri rooli.

Osallistu tapahtumiin ja järjestä niitä itse

Oman alan konferensseja ja muita kansainvälisiä tapahtumia on määrättömästi. Kannattaa nähdä hieman vaivaa tärkeimpien tapahtumien identifioimiseksi ja lähettää niihin edustajat. Osanottajaluettelot tulee lukea huolellisesti, ja tehdä suunnitelma ihmisistä, joiden kanssa pitää päästä puheisiin.

Laukussa pitää aina olla sopivia puheenaiheita. Kun olen itse media-alalta, pääsen hyvin juttuun ihmisten kanssa ottamalla esiin vaikka MindTrekin tai Tampereen elokuvajuhlien esitteen, tai esittelemällä erinomaista suomalaista digibusiness.eu-verkkopalvelua.

Kansainvälisiä tapahtumia ei järjestetä vain ulkomailla, kustannussyistä kannattaa panostaa erityisesti Suomessa järjestettäviin kansainvälisiin oman alan tapahtumiin. Niitä kannattaa myös hyödyntää opettajavaihdon stimuloimisessa: Moni opettajavaihto on meillä toteutunut sen ansiosta, että vierailevalla opettajalla on vaihdon yhteydessä ollut mahdollisuus osallistua MindTrek-konferenssiin tai Tampereen kansainvälisille elokuvajuhlille.

Koulutusohjelmilla ei useinkaan ole resursseja järjestää suuria kansainvälisiä tapahtumia. Siksi järjestämme MindTrek-konferenssin yhteistyössä muiden korkeakoulujen, yritysten ja muiden alan toimijoiden kanssa. Tämä on erinomainen järjestely myös sekä kotimaisten että kansainvälisten työelämäyhteyksien kannalta.

Omin voimin kannattaa järjestää pienehköjä konferensseja ja työpajoja, joiden osanottajamäärä on 20 – 60. Järjestelyvastuita saa helposti tarjoutumalla isännäksi kansainvälisten hankkeiden yhteydessä. EU:n rahoittaman ACTeN-hankkeen yhteydessä saimme vastata kolmen EUROPRIX Scholars Network Conferencen toteuttamisesta, hanketyöpajoja olemme järjestäneet EU:n MEDIA-ohjelman rahoittamien VocINet- ja X-Melina-hankkeiden yhteydessä. Kutsuimme paikalle aina myös yhteistyöyritystemme edustajia. Kaikki tapahtumat johtivat myös uusiin pysyviin partnerisuhteisiin ja uusiin hankekutsuihin.

Ole kansainvälisten järjestöjen ja verkostojen aktiivi

Suurin osa kansainvälisten järjestöjen ja verkostojen jäsenistä osallistuu toimintaan sangen passiivisesti, sen vuoksi kaikkien tunteman aktiivin jäsenkoulun tai yksilön maineen saa usein hyvin pienin ponnistuksin.

Meillä viestinnän koulutusohjelma kuuluu elokuva- ja televisiokoulujen CILECTiin, kuvataiteen koulutusohjelma taidekoulujen ELIAan. Järjestöjen konferensseissa pääsee hyviin tuloksiin, jos ei vain odota, että muut tulevat luokse tai keskity seurusteluun suomalaisten osanottajien kanssa. (Tosin usein kansainvälisten tapahtumien tärkeimpiä tuloksia on verkostoituminen myös suomalaisten kanssa.)

Lisäksi olemme aktiivisesti mukana mm. EUROPRIX multimedia -verkostossa ja World Summit Awardissa. Näiden verkostojen osanottajat ovat etupäässä tuottajia ja digimediayritysten edustajia. EUROPRIX-verkostolla on lisäksi opettajien Academic Network, jonka kokouksiin ja muuhun toimintaan osallistuu viitisenkymmentä vuorovaikutteisen median opettajaa 25 maasta.

Näkyminen järjestöjen kokouksissa ja toiminta verkostoissa on johtanut uusien partnerisuhteiden lisäksi kutsuihin puhujaksi ja asiantuntijatehtäviin, mikä puolestaan aina johtaa uusiin avauksiin kansainvälisessä toiminnassa. Hyvänä esimerkkinä on TAMKin yhtäjaksoinen edustus EUROPRIX-tuomaristossa vuodesta 1999 alkaen. Samaa kunniaa ei ole suotu yhdellekään muulle korkeakoululle tai yritykselle.

Verkostot toimivat joka suuntaan

Osallistuminen oman alan toimivaan kansainväliseen verkostoon on tehokkaampaa kuin partneriehdokkaiden arpominen ja suhteiden rakentaminen yksittäin. Verkostojen toiminnassa tutustuu useiden korkeakoulujen edustajiin ja saa ensikäden tietoa opetuksen sisällöstä ja esimerkiksi t&k -toiminnan painopisteistä. Meillä on myös hyvät kokemukset omien partnereiden kutsumisesta mukaan verkostojen toimintaan. Tapaamme nyt esimerkiksi Vilnius College of Construction and Designin, unkarilaisen Kodolányi János Universityn ja Dublin Institute of Art, Design and Technologyn opettajia myös Academic Networkin toiminnassa. Ja toisin päin, esimerkiksi brittiläisen Hull School of Art & Designin ja hollantilaisen Utrecht School of the Artsin opettajiin olemme tutustuneet Academic Networkissa, ja heidän kanssaan on aktiivista yhteistyötä myös verkoston ulkopuolella. Kummankin korkeakoulun edustajat mm. osallistuivat Tampere Art Factoryyn. (Kuva 2)

Academic Networkin konferensseissa meillä on ollut ilo työskennellä myös monien suomalaisten ammattikorkeakoulujen, kuten Oulun, Mikkelin, Haaga-Helian ja Lahden, kollegojen kanssa.

Tee alueellista yhteistyötä myös kansainvälisessä toiminnassa

Monilla oman paikkakunnan toimijoilla on kansainvälistä yhteistyötä. Kansainvälisille vieraille riittää esittelemistä omassa toiminnassa, mutta muu ohjelma usein rajoittuu paikallisten nähtävyyksien esittelyyn, ja vierailun ammatillinen sisältö jää ohueksi.

Monille delegaatioille tutustuminen oman alan ammattikorkeakoulutuksen opetukseen ja t&k -toimintaan on sangen antoisaa. Siksi tätä mahdollisuutta kannattaa aktiivisesti tarjota alueellisille yhteistyökumppaneille. Ainakin TAMKin viestinnän koulutusohjelma on saanut uusia partnereita paikallisten yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden vieraiden käyntien jälkihoidon seurauksena.

Muista jälkihoito, hyödynnä verkkoyhteisöjä

Kansainvälisistä tapahtumista usein lähdetään luvaten lähettää sähköpostia uusille tuttaville, ja taskussa iso pino käyntikortteja. Sähköpostit jäävät useimmiten lähettämättä, ja käyntikortit lentävät kierrätyspaperin joukkoon seuraavan siivouksen yhteydessä.

Kenelläkään ei ole aikaa ja voimia pitää aktiivisesti yhteyttä jokaiseen, jonka satunnaisesti tapaa kansainvälisillä kentillä. Mutta luvatut sähköpostit ja valokuvat pitää lähettää, ja päättää keihin uusiin tuttavuuksiin aikoo pitää läheisempää yhteyttä.

Kymmenien, jopa satojen henkilökohtaisten yhteyksien ylläpitäminen kysyy kohtuuttomasti aikaa. Itselleni ilmainen, alun perin bisnesmiehille ja rekrytoijille kehitetty LinkedIn-palvelu on osoittautunut korvaamattomaksi. Kun tapaan henkilön, jonka kanssa arvelen haluavani tehdä yhteistyötä jatkossakin, kutsun hänet linkikseni LinkedIniin. Vuosien varrella minulle on kasvanut yli 600 linkin tietokanta, ja kymmenet ihmiset, joiden yhteystiedot olisivat vanhentuneet tai jotka pahimmassa tapauksessa olisin unohtanut, ovat tarpeen tullen tavoitettavissa. LinkedInin käyttäjät päivittävät muuttuneet työsuhteensa ja yhteystietonsa LinkedIn-profiiliinsa, vaikka eivät niitä kaikille tuttavuuksilleen aina tule lähettäneeksi.

Kun etsin partneriehdokkaita hankkeisiin tai kutsun ihmisiä tapahtumiin, on vaikea palauttaa mieleen, ketkä kulloinkin tulisivat kysymykseen, mutta LinkedInistä oikeat ihmiset löytyvät nopeasti ja vaivattomasti. Olen myös integroinut LinkedInin osoitemuistiooni, säästän paljon aikaa ja vaivaa, kun yhteystiedot päivittyvät automaattisesti.

Minulla on myös käyttäjätili Xingissä, sillä saksalaisella kielialueella se on käytetyin yhteisöpalvelu. Vuoden kuluessa myös Facebookin suosio on kasvanut, ja moni yhteistyökumppani luo linkin mieluiten sen kautta.

Facebook on osoittanut hyödyllisyytensä myös monella muulla tapaa kansainvälisessä toiminnassa. Kansainvälisessä tapahtumassa annettu lupaus tilaisuudesta otettujen valokuvien jakamisesta käy ennennäkemättömän näppärästi Facebookin avulla, myös niille, jotka eivät Facebookiin kuulu. MindTrek-tilaisuuksien ja -kilpailun kansainvälisessä markkinoinnissa Facebook on ylivertainen: Jos lähetän kutsun 50 kontaktilleni, ainakin osa heistä lähettää kutsun edelleen ystävilleen, ja parissa päivässä kutsu on tavoittanut satoja ihmisiä, joihin ei perinteisin menetelmin olisi saatu yhteyttä.

TAMKissa käynnistyy ensi vuonna uusi kansainvälinen Median koulutusohjelma. Sen globaalissa markkinoinnissa Facebookilla on englanninkielisen blogimme ohella avainasema.

TAFfin kansainvälisen suosion salaisuus

Artikkeli lähti liikkeelle Tampere Art Factory -festivaalin kansainvälisen suosion mysteeristä: Miten tavoite toteutui viisinkertaisesti?

Selittäviä tekijöitä on muutama, eikä niihin totisesti sisälly mystiikkaa. Pitkäjänteinen ja järjestelmällinen puurtaminen on yksi syy. Edellä kuvattujen toimintatapojen seurauksena eri puolilla oli korkeakouluja ja muita yhteisöjä, joissa kutsuun TAMKiin suhtauduttiin positiivisesti.

Kaksi kikkaa osoittautui hyödyllisiksi: virallisten, kv-toimistoihin lähetettyjen kutsujen lisäksi kutsut lähetettiin tutuille opettajille. Lisäksi järjestimme festivaalia edeltävinä päivinä kansainvälisen viikon opetuksessa. Useimmat partnerikoulujen opettajat suorittivat vierailun Erasmus-opettajanvaihtona; tämä auttoi matkabudjetin tekemisessä.

Lopulta toteutui lumipalloefekti: kun partnerit kuulivat, että paljon kv-vieraita on tulossa, he huomasivat, että TAFfista on muodostumassa merkittävä alan verkostoitumistapahtuma, ja lähtivät mukaan. Lopulta myös muut kuin korkeakoulukumppanit innostuivat, ja menestys toteutui. (Kuva 3)

Osanottajien palaute oli ylitsevuotavan myönteistä, ja partnerimme ovat nyt monin tavoin verkostoituneet keskenään. Ensi toukokuun TAFfin kansainvälisten järjestelyjen suurimmaksi ongelmaksi muodostunee se, miten voimme elegantisti rajoittaa osanottajien määrää. Kyselyjä uusilta kiinnostuneilta tulee viikoittain.

Mistä tarvittavat resurssit?

Keskusteluissa muiden ammattikorkeakoulujen opettajien kanssa esiin nousee kyllä halu aktivoida kansainvälistä toimintaa, mutta ajan ja rahan puutetta pidetään esteenä.

Kansainvälinen toiminta ei kuitenkaan ole välttämättä kallista, eikä se ollenkaan aina edellytä matkustamista. Kuten edellä on osoitettu, voi omassa kotikaupungissa harjoittaa laajaa kansainvälistä toimintaa.

EU-rahoituksella voi hoitaa monta asiaa, varsinkin nyt kun EU tukee myös henkilöstövaihtoa yritysten kanssa uudistuneessa Erasmus-ohjelmassa. Tämä yritysvaihtotuki kattoi suuren osan neljän TAFfin vieraan matka- ja majoituskuluista.

Ammattikorkeakoulun ja koulutusohjelmien omaa resurssointia toki tarvitaan, kv-toimiston lisäksi. Viestinnän koulutusohjelma on varannut yhdelle opettajalle 100 tuntia kansainväliseen toimintaan. Se riittää mainiosti vierailijoiden vastaanottamiseen, mielekkäiden henkilöstövaihtojen kehittämiseen ja moneen muuhun. Useimmat opettajat ovat kuitenkin tavalla tai toisella kansainvälisessä toiminnassa mukana, vaikka sitä ei työsuunnitelmassa mainitakaan. Kansainvälinen toiminta vain ymmärretään osaksi jokapäiväistä työtä. Olennainen ehto menestykselliselle kansainväliselle toiminnalle on ammattikorkeakoulun johdon sitoutuminen ja tuki. Uskoakseni kaikkien ammattikorkeakoulujen strategiassa nostetaan kansainvälisyys keskeiseksi strategiseksi kysymykseksi. Ainakin TAMKissa johto toteuttaa tätä hienoa tavoitetta myös käytännössä. Hyvin valmistellut ja perustellut kansainväliset toiminnot saavat myös resurssit.

Aina on kehitettävä ja opittava

Tulosmittareiden valossa kuvataiteen ja viestinnän koulutusohjelmien kansainvälinen toiminta täyttää kriteerit, opiskelija- ja lyhyitä henkilöstövaihtoja on yli tavoitteiden. Pitkien henkilöstövaihtojen määrä ei ole ollut riittävä, mutta tämäkin asia näyttää tänä vuonna korjaantuvan.

Vaihdon lisäksi kv-yhteistyötä on ollut hyvin hankkeissa ja muussa toiminnassa. Sen sijaan koulutukseen liittyvä ja t&k -toimintaan liittyvä kansainvälinen toiminta nivoutuvat yhteen vielä sattumanvaraisesti. Tämän asiantilan korjaaminen onkin lähivuosien suuri haaste, jota ei voi korjata yksin, vaan vaatii myös yhteistyösuhteiden keskeisten partnerien kanssa nostamista uudelle tasolle.

Toinen kehittämisen alue on verkkoviestintä. TAMKilla on erinomaiset, talvella uudistuneet verkkosivut www.tamk.fi, jotka antavat kaikki oleelliset perustiedot myös kuvataiteen ja viestinnän koulutusohjelmista englanniksi. Mutta hyvätkään verkkosivut eivät riitä kertomaan elämästä ja arjesta, ne ovat liian staattiset. Tätä ongelmaa olemme pyrkineet lievittämään koulutusohjelmien yhteisillä englanninkielisillä verkkosivuilla, julkaisemalla siellä uutisia ja linkkejä opiskelijatöihin. Sivujen päivittämiseen ei kuitenkaan ole riittänyt puhtia.

Sen sijaan olemme saaneet erinomaisia kokemuksia koulutusohjelmien yhteisen blogin julkaisemisesta. Blogi http://tamk-ttvo.blogspot.com käynnistettiin alun perin helmikuussa palvelemaan yhteishaun kampanjaa, mutta se osoittautui niin menestykselliseksi että sen julkaiseminen jatkuu vuoden ympäri. Blogikirjoitusten laatimis- ja julkaisukynnys on merkittävästi alhaisempi kuin virallisten verkkosivujen sisällön lisääminen. Nyt blogi lisää lihaa ja verta, hikeä ja onnistumisen iloa verkkosivujen antamaan perusinformaatioon.

Tästä rohkaistuneena käynnistimme uuden, englanninkielisen blogin http://tamk-artmedia.blogspot.com. Se palvelee opiskelijarekrytointia uuteen englanninkieliseen koulutusohjelmaan, kertoo partnereillemme kuulumisistamme, mutta antaa myös elävän kuvan toiminnastamme niille kansainvälisille korkeakouluille ja muille toimijoille, jotka harkitsevat ryhtymistä kanssamme yhteistyöhön.

WEB 2.0 teknologioita hyödyntävät sosiaalisen median työkalut, blogit ja verkkoyhteisöt kuten LinkedIn ja Facebook, ovat uusia, käytännössä maksuttomia työkaluja myös kansainvälisen toiminnan kehittämiseen. Uutta opeteltavaa riittää, huokaisee moni, mutta me korkeakouluväki toki tiedämme, että opiskelu kannattaa aina.