Kansainvälinen t&k -hanke alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittämisessä

Kaj Kostiander ja Jukka Kujala

EU:n 6. puiteohjelmahanke tapausesimerkkinä

Kansainvälisyys asettaa hankkeelle aina enemmän haasteita kuin toimiminen kansallisella tasolla. Kieli- ja kulttuurierot, etäisyydet, erilaiset työskentelytavat ja työkulttuurit jne. vaikeuttavat yhteistyötä. Kansainvälisyydestä on kuitenkin hankkeissa myös hyötyjä, ja usein hyödyt ovat suuremmat kuin kansainvälisen ulottuvuuden hankkeelle aiheuttamat haasteet. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu koordinoi kansainvälisen Euroopan Unionin 6. puiteohjelmasta rahoitetun TeRIS-hankkeen, jota esimerkkinä käyttäen tässä artikkelissa selvitetään, millä tavoin kansainvälisellä hankkeella voidaan saavuttaa alueellista hyötyä, sekä millaisia haasteita kansainvälinen hanke asettaa ja millä tavoin niihin voidaan vastata.

TeRIS - Template for Regional Innovation System as a Tool for Evening out the Regional R&D Investment Disparities - oli kolmen eurooppalaisen alueen, Suomen Lapin, Italian Trentinon ja Kreikan Länsi-Makedonian vuosina 2006-2007 toteuttama 6. puiteohjelmahanke, jossa kehitettiin toimivaa alueellisen innovaatiojärjestelmän mallia tukemaan alueiden kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden kehittymistä vastaamaan 2000-luvun kovenevia vaatimuksia.

Hankkeen lähtökohtana oli tarve vaikuttaa t&k -varojen käytön alueelliseen epätasajakoon. EU:ssa on edelleen merkittäviä eroja valtioiden sisäisessä t&k -investointien jakautumisessa, mikä vaikeuttaa merkittävästi Lissabonin strategian toteuttamista. Esimerkiksi Suomi kokonaisuutena saavutti EU:n asettaman Barcelonan tavoitteen sijoittaa 3% bruttokansantuotteesta tutkimus ja kehitystyöhön jo vuonna 2002, mutta Lapin luvut ovat edelleen kaukana tavoitteesta (koko maa 3,51%, Lappi 1,1%).TeRIS-hankkeessa koottiin tietoa ja kehitettiin keinoja, joiden avulla kansallisten t&k -investointien alueellista jakoa voidaan tasata myös tulevaisuudessa.

TeRIS-hankkeessa kartoitettiin osallistuvien alueiden alueellisten innovaatiojärjestelmien pullonkauloja ja menestystekijöitä, joiden pohjalta luotiin malli paremmin toimivalle innovaatiojärjestelmälle. TeRIS-hanketoimijat laativat lisäksi esityksiä alueellisen, kansallisen ja EU-tason toimintalinjojen ja ohjelmien suunnittelijoille, jotta nämä osaisivat suunnitella alueiden ja yritysten tarpeisiin paremmin sopivia ohjelmia ja toimintalinjoja.

Yksi tärkeimmistä osa-alueista TeRIS-hankkeessa oli pk-yritysten aktivoiminen t&k -toimintaan. Yritysten kuuluminen toimivaan alueelliseen innovaatiojärjestelmään ja osallistuminen sen prosesseihin kasvattaa alueiden osaamispohjaa kaikilla tasoilla, mikä puolestaan parantaa yritysten ja alueiden kykyä kehittää omia toimintojaan ja prosessejaan. Hankkeen päämääränä oli, että tulevaisuudessa osallistuja-alueille suunnatun t&k -rahoituksen määrä kasvaa ja sitä osataan käyttää huomattavasti tehokkaammin hyödyksi. Tähän tarkoitukseen TeRIS tarjosi konkreettista neuvontaa ja ohjausta hankkeistamiseen, rahoituksen hakuun ja hankehallinnointiin, sekä opasti yrityksiä, mistä ne saavat apua ja tukea myös tulevaisuudessa.

Vaikuttavuus ja kansainvälisyyden merkitys aluekehityksen näkökulmasta

Hankkeen alkuvaiheessa toteutettu Lapin innovaatiojärjestelmän toimijoiden haastattelu vahvisti käsitystä pk-yritysten valmiuksista osallistua t&k -toimintaan vähäisiksi. Tästä näkökulmasta hankkeen tavoite rakentaa alueellisen innovaatiojärjestelmän malli ja vahvistaa sen eri toimijoiden välistä toimintaa oli perusteltua. Samoin kuin se, että hankkeella pyrittiin lisäämään alueen pk-yritysten valmiutta osallistua t&k -toimintaan. Yritysten aktivoimiseksi t&k -toimintaan ja niiden laajemman osallistumisen edistämiseksi innovaatiojärjestelmän toimintoihin järjestettiin hankkeeseen osallistuvilla alueilla yrityksille suunnattuja työpajoja, joissa kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä innovaatiojärjestelmän toiminnasta, haasteista ja kehittämisehdotuksista. Yrittäjät nostivat t&k -toiminnassa seuraavia ongelmia esille: tutkimus- ja kehittämisohjelmien byrokraattisuus ei innosta hakemaan tukea innovaatioille, yhteen kootun tiedon puute koskien rahoitusohjelmia, projektiosaamisen puute ja verkostoitumisen puute.

Ratkaisuksi yrittäjien kohtaamiin ongelmiin esitettiin alueellista yrityspalvelua, jolla vahvistetaan tuote-, tutkimus- ja kehittämisprosessien käynnistämistä ja tukemista yrityksissä osana alueellisen innovaatiojärjestelmän toimintoja. Yrittäjien esittämiin haasteisiin päätettiin tarttua Kemi-Tornio alueella välittömästi ja uuden yrityspalvelun pilotointi kytkettiin osaksi vuoden 2007 Kemi-Tornion aluekeskusohjelmaa. Uusien t&k -yritysaktivaattoreiden tehtäviksi määriteltiin mm. seuraavia toimia: aktivoi ja auttaa yrittäjiä t&k -hankkeen tai toiminnan muun kehittämishankkeen alkuvaiheessa, valmistelee yritysten hankesuunnitelmat pitemmälle ja täsmentää suunnitelmia kulloinkin tarvittavilla esiselvityksillä, ohjaa pk-yritysten verkostoitumista toisten yritysten ja oppilaitosten kanssa sekä edesauttaa konkreettisten yritysyhteyksien syntymistä, kannustaa yrityksiä projektimaiseen hanketoteutukseen, helpottaa ja vauhdittaa pk-yrityksille tarjolla olevan kehittämisrahoituksen hyödyntämistä, sekä pitää yllä mahdollisimman kattavaa ajantasaista tietopankkia tarjolla olevista rahoituskonsepteista ja niiden soveltuvuudesta pk -yritysten erilaisiin tarpeisiin. T&k -yritysaktivaattoritoiminta käynnistyi 1.4.2007 ja vuoden loppuun mennessä 45 yritystä oli jo hyödyntänyt uutta palvelua.

TeRIS-hankkeen aikana tehty pohjatyö paljasti tarpeet ja määritti oikeat asiat, joihin keskittyä pk-yritysten aktivoimisessa t&k -toimintaan. Tämän jälkeen vuoden 2007 aluekeskusohjelma tarjosi hyvän madollisuuden testata yrittäjien itsensä esittämää yrityspalvelua käytännössä usean Kemi-Tornio alueen elinkeinoelämän kehittämiseen vaikuttavan tahon yhteistyönä. Vuoden 2007 erinomaiset tulokset, sekä luottamuksen ja vuorovaikutuksen lisääntyminen elinkeinokehittäjien ja ammattikorkeakoulun välillä johtivat siihen, että Kemi-Tornio alueella syntyi ensimmäinen aito tahdonilmaus rakentaa seudullisesti hoidettuja yrityspalveluja alueelle. Tämän seurauksena alueen toimijat päättivät t&k -yrityspalvelutoiminnan vakiinnuttamiseksi hakea Lapin TE -keskuksen yritysosastolta rahoitusta hankkeelle, jonka tavoitteena on lisätä innovaatiokilpailukykyä ja t&k -toimintaa yrityksissä sekä edistää yritysten kasvua ja tuottavuutta selvittämällä ja tuotteistamalla sellaisia kasvuyritysten tarvitsemia erityispalveluita, joita ei ole tällä hetkellä saatavilla nykyisten Kemi-Tornio alueen yrityskehittäjäorganisaatioiden toimesta. Hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen ja siinä tavoiteltuja yrityspalveluja on kehitetty jo vuoden 2008 alusta alkaen.

Kansainvälisen tutkimus- ja kehittämishankkeen merkitys aluekehittämisen näkökulmasta kulminoituu sen alussa asetettuihin tarkkoihin toimenpiteisiin ja tavoitteellisuuteen. Erityisesti yritysten näkökulmien saaminen yleisestikin aluekehittämiseen ja tässä tapauksessa alueen innovaatiojärjestelmän kehittämiseen on haasteellista. Kansainvälisen t&k -hankkeen toimintakehys asettaa siinä toimiville partnereille suuren motivaation ja halun olla luottamuksen arvoinen hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa. Tästä hyvänä esimerkkinä alueellisesti järjestetyt yrityksille suunnatut työpajat, joihin valittujen yrittäjien osallistuminen pyrittiin varmistamaan loppuun asti. Yrittäjien osallistumista ei jätetty vain yleisesti käytetyn sähköisen tai kirjallisen kutsun varaan, vaan heihin otettiin henkilökohtaisesti yhteyttä ja tilaisuuksista ja heidän merkityksestään hankkeelle keskusteltiin paljon. Ilman näitä henkilökohtaisia yhteydenottoja Kemi-Tornion aluetilaisuuteen ei olisi todennäköisesti saatu niin suurta yrittäjien osallistujalistaa, kuin nyt saatiin ja tätä kautta niitä innovaatiojärjestelmän kehittämisehdotuksia, jotka nyt ovat johtamassa alueella uusien yrityspalvelujen vakiintumiseen.

Kansainvälisyyden haasteet ja hyödyt

Puiteohjelmahankkeet ovat suoraan komission rahoittamia hankkeita, mikä nostaa niiden vaatimustason korkealle. Komission linja on tiukka hankkeen toimintojen, tulosten ja talouden suhteen, mikä asetti myös TeRIS-kumppanuusverkoston riman korkealle. TeRIS valmisteltiin huolella ja toimintasuunnitelmat tehtiin tarkasti. Puiteohjelmien vaatimuksien mukaisesti hankkeen tulokset, toimintatavat ja vastuut määriteltiin yksityiskohtaisesti jo valmisteluvaiheessa. Selkeä työn- ja vastuunjako yhdistettynä komission tiukkaan seurantaan takasi sen, että kaikki kumppanit sitoutuivat suunnitelmiin ja tekivät osuutensa huolella ja ajoissa. Kaiken kaikkiaan siis komission ja kansainvälisyyden hankekumppaneille luoma ulkoinen paine paransi hankkeen laatua ja tulosten vaikuttavuutta myös alueellisesti.

Hankkeissa yleensäkin, mutta erityisesti kansainvälisissä hankkeissa on usein haasteena sovittaa yhteen kumppaneiden erilaiset tarpeet. Toisaalta kansainvälisissä hankkeissa jo pelkästään hankkeen laajuus, mutta myös muiden maiden erialisuus tuo mukanaan laajempaa katsantokantaa, mikä usein ohjaa saman maan tai alueen kumppaneita ymmärtämään alueensa asioita laajemmassa perspektiivissä ja siten auttaa heitä toimimaan paremmin yhteistyössä keskenään. TeRIS-hankkeessa Lapin kumppanit lähentyivät toisiaan aivan uudella tavalla kun yhteisenä tavoitteena oli selviytyä vaativasta kansainvälisestä hankkeesta ja vastata komission sekä muiden maiden asettamiin haasteisiin. Samanlainen kehitys oli havaittavissa myös Länsi-Makedoniassa, missä alueen viranomaiset, aluekehittäjät ja yliopisto ryhtyivät läheiseen ja laajamittaiseen yhteistyöhön, mitä ei aiemmin ollut tapahtunut. Jo pelkästään tästä syystä voidaan olettaa, että TeRIS-hankkeen tulokset eivät olisi olleet lainkaan niin hyvät jos hanke olisi toteutettu kansallisina hankkeina. Tiivistynyt alueellinen yhteistyö ja kovat tavoitteet saivat aikaan merkittävää alueellista vaikuttavuutta.

Pitkät etäisyydet aiheuttavat omat haasteensa kansainväliselle yhteistyölle. Vaativassa puiteohjelmahankkeessa säännöllinen yhteydenpito kumppaneiden välillä on elintärkeää. Sen vuoksi kansainvälisissä hankkeissa on hyvä hyödyntää uusia etätyöskentelyyn tarkoitettuja teknologioita. Pelkkä sähköpostikommunikointi liitetiedostoineen ei toimi riittävällä varmuudella ja tarkkuudella. Verkkopohjainen työskentelyalusta on hyvä työkalu, jolla taataan, että jokaisella on aina hallussaan ajantasaiset materiaalit. Lisäksi säännölliset etäkokoukset ovat elintärkeitä, koska kasvotusten tapaamisia ei voi pelkästään kustannussyistä järjestää riittävän usein. TeRIS-hankkeessa operatiivinen ydinryhmä piti yhteyttä etäkokouksin kahden viikon välein, millä taattiin, että jokainen kumppaniorganisaatio pysyi ajan tasalla tehtävissään ja pidettiin yllä hankekumppaneiden työmotivaatiota. Samalla suunniteltiin tulevia tehtäviä sekä vaihdettiin tietoja ja kokemuksia kumppaneiden välillä. Kaikki oleelliset dokumentit säilytettiin yhteisellä verkkoalustalla, jonne viimeisimmät muutokset päivittyivät jokaisen saataville.

Kansainvälisissä hankkeissa kasvotusten tapaamisten merkitystä ei pidä missään nimessä unohtaa, vaikka käytössä onkin erinomaisia etätyökaluja. TeRIS-hankkeessa sovellettiin aiemmin hyväksi koettua kuuden kuukauden sykliä kun kasvotusten tapahtuvia kokouksia suunniteltiin. Kasvotusten kommunikoinnissa saavutetaan aina parempi kontakti toisiin osapuoliin kuin etäkokouksissa. Myös henkilöt lähenevät toisiaan henkilökohtaisen kontaktin kautta, mikä on hyvin tärkeää toimivan yhteistyön kannalta. Vaikka tiukka asia on hankkeissa aina etusijalla, ei pidä unohtaa sosiaalisten suhteiden merkitystä toimivassa yhteistyössä. Mikäli henkilökemiat saadaan toimimaan kieli- ja kulttuurieroista huolimatta, hankkeen sisäinen yhteistyö ja sen tulokset paranevat huomattavasti. Sen vuoksi onkin tärkeää, että osana tapaamisia huomioidaan myös sosiaalinen ulottuvuus. TeRIS-hankkeen kumppanit eivät pelkästään kokoontuneet yhteen käymään läpi tehtyjä töitä, vaan he myös konkreettisesti työskentelivät yhteisesti hankkeen tulosten eteen. kokouksissa he jalostivat yhdessä aiemmin tehtyjä asioita ja suunnittelivat tulevia tehtäviä. Tällä tavoin työn laatua saatiin parannettua kun kansainvälisen ryhmän kautta saatiin uudenlaisia ideoita ja näkökulmia.

TERIS-hankkeessa saavutettuja alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittämiseen liittyviä tuloksia tullaan hyödyntämään myös syyskuussa 2008 alkavassa RAPIDE-hankkeessa. RAPIDEn tavoitteena on kehittää alueille innovaatiokehityksen ja yrittäjyyden alueellinen toimintasuunnitelma eli otetaan seuraava askel toiminnan suuntaan. Yksi RAPIDEn päätoimenpiteistä on kehittää julkista sektoria innovaatioiden edistämiseksi ja tukea erityisesti pieniä yrityksiä innovaatioiden markkinoille saamiseksi. RAPIDE-hankkeessa kumppanit ovat muita kuin TeRIS-hankkeessa ja rahoituskin tulee eri lähteensä (Interreg IV C), mutta Lapin alueella voimme hyödyntää aikaisemman hankkeen tuloksia suoraan.