Työelämässä tarvitaan tehokasta tiedonhallintaa

Päivi Hollanti

Tiedon ja sen hallinnan merkitys työelämässä on kasvanut verkostoitumisen ja tietoteknisen kehityksen myötä. Työntekijän kyvyllä löytää ja arvioida tietoa sekä käyttää sitä hyväkseen tehokkaasti on yhä suurempi merkitys yrityksen kilpailukykyyn. Tiedonhallinnasta on tullut yrityksen kilpailuvaltti, jolla on suoria vaikutuksia sekä yrityksessä tehtävän työn laatuun että kustannustehokkuuteen.

Tässä teemanumerossa tarkastellaan tiedonhallinnan merkitystä useasta eri näkökulmasta. Sekä Vänni että Happonen etsivät vastausta kysymykseen: Miten yritys voi tehostaa toimintaansa ja synnyttää säästöjä? Omat haasteensa tuo tiedon jakamisen ja luomisen lisääntyvä siirtyminen verkostoihin. Yhtä näistä tilanteista kuvaa Hanna Lahtinen, joka on ollut mukana Uusimaa innovoi –hankkeessa.

Elinikäinen oppiminen ei ole enää pelkkä strategiatason käsite, vaan siitä on tullut normaali toiminta-tapa. Kerran hankittua perusosaamista on pidettävä ajan tasalla ja kehitettävä. Yksi esimerkki tästä on Heikkilän kuvaama täydennyskoulutusinterventio, jonka tavoitteena oli parantaa terveysalan ammattilaisten kykyä hyödyntää tutkimustietoa hoitotyössä.

Jatkuvat toimintaympäristön muutokset tuovat oman haasteensa työelämään. Tietotekniikan kehitys on muuttanut myös sairaan- ja terveydenhoitajien työtä. Kuoppamäen kuvaama esimerkki osoittaa, miten kasvaviin osaamisvaatimuksiin on ammattikorkeakouluissa pyritty vastaamaan.

Yritykset ovat yhä lisääntyvässä määrin ottaneet vastuuta työntekijöidensä osaamisen kehittämisestä. Yrityksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyö yrityksen henkilökunnan koulutuksessa hyödyttää kaikkia osapuolia, kuten Marja Rautajoen esimerkki osoittaa.

Ammattikorkeakoulut ovat ymmärtäneet vastuunsa opiskelijoiden informaatiolukutaidon opetuksessa. Ammattiaineen opettajat ja kirjastot ovat yhdistäneet voimansa taatakseen valmistuville opiskelijoille työelämässä riittävät tiedonhallinnalliset valmiudet. Juha Kämäräinen kuvaa artikkelissaan yhtä onnistunutta yhteistyökokemusta, jossa tiedonhankinta ja –hallinta on saatu kytkettyä osaksi muuta oppimista.

Onnistuneita esimerkkejä kirjaston ja koulutusalan opetusyhteistyöstä löytyy useita, mutta itse informaatiolukutaidon opetus on yhä kehityksensä alussa. Hakala ja Puttonen kuvaavat opetuksen nykytilannetta ammattikorkeakouluissa sekä peräänkuuluttavat siirtymistä tekstikeskeisestä prosessikeskeiseen opetukseen, jolloin mm. työelämän kontekstuaalisuus ja tiedon tilannesidonnaisuus voidaan paremmin huomioida. Vain silloin voidaan opiskelijalle taata sellaiset tiedonhallintavalmiudet, joista on merkittävää hyötyä myös tulevalle työnantajalle.