Yrityksen ja (Virtuaali)ammattikorkeakoulun yhteistyö verkko-opetuksessa


Marja Rautajoki



Virtuaaliammattikorkeakoulujen tuotantorenkaissa on vuosien varrella tuotettu kattavasti eri aloille verkkosisältöjä ja verkkototeutuksia. Tuotantorenkaan ovat muodostaneet eri ammattikorkeakoulujen asiantuntijat, pääosin opettajat. Renkaaseen on usein osallistunut myös työelämäedustajia. Yhteistä kaikille renkaan jäsenille on halu ja innokkuus kehittää verkkototeutuksia tietyn aihealueen teemoihin liittyen. Tuotantorenkaiden paras anti on kuitenkin ollut yhdessä tekeminen ja verkostoyhteistyö, joka parhaimmillaan synnyttää jopa uusia innovaatioita.


Verkkototeutukset voidaan tarjota amk.fi-portaalissa verkko-opetustarjonnassa yli korkea-koulurajojen ja myös yritys- ja muu työelämässä olevat voivat hyödyntää opintoja. Kaikkien Suomen ammattikorkeakoulujen verkko-opetustarjonta esitettynä yhteisessä palvelussa kohderyhmänään kaikki ammattikorkeakouluopinnoista kiinnostuneet henkilöt, mahdollistaa mm. yritysten henkilöstön joustavan osallistumisen ammattikorkeakoulujen koulutukseen.



Millaista yhteistyö voisi olla?


Yhteistyö yritysten kanssa voisi olla vaikkapa jatkossa kuvatun esimerkin kaltaista yhteis-työtä, jossa erään sähköalan yrityksen, ammattikorkeakoulun ja VirtuaaliAMK:n kanssa tuotettiin ja toteutettiin verkko-opintoja yrityksen tarpeisiin. Lisäksi tuotetut toteutukset soveltuvat ammattikorkeakoulujen opiskelijoille ammattiaineopinnoiksi tai täydennyskoulutukseen.


Yritys halusi hyödyntää opettajan vankkaa pedagogista kokemusta ja laaja-alaista sähkö-alan osaamista. Opettaja oli aiemmin mukana VirtuaaliAMK:n tuotantorengastoiminnassa ja tunsi hyvin verkkosisältöjen tuottamisen prosessin sekä VirtuaaliAMK- portaaliympäristön. Yrityksellä oli runsaasti hajanaisia esitysmateriaaleja, jotka haluttiin hyödyntää. Projektia voidaan luonnehtia verkostoprojektiksi, jossa toimijoina ovat yrityk-sen asiantuntijat (ostaja), opettaja ja VirtuaaliAMK.


Yhteistyöprojektissa VirtuaaliAMK tarjosi verkostotoimintaan ”yhden luukun” palvelut ja verkkoaineistojen ja toteutusten tuottamisen vuorovaikutteiset työkalut ja asiantuntemuk-sen. Opinnot sekä yrityksen omille kohderyhmille, että korkeakoulujen opiskelijoille tullaan jatkossa tarjoamaan VirtuaaliAMK:n portaalin sähköisen asiointijärjestelmän kautta. Yritys osallistui aktiivisesti yhteistyöhön. Ennen varsinaista sisältöjen koostamista, yhdessä yrityksen asiantuntijoiden kanssa määriteltiin tavoitteet ja opiskeltavat sisällöt. Lisäksi koulutusaineiston tuottamisen eri vaiheissa yrityksen asiantuntijat kommentoivat syntyviä aineistoja ja sisältöjä.


LIITTEET: Kuva 1. Oppimateriaalista opiskeltavaksi opintokokonaisuudeksi


Yhteistyöprojektissa hyödynnettiin olemassa olevaa materiaalia, jota muokattiin tarkoitukseen sopivaksi. Kuvassa 1 on havainnollistettu prosessia, jossa oppimateriaali ja opiskeltava aineisto syntyvät ja tallentuvat eri järjestelmiin. Sisällöt koostettiin AMK.fi:n eTuotanto-ympäristössä web-sivustoksi. Web-sivuston kuvat ja oppimisaihiot tallennettiin VirtuaaliAMK:n materiaalipankkiin. DIGMA-metatietohakemistoa varten kuvailtiin materiaalipankkiin tallennettavat oppimisaihiot, kuvat ym. elementit. Materiaalipankkiin tallennettiin ne aineistot, jotka haluttiin jakaa ammattikorkeakoulujen vapaaseen käyttöön DIGMA-metatietohakemiston avulla. Yrityksen materiaalipankkiin tallennettiin aineistot, jotka ovat yrityksen omaan käyttöön tarkoitettuja, jopa osin salaisia aineistoja. Yrityksen materiaalipankkiin on rajoitettu pääsy. Opiskeluprosessi toteutettiin Moodle- oppimisalustaan, jossa varsinainen ohjattu opiskelu tapahtui. Moodlea voitiin hyödyntää tilanteessa, jossa koulutukseen osallistuvan ryhmä oli tiedossa.


Yhteistyöprojektissa syntyneet koulutuskokonaisuudet ovat monimuotoista opiskelua, jossa osa opiskelusta tapahtuu lähiopetuksena, osa verkossa ohjattuna opiskeluna. Koulutuskokonaisuus tarjotaan myös portaalissa itseopiskelupakettina. Siinä opiskeluprosessi ja etenemispolut ovat rakentuneet osaksi kokonaisuutta. Itseopiskelupakettia voi hyödyntää kuka tahansa, joka haluaa päivittää omia tietojaan.




Edellä kuvattu työelämäyhteistyöprojekti on saanut hyvää palautetta yritysyhteistyökumppanilta. Yritys sai omille asiakkailleen ja henkilökunnalle pedagogisesti ja sisällöllisesti laadukkaan koulutuspaketin. Yritys maksoi syntyvät sisällöt ja toteutukset. Kustannukset yritykselle olivat jokseenkin pieniä suhteessa saavutettuihin hyötyihin.



Yhteistyön hyödyt


Miksi yritykset tai elinkeinoelämä haluaa VirtuaaliAMK:n ja ammattikorkeakoulujen opettajia yhteistyökumppaneikseen? Yrityksessä tieto ja osaaminen voi olla usein ”pirstaleista” ja verkkopedagoginen osaaminen sekä verkon hyödyntämisen taito saattaa olla vielä vähäistä. Ammattikorkeakoulujen opettajille on vahva pedagoginen osaaminen. Lisäksi opettajilla on laaja osaaminen omasta alastaan. Yrityksessä tiedetään se, mitä osaamista tarvitaan ja yritys on erikoistunut tiettyyn osaamisalueeseen, kun taas ammattikorkeakoulun vahvuus on laaja-alaisuus ja poikkitieteellisyys sekä taito opettaa ja taito kytkeä teoria käytäntöön. Yhteistyö, jossa opettaja toimii sekä pedagogisena asiantuntijana ja verkko-kouluttajana tuo ammattikorkeakoulun opettajalla hyvää näkemystä tarvittavista työelämätaidoista.


VirtuaaliAMK:lla taas on monien vuosien vahva kokemus ja työvälineet verkkototeutusten järjestämisessä. Yritysyhteistyössä ammattikorkeakoulun opettaja tekee verkkosisällöt ja toimii verkko-opettajana toteutettavalla kurssilla. Yritysten edustajat toimivat tavoitteiden määrittelijöinä ja osallistuvat sisällön suunnitteluun. VirtuaaliAMK:n tehtävänä on tarjota ympäristö, jossa toteutukset voidaan tuottaa ja tarjota joustavasti. Opinnot voidaan tarjota yhdestä pisteestä eli amk.fi–portaalista.


Yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja työelämän kanssa toimii win-win -periaateella. Toimiva partneri ja sopimuskäytännöt on oltava. Yhteistyössä tulee kyetä sellaiseen sopimukseen ja yhteistoimintaan, jossa molemmilla osallistuvalla taholla on mahdollisuus hyötyä yhteistyöstä. Yritys hyötyy opettajan ”opettajataidoista” ja taidoista opettaa verkossa ja verkkoa monipuolisesti hyödyntäen sekä opettajan laajasta ja poikkitieteellisestä osaamisesta. Opettaja ja ammattikorkeakoulu hyötyvät yrityksen vahvasta alan osaamisesta ja näkemyksestä, mihin suuntaan koulusta tulee kehittää, jotta ammattikorkeakoulun opetus vastaisi yritysten tarpeita.


Yrityksen (ostajan) ja VirtuaaliAMK:n (myyjän) yhteistyötä voidaan kuvata ns. OEH-analyysillä (ominaisuudet, edut ja hyödyt). Sillä voidaan arvioida yrityksen hyötyjä yhteis-työssä, jossa tuotetaan verkkototeutuksia hyödyntäen ammattikorkeakoulujen osaamista ja VirtuaaliAMK:a.



Ominaisuus

Hyöty

Verkkoa hyödynnetään monipuolisesti

Työelämässä tarvittavat tvt-taidot, työn ohella opiskelu

Osittain ajasta ja paikasta riippumattomuus

Opiskelu voi tapahtua työn ohella opiskellen tai osana työtehtävää (sisältösensitiivinen)

AMK:n opettaja ja tutor ohjaajana verkossa

Opiskelijan motivoituminen, keskeyttäminen vähäistä

Verkkototeutukset monimuotoisia, monimediaisia, pedagogisesti rikkaita

Yksikölliset oppimispolut ja –tyylit

Tuotettu yhteistyössä yrityksen asiantuntijoiden ja amk:n opettajan yhteistyönä

Asiantuntevuus, korkeatasoisuus, kilpailukykyisyys, työelämäläheisyys

Markkinoidaan www.amk.fi -portaalin kautta ainoastaan

Saavutettavuus, löydettävyys, yksi paikka (”luukku”)

Noudattaa laatuohjeistusta

Korkeatasoisuus, toimivuus, käytettävyys, esteettömyys

Laaja-alaisuus, kokonaisuuksien kautta hahmottuminen

Oppiminen syvällisempää


Taulukko 1. VirtuaaliAMK-koulutustuotteen (virtuaaliopinnon) OEH-analyysi



Uudet innovaatiot syntyvät verkostoyhteistyössä


Ammattikorkeakoulujen, VirtuaaliAMK:n ja yritysten verkostoyhteistyössä kokemusperäinen tieto saadaan yhdistymään monella tavalla. Opettajan vahva ”opettamisen taito” ja yrityksen kokemusperäinen tieto käytännön osaamisesta pystytään valjastamaan verkkototeutuksiin. Ståhle ja Grönroos toteavat, että piilevästä tiedosta (tacit) tulee organisaation omaisuutta vain sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (Ståhle & Grönroos, 1999, 91). Kokemusperäisen tiedon hyödyntäminen vaatii yhteistyöhön toimivaa dialogia, rentoutta, aikaa keskustella ja hauduttaa asioita.


Himanen painottaa, että yksittäisen osaajan merkitys on ”historiaa”. Osaajien muodostamat verkostot luovat innovaatioita. Yritysyhteistyössä verkostossa toimivat ammattikorkeakoulun opettajat, muut asiantuntijat ja yritysten asiantuntijat. Historian suurimmat saavutukset ovat yhteisösaavutuksia. Yksittäisen ihmisen soolosuorittaminen ei kanna hedelmää. Yksilöiltä edellytetään kykyä luoda uutta yhdessä ja olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa yhteisön muiden jäsenten kanssa. Yksilö pystyy olemaan parhaimmillaan rikastavan yhteisön avulla. Parhaimmat innovaatiot syntyvät rikastavassa yhteistyössä. (vapaa siteeraus Pekka Himasen luennosta).


Yritysyhteistyössä tehdään kumppanuussopimus, jossa määritellään osapuolten vastuut ja velvollisuudet. Ståhlen ja Grönroosin mukaan kumppanuuden perusta on yksinkertainen:


Yhteistyö edellyttää hyvää luottamusta osapuolten välillä. Yhteistyökumppaneiden on voitava luottaa toisiinsa, että osapuolet hoitavat oman osuutensa kuten on sovittu ja toimivat luottamuksen arvoisesti.


(Grönroos, 2003, 255). Luottamuksen syntyminen on helpompaa, mikäli yritys tuntee entuudestaan ammattikorkeakoulun ja yhteistyöhön sitoutuvan opettajan.



Yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet


Edellä kuvattu yritysyhteistyömalli on osoittautunut hedelmälliseksi molempia osapuolia palvelevaksi toiminnaksi. Yritys saa käyttöönsä verkostoyhteistyönä syntyneet pedagogisesti korkeatasoiset verkkoaineistot. Opetuksen ammattilainen ja sisällön asiantuntija, AMK-opettaja kouluttaa yrityksen kohderyhmät. Opettajan työelämää koskeva tietous ja opetussisällöt päivittyvät työelämää vastaaviksi.


Jos kiinnostuit, yhteyttä Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittämisyksikköön tai suoraan kirjoittajaan.



Lähteet

Grönroos, M. 2003. Mahdollisuuden aika - kohti virtuaalista organisaatiota. Tampere: Transatlanta.


Himanen P. Suomi 2020 – Luova ja rikastava yhteisö, luento Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen Ennakoi ja toimi –koulutusohjelmassa. Tampere 16.2.2006


Ståhle, P.; Grönroos, M. 1999. Knowledge Management: tietopääoma yrityksen kilpailutekijänä. Helsinki: WSOY.


Uusi-Rauva, E.; Haverila, M.; Kouri, I. 1999. Teollisuustalous. Tampere: INFACS.


4/2008