YAMK – työelämän kehittäjä


Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala



Nykyajan alati monimutkaistuva ja muutoksia kokeva työelämä edellyttää jatkuvaa kehittämistä. Kaikki kehittämismahdollisuudet on hyvä osata käyttää työyhteisöjen ja niissä työskentelevien hyödyksi. Yksi tällainen kehittämismahdollisuus liittyy ammattikorkeakoulujen ylempiin tutkintoihin, joissa opinnäytetyö tehdään työelämän kehittämistehtävänä. Kehittäminen voi kohdistua työprosesseihin, toimintatapoihin tai muihin työyhteisön kannalta tärkeisiin kohteisiin.


Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opinnäytetyön tekijä on usein jo alansa kokenut osaaja, joka jatkaa opintojaan ja osaamisensa kehittämistä – yleensä työnsä ohessa. Useimmiten aikuisopiskelijat ovat kiinnostuneita tekemään opinnäytetyönsä osana työtään ja sen kehittämistä. Opiskelija ja työnantajan edustaja tunnistavat kehittämistarpeen ja sopivat sen tavoitteet yhdessä. Ammattikorkeakoulun opetushenkilöstö ja joissain tapauksissa myös ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön henkilöstö ovat ohjaajina tukemassa kehittämistehtävän suorittamista. Työelämä saakin näin ulkopuolista ja konsultatiivista panosta kehittämistehtäväänsä. Siksi on tärkeää, että nämä kolme tahoa sitoutuvat ja panostavat yhdessä omien rooliensa puitteissa kehittämiseen.


Väitöskirjatutkimuksessani nimitän edellä mainittua yhteistyötä kolmikantaiseksi, koska kaikkien osapuolten panos on tärkeä kehittämistehtävän onnistumiseksi sekä työyhteisö- että yleisellä tasolla. Kehittämistehtävän tulisi tuottaa myös yleistettäviä tuloksia. Opinnäytetyö on keskeinen osa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, siksi kaikkien kannalta – myös oppimisen ja työelämän kehittämisen näkökulmasta – on hyödyllistä, että kehittämistehtävä on tavoitteellinen osa työyhteisön toimintaa. Parhaiten kehittämistehtävä opettaa ja toisaalta tuottaa tuloksia, kun sille on aito tarve ja opiskelijalle tarjotaan motivoiva mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa kehittämistoimenpiteet. Työnantajan on myös syytä varata riittävästi ohjaus- ja kehittämisresursseja tehtävään, kuten muihinkin kehittämisprojekteihinsa.


Työelämälähtöisyyden määrittäminen ja käyttäminen ammattikorkeakoulun jatkotutkintokokeilussa –väitöskirja tarkastettiin 29.8.2009 Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Väitöskirja on luettavissa kokonaisuudessaan http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3659-4 .